Vuosaaren biolämpölaitos on uusin lisäys Helen Oy:n Vuosaaren voimalaitosalueelle, joka on ollut merkittävä sähkön ja kaukolämmön tuotantopaikka 1980-luvulta lähtien. Kaikki laitosalueen rakennukset on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Virkkunen & Co Oy.
Uusi biolämpölaitos tuottaa 260 MW:n tehollaan noin neljänneksen Helsingin kaukolämmöstä. Vanhan, käytöstä poistetun Hanasaaren hiilivoimalan kaukolämpökapasiteetin osittain korvaava uusi laitos vähentää Helsingin hiilidioksidipäästöjä noin 700.000 tonnia vuodessa. Vuosaaren biolämpölaitos on mahdollisesti Suomen energiatehokkain polttolaitos ja vaikka se ei tuota nyt sähköä, laitoksen muuttaminen myöhemmin sähkön ja lämmön yhteistuotantoon on teknisesti mahdollista.
Biolämpölaitoksen toimintojen ja rakenteiden aluesuunnittelussa on asetettu etusijalle logistiikka, prosessien kulku ja turvallisuus. Uudet rakennukset ja laitteet on sijoiteltu tontille tiiviisti olemassa olevien voimalaitosten läheisyyteen. Tämä järjestely jättää tilaa voimalaitosalueelle tulevaisuudessa toteutettaville hankkeille. Pitkän pääkuljettimen jalat ovat tavallisesta leveästä A-jalasta poikkeavia, poikkileikkaukseltaan neliön muotoisia teräsristikkorakenteita. Ratkaisu on kompakti ja antaa voimalaitosalueen tulevaisuuden hankkeille ja logistiikalle tilaa. Kuljettimen hätäpoistumisportaat kiertävät ulokerakenteina ristikkojalkoja. Kaupunkikuvallisesti ristikkojalat muodostavat selkeän rajan uuden lämpölaitoksen ja vanhan voimalaitoksen välille.
Vuosaaren biolämpölaitos on laajalle näkyvä osa Vuosaaren sataman maisemaa. Sen suunnittelussa pyrittiin huomioimaan laitoksen näkyminen Vuosaarenhuipun ulkoilualueelle, lähimmille asuinalueille ja merelle. Toisaalta lähinäkymät Satamakaarelta ja olemassa olevista voimalaitoksen tiloista olivat merkittäviä. Arkkitehtonisena tavoitteena oli varmistaa laadukas suunnittelu, rakentaminen ja viimeistely, jotta toteutunut hanke vastaisi sen näkyvyyttä ympäristössään.
Massoittelussa on pyritty ratkaisuun, jossa uusien rakennusten mittakaava kasvaa reuna-alueelta tontin keskelle. Korkea ja pitkä kattilarakennus on sijoitettu tontin keskiosaan ja polttoaineen käsittelyn matalammat rakennukset länsilaidalle, ohikulkevan liikenteen ja ihmisten lähelle. Tätä ratkaisua vahvistaa osaltaan Satamakaarta reunustavan, osin korkean ja jyrkän pengerryksen laaja maisemointi.
Arkkitehtuurissa on käytetty neutraalia väripalettia ja abstraktiota keinoina, joilla pyritään ajattomaan ilmeeseen. Ulkoarkkitehtuuriin keskeisesti vaikuttava ratkaisu on kaksoisjulkisivurakenne, jolla on pyritty visuaaliseen yhtenäisyyteen ja hallintaan. Kaksoisjulkisivun ulomman kuoren takana erilaiset ulkoseinää lävistävät päätelaitteet ja muut prosessijärjestelmän ja talotekniikan osat tai rakenteet on voitu sijoitella teknisistä lähtökohdista siten, että ne eivät ole ristiriidassa arkkitehtuurin kanssa.
Kaksoisjulkisivuverhouksia on kahta tyyppiä: kattilarakennuksessa on käytetty suurikokoisia mutta kevyitä alumiinikomposiittilevyjä ja polttoaineen käsittelyn rakennuksissa profiilipeltiä. Kahden erilaisen verhoustavan käyttäminen perustui rakennusten mittakaavan erilaisuuteen. Suuret alumiinikomposiittilevyt olivat visuaalisesti ja rakenteellisesti sopiva rakenne suurimittakaavaisen kattilarakennuksen julkisivuihin. Polttoaineen käsittelyn pienipiirteisempään ja toiminnallisesti monimutkaisempaan kokonaisuuteen oli luontevaa käyttää profiilipeltiverhouksia. Molempia verhoustapoja on osin rei’itetty kohdissa, joissa valo tai ilma kulkee koko julkisivurakenteen läpi. Ilmeeltään kevyiden teräsrakenteisten kaksoisjulkisivujen ja metalliverhousten kontrastina Vuosaaren lämpökeskuksessa on käytetty korkealaatuisia, massiivisia puhdasvalujulkisivuja ja betonielementtejä.
Voimalaitosrakentamisen erityispiirre on hankintojen ja toimitusten moniulotteisuus: betonirakenteet on rakennuttanut tilaaja, mutta kaikki teräsrakenteet tulevat päälaitetoimittajien laitetoimitusten osana. Tämä prosessi edellyttää pitkäjänteistä ja poikkeuksellisen laajaa yhteensovitusta suunnittelussa ja rakentamisessa. Vuosaaren biolämpölaitoksessa tämä haastava prosessi onnistui ja yhteistyö eri osapuolten välillä oli tiivistä ja samaan päämäärään tähtäävää koko hankkeen ajan.
Tuomas Kivinen
Arkkitehti, SAFA Arkkitehtitoimisto Virkkunen & Co Oy
Haku:
Avaa näköislehti:
Lisää artikkeleita:
Oletko kiinnostunut TRY:n toiminnasta tai haluatko mainostaa TRY:n viestintäkanavissa? Ota yhteyttä ja saat lisätietoa eri mahdollisuuksista.
