Ympäristöystävällisempi sinkki valtaa sinkkipatoja

Kuumasinkitystä käytetään laajasti esimerkiksi infrarakenteissa, joiden pitää kestää haastavia olosuhteita ja kolhujakin. Tavanomaisia kohteita ovat esimerkiksi tiekaiteet ja sähköpylväät. Kuten teräkseen, myös sinkkiin on yhä paremmin mahdollisuuksia valita vähemmän hiilidioksidipäästöjä aiheuttava vaihtoehto. Ukko Worksin toimitusjohtaja Tommi Kivinen pitää hiilijalanjäljen pienentämistä hyvin tärkeänä tavoitteena. ”Omassa toiminnassamme hiilijalanjäljen pienentäminen on ollut työn alla jo jonkin aikaa. Tulevaisuudessa yhä useammin myös asiakkaidemme projekteille vaaditaan hiilidioksidipäästöjen laskemista.”

Kivinen näkee, että on parempi olla valmiina ajoissa. ”Meillä on perusasiat aika hyvin kunnossa, mutta olemme erittäin tavoitteellisia. Huomenna täytyy näyttää parempaa kuin tänään. Kehityksen suuntaa ohjaa olennaisesti asiakkaalle tuotettava lisäarvo.” Ukko Worksilla halutaan tehdä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi myös materiaalien osalta sen verran kuin voidaan. ”Totta kai sinkki on teräksen ohella meidän tuotannossamme se suurin CO₂:n aiheuttaja. Kun esimerkiksi sinkitykseen on mahdollista käyttää vähäpäästöisempää sinkkiä, olemme ilman muuta kiinnostuneita kokeilemaan sitä. Raaka-aineisiin emme itse pysty vaikuttamaan, vaan tarvitsemme sellaisia toimittajia, jotka pystyvät hanskaamaan vähähiilisyystavoitteet. Tänä keväänä meille on nyt sitten kuumasinkitty teräsrakenteita Vihdin Kuumasinkityksessä, Bolidenin toimittamalla vähähiilisellä sinkillä”, Kivinen kertoo.

Vahvasti osana suomalaista maisemaan

Kivinen toimii toimitusjohtajana kolmessa eri yrityksessä: Ukko Works, Steka ja Railtech. Ukko Works on Sastamalan Kiikoisissa sijaitseva konepaja, jolla on historiaa vuodesta 1967 alkaen, ensin Kiikoisten Konepajan ja sitten Potilan nimellä. ”Kun ostimme Potilan vuonna 2021, aloitimme käytännössä nollasta ja nyt toimintamme keskittyy infrarakentamiseen ja metallirakenteiden valmistamiseen. Ratapuolella olemme markkinajohtajia ja teemme Kiikoisissa myös kallioporavaunuja, joita viedään ympäri maailmaa.” Ukko Works valmistaa sähkönsiirron voimalinjarakenteita paikallisille sähköyhtiöille sekä Fingridille. Väylävirastolle Ukko Works tekee ratahankkeita ja tiepuolen hankkeita ja niihin liittyviä teräsrakenteita. ”Lisäksi meillä on omana tuotteena kehitetty kääntyvä aurinkopaneelijärjestelmä”, Kivinen kertoo.

Steka Oy toimii Laukaan Lievestuoreella, ja senkin ovat juuret vuodessa 1967. ”Syyskuussa ostimme sieltä konkurssiin menneen yrityksen. Siellä on 2,5 kertaa isommat tilat kuin Kiikoisissa, mikä antaa monia mahdollisuuksia. Valmistamme siellä esimerkiksi 5g-mastoja ja siellä on myös Keski-Suomen suurin teollisuusmaalaamo, jota nyt pyrimme myös ajamaan ylös. Perinteikäs toiminta myös näkyy eri puolilla Suomea – sähkönsiirron isoista maisemapylväistä noin 80 prosenttia on historian aikana tehty tuolla Lievestuoreella.” Railtech tekee kaideurakointia. ”Kaikki kaiteet tulevat SSAB:n kautta ja sitten ne pääosin kaikki sinkitään Vihdissä. Olemme jo kuluvalla tilikaudella asentaneet niitä 20 kilometriä tuonne maanteiden varsille”, Kivinen kertoo.

Kivinen näkee, että kun vastuullisuus on kirjattu yrityksen arvoihin, sen mukaan pitää elää. ”Teräspuolella SSAB tekee kovasti työtä ja on menossa kohti hiilivapaata terästä. Sen takia haluamme tehdä heidän kanssaan yhteistyötä jatkossakin. Jo tämäkin ohjaa siihen, että kun niitä hiilivapaita terästuotteita sinkitään, niin kyllähän sekin pitää toteuttaa mahdollisimman vähillä hiilidioksidipäästöillä”, Kivinen sanoo.

