Laatu on ammattiylpeyttä

                                                                                                                                                                                             

Tulin rakennusalalle jo 80-luvun loppupuolella ja muistan hyvin kuinka vanhat konkarit evästivät miten töitä oikein kuuluu tehdä. Näissä ohjeissa yhteisenä tekijänä korostettiin ammattiylpeyttä. Se tosin puettiin lauseisiin kuten: ”kunnon duunari ei jätä huonoa jälkeä käsistään” ja ”tee niin kuin tekisit itsellesi”. Tuntuu että ammattiylpeyden merkitys on nykypäivänä heikentynyt. Tähän on suurimpana syynä aikataulujen ja kilpailun kiristyminen, joka taas aiheuttaa sen, että riittävään viimeistelyyn ei jää aikaa. Samaan aikaan peräänkuulutetaan laadun merkitystä ja miten sitä eri menetelmillä tulee mitata ja parantaa. Ammattimiehen laadun mittari on aivan sama kuin se oli ennenkin. Jos omasta työstään voidaan olla ylpeitä ja se voidaan jättää käsistään asiakkaalle itse siihen tyytyväisenä, niin muita laatumittareita ei tarvita. Teräsrakenne-lehdessä 1/2021 numerossa Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi puhuu myös samoista asioista. Tosin laadun parantaminen voi myös johtaa ongelmiin. Esimerkkinä vaikkapa työturvallisuudesta, konepajoilla liitosten lisääntyvästä ja laatua parantavasta hionnasta ja käsittelystä aiheutuva pöly tuottaa edelleenkin ongelmia silmäsuojauksen kanssa. Hienojakoinen pöly kun kulkeutuu ja tarttuu joka paikkaan ja voi joutua silmään vaikkapa vaatteita vaihtaessa. Tässä me luonnollisesti kaipaamme ohjeistusta työtavoissa ja ohjeissa.

Samainen ammattiylpeys tulisi näkyä kaikissa tekemisissämme. Me noudatamme työaikoja, pidämme työkavereiden ja omasta turvallisuudesta ja terveydestä huolta sekä käyttäydymme asiallisesti eettisten ohjeiden mukaisesti. Näin tehden turvaamme toimialamme kehityksen tulevaisuudessakin. Rakennusalan yllä leijuu koronasta johtuen harmaita suhdannepilviä ja myös teräsrakentamisen toimiala joutuu tulevaisuudessa todennäköisesti kilpailemaan töistä enenevässä määrin. Uskomalla omaan tekemiseen ja olemalla ylpeitä työstään laadukkaat jäsenyrityksemme tulevat tässä kilpailussa menestymään.

Nyt kaikki ovat varmasti turhautuneita ”luurit päässä istumiseen”. Kuitenkin se on tällä hetkellä valitettavasti ainoa tapa itsensä kouluttamiseen, sivistämiseen ja työn laatumme parantamiseen. Laadukkaita koulutuksia ja webinaareja järjestetään jäsentemme sekä myös Teräsrakenneyhdistyksen toimesta. Verkkotapahtumien laadullinen taso on myös parantunut ja monipuolistunut, joista hyvinä esimerkkeinä vaikkapa SSAB:n Teräspaalupäivä sekä Peikko Finlandin tuotelanseeraukset.

Meille Teräsrakenneyhdistyksessä työskenteleville on tärkeää saada palautetta ja uusia ideoita, jotta voimme kehittää yhdistystämme ja palveluitamme entistä paremmaksi. Otamme mielellämme vastaan teräsrakentamiseen liittyviä kirjoituksia julkaistavaksi verkkosivujemme tällä uudella Blogi-palstalla.

Valtioneuvoston periaatepäätös Kiertotalouden strategisesta ohjelmasta on nyt lausunnolla ja Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus etenee siten, että lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi tulisi maaliskuun aikana. Näillä näkymin YM:n vähähiilisyyden arviointimenetelmä olisi tulossa siihen mukaan. Teräsrakenneyhdistyksessä seuraamme tilannetta ja tulemme julkaisemaan tietoa verkkosivuillamme näistä kokonaisuuksista. Järjestämme myös webinaareja kevään kuluessa teräksen kiertotalouteen ja hiilijalanjälkeen liittyen.

Timo Koivisto, toimitusjohtaja, Teräsrakenneyhdistys ry