Teräsrakenneyhdistyksen toimintaan kuuluvat erilaiset asiantuntijaryhmät, jotka tunnettiin aiemmin jaostoina. Rakenteelliseen paloturvallisuuteen keskittyvä ryhmä, tuttavallisemmin paloryhmä, on pienen tauon jälkeen perustettu pari vuotta sitten uudelleen ja varsin aktiivinen. Ryhmän puheenjohtajaksi ja vetäjäksi valikoitui TRY-taustaakin omaava nykyisin palokonsulttina työskentelevä Mikko Salminen Jensen Hughesilta.
Teräsrakenneyhdistyksen toimintaan kuuluvat erilaiset asiantuntijaryhmät, jotka tunnettiin aiemmin jaostoina. Rakenteelliseen paloturvallisuuteen keskittyvä ryhmä, tuttavallisemmin paloryhmä, on pienen tauon jälkeen perustettu pari vuotta sitten uudelleen ja varsin aktiivinen. Ryhmän puheenjohtajaksi ja vetäjäksi valikoitui TRY-taustaakin omaava nykyisin palokonsulttina työskentelevä Mikko Salminen Jensen Hughesilta.
Ryhmän toiminta-ajatuksena on edistää tietoisuutta rakenteellisesta paloturvallisuudesta ja siihen liittyvistä hyvistä käytännöistä tietenkään unohtamatta, että TRY kokonaisuutena pyrkii ajamaan teräsrakentajien etua. Jäseninä ryhmässä on rakennesuunnittelijoita, palokonsultteja, oppilaitosten opetus- ja tutkimushenkilökuntaa sekä teräs- ja liittorakenteiden valmistajia.
Toiminnalliset tarkastelut kestoaihe
Kestoaihe keskusteltaessa paloturvallisuudesta ja teräsrakenteista on jo pitkään ollut toiminnallisen mitoituksen soveltaminen. Tällöin mitoituksessa käytetään kohteen ominaisuuksiin perustuvia odotettavissa olevia paloskenaarioita standardipalokäyrän ja taulukkoarvojen soveltamisen sijaan. Esimerkiksi monissa hallimaisen rakennuksen rakenteissa suojaustarvetta alentaa, jos tarkastellaan todellisen mahdollisen palon aiheuttamaa lämpörasitusta standardikäyrän sijaan.
Aina syyt toiminnalliseen mitoitukseen eivät ole rakenteelliset. Isoimmissa kohteissa toiminnallista tarkastelua käytetään esimerkiksi henkilöiden poistumisturvallisuuden varmistamiseksi, kun taulukoiden enimmäisetäisyydet ylittyvät, tai kun tarkastellaan esimerkiksi savunpoistoa. Aina kyseessä eivät ole kuitenkaan isot kohteet. ”Varsin tyypillinen tarkasteltava tilanne on atrium-tyyppinen tila, jonka laajuus ei välttämättä ole montaakaan sataa neliötä, mutta teräsrakenteet sijaitsevat kaukana mahdollisesta palosta” täsmentää Salminen.
Monesti mielletään myös, että toiminnallinen mitoitus tarkoittaa automaattisesti raskaita numeerisia lämpötila- ja rakenneanalyyseja, mutta näin ei välttämättä ole aina laita. ”Tarkastelujen laajuus määräytyy aina kohteen ja tarkasteltavan asian mukaan”, Salminen jatkaa.
Kestoaiheen toiminnallisesta mitoituksesta tekee se, että vaikka se on ollut jo melko pitkään sekä eurokoodien että kansallisen lainsäädännön tunnistama ja hyväksyttäväksi tunnustama menettely, on epätietoisuutta hyvistä toimintatavoista kentällä. ”Etenkin viranomaispuolella tulkinnat tuntuvat vaihtelevan. Tämä on asia, johon pyrimme paloryhmän kautta vaikuttamaan”, toteaa Salminen.
Tavoitteena yhtenäiset sujuvat käytännöt
Paloryhmä pyrkii vaikuttamaan esimerkiksi laatimalla omia julkaisuja. Tuorein julkaisu on toiminnallista mitoitusta koskeva prosessiohje, jonka tarkoituksena on sujuvoittaa suunnittelun kulkua, kun mitoitetaan kantavia teräsrakenteita toiminnallisesti. Muitakin julkaisuja on valmistelussa ja näistä kuultaneen vielä kuluvan vuoden aikana.
Lisätietoja: Teemu Tiainen, TRY
Haku:
Avaa näköislehti:
Lisää artikkeleita:
Oletko kiinnostunut TRY:n toiminnasta tai haluatko mainostaa TRY:n viestintäkanavissa? Ota yhteyttä ja saat lisätietoa eri mahdollisuuksista.