Kuumasinkitsijä tarjoaa vähäpäästöistä vaihtoehtoa

Vihdin Kuumasinkityksessä on viime vuosina kiinnitetty paljon huomiota yrityksen omaan hiilijalanjälkeen. Toimitusjohtaja Risto Sirviö korostaa vastuullisuutta ja toivoo, että ympäristönäkökohdat ohjaisivat aiempaa selkeämmin kaikkien toimijoiden valintoja. Hän pyrkii myös tarjoamaan asiakkailleen siihen hyviä vaihtoehtoja.
Alkuvuodesta Vihdin Kuumasinkitys hankki ison erän vähähiilistä sinkkiä. “Tarjoamme sitä niille asiakkaillemme, jotka tarvitsevat vähähiilisempiä tuotteita ja haluavat pienentää omaa hiilijalanjälkeään”, Sirviö kertoo.

Joillekin teräsrakenteitaan sinkitseville konepajoille vähäpäästöisempi vaihtoehto voi jo olla kilpailuetu. “Kun asiakkaamme käyttävät vähähiilistä sinkkiä, he saavat todistuksen, että heidän tuotteensa on sinkitty vähähiilisellä sinkillä. Emme vielä tiedä, miten laajaa kiinnostus on, joten ostimme nyt ensin puolet sinkistä vähähiilisenä. Meille tuli Bolidenilta 300 tonnia ZiniGal Bright -sinkkilaatua. Tuo määrä riittää 4 300 tonnin teräsmäärän kuumasinkitykseen eli noin viideksi kuukaudeksi meidän toiminnassamme.”

Asiakkaiden valinnat ohjaavat jatkoa. ”Vähähiilisempi vaihtoehto on nyt asiakkaillemme mahdollisuus. Jos kiinnostuneita on riittävästi, ostamme jatkossa vähähiilistä sinkkiä koko vuoden tarpeeseen”, Sirviö lupaa. Vähähiilisemmästä vaihtoehdosta tulee lisäkustannus, jonka suhteellinen osuus jää suuressa kokonaisuudessa pieneksi. ”Sinkitseminen vähähiilisellä vaihtoehdolla lisää hintaa 0,02 euroa per teräskilo”, Sirviö kertoo. Sirviö painottaa, että kehityksen suunnan määräävät rakennushankkeiden päättäjät. ”Hiilijalanjäljen pienentämisestä puhutaan paljon, ja kaikki toivovat, että hiilijalanjälki olisi laskettu. Mutta vielä on epäselvää, miten kaupan saantiin vaikuttaa se, että tosiaan pienennät hiilijalanjälkeäsi. Tärkein päättäjä on se, joka ostaa lopullisen tuotteen. Valtio, kunnat ja isot rakennusyritykset voivat vaikuttaa tarjontaan merkittävästi.”

Konepajat ovat Sirviön mukaan tällä hetkellä paljolti epätietoisuudessa sen suhteen, miten hiilijalanjäljen pienentäminen tulee konkretisoitumaan niiden tuotannossa. ”Saako konepaja jo jotakin selkeää etua siitä, että se toimii mahdollisimman pienillä päästöillä ja tekee kaikesta tarkat laskelmat? Yksi hyvä esimerkki tästä on isot voimalinjapylväät. Pääsääntöisestihän ne ovat tulleet Turkista. Konepajamme eivät ole saaneet tätä työtä, koska hinta on ollut ratkaisevin tekijä toimittajan valinnassa. Ja kun sitten tuodaan raskasta tavaraa kaukaa, jo pelkästään se kasvattaa päästöjen määrää huomattavasti.” Sirviön mielestä pylväät tulisi valmistaa Suomessa, jolloin kuljetusmatkat ovat pienemmät. Tuotannossa tulisi käyttää mahdollisimman vähäpäästöistä energiaa ja rakenteet tulisi sinkitä vähäpäästöisellä sinkillä. ”Sehän on aivan ylivoimainen verrattuna normaaliin sinkkiin, kun siinä hiilijalanjälki jää alle kolmannekseen verrattuna tavanomaiseen sinkkiin.”

Vihdin Kuumasinkityksen oma hiilijalanjälki laskettiin vuodelta 2023. ”Meidän päästöistämme suurin osa tulee sinkin valmistuksesta. Prosessimme raaka-aineista sinkin osuus on 92 prosenttia, eli erittäin suuri. Se tarkoittaa myös sitä, että kun ostamme sinkin vähähiilisenä, pystymme pienentämään omaa hiilijalanjälkeämme todella paljon.” -JP