Uusi tutkimuskeskus palvelee teräsrakentamisen tulevaisuutta

SSAB on rakentanut Raaheen uuden uljaan tutkimuskeskuksen sekä tehtaan konttorin. Toteutuksessa on käytetty mahdollisimman paljon terästä ja ulkoasu toimii samalla yhtiön omien tuotteiden esittelynä.

Julkisivu on Ruukin toimittama. Ulkoverhouksessa on GreenCoat -pintaista teräspelti-eriste -elementtiä. Rakennuksen itä- ja eteläsivulla liika lämpeneminen ja auringonvalo on eliminoitu erillisellä aurinkosuojaseinällä. Ilmeikkään suojaseinän runko-osat ovat cor-tenterästä; väleissä on vaihtelevasti rei’itettyjä teräslevyjä. Myös kevyemmät aurinkosuojarakenteet on tehty samoista materiaaleistaKuva: Juho Turpeinen

Modernilla tutkimuskeskuksella valmistaudutaan tulevaan fossiilittoman teräksen valmistukseen. Sekä raaka-aineet että lopputuotteet tutkitaan tutkimuskeskuksessa, jossa on tuotannon tarvitsemat analyysi- ja testaustoiminnot. Samaan rakennuskokonaisuuteen toteutetussa toimisto-osassa on modernit ja muuntojoustavat työtilat noin sadalle toimistotyöntekijälle sekä edustavat kokous- ja vierailijatilat. Raahen tehtaalle rakennettiin tiloja kaikkiaan noin 8000 m2, josta tutkimuskeskuksen osuus on noin 5000 m2 ja toimiston 3000 m2 on myös huoltovapaa eikä asennusvaiheessa tarvittu esimerkiksi paikkamaalauksia. Kaikkiaan uutta putkipostilinjaa on rakennettu projektissa tehtaalle noin kuusi kilometriä, hyödyntäen vanhoja putkisiltoja ja reittejä.”

Projektia kypsyteltiin huolella. “Valmisteluihin käytettiin kolmisen vuotta ja lopulta laitettiin kaksi projektia saman katon alle. Kyseessä on korvausinvestointi, sillä käytössä olleet laboratoriotilat olivat käyttöikänsä päässä ja vanha tehtaan konttori purettiin pois uusien tilojen tieltä. Vuoden 2022 kesäkuussa alkoi rakentaminen ja vuodenvaihteessa 2023-2024 rakennustyöt valmistuivat. Konttori on jo otettu käyttöön eli henkilöstö on muuttanut sinne. Tutkimuskeskus otetaan käyttöön vaiheittain ensi syksyyn mennessä”, kertoo SSAB:n projekti- ja rakennuspäällikkö Ville Lahtinen. Yhdistämisellä on saavutettu synergiaetuja. Esimerkiksi henkilöstötiloja ei tarvinnut rakentaa kahteen kertaan ja tulevaisuudessa toimiston ja tutkimuskeskuksen tilasuhdetta voidaan tarvittaessa muuttaa.

Lahtinen arvioi kohteen olevan sekä rakennuksena että projektina poikkeuksellinen. “Laboratoriomaailma on oma kokonaisuutensa, jossa on erilaisia tiloja ja laitteita. Tekniset vaatimukset ovat tiukat. Meillä on esimerkiksi varmennettu sähköt ja vedet sekä muut käyttöhyödykkeet, eli jos jokin katkeaa, varajärjestelmä otetaan käyttöön.”

Tehtaansa näköinen konttori

Mikäli tarvitaan uusia analyysitiloja, lisärakentamista ei välttämättä tarvita. Etenkin toimisto-osan suunnittelun kulmakivi on tilojen muuntojoustavuus. Toimisto-osan kerrosten keskialueella on pysyviä tiloja, kuten vessat ja henkilöstötilat. Ulkoseinillä on toimistotyöalueet, jotka voidaan tarpeen mukaan jakaa huoneiksi järjestelmäseinillä. Rakennuksen vierailijatilaosassa on muuntojoustava sali, joka normaalikäytössä on jaettu siirtoseinien avulla 10–50 hengen kokous- ja koulutustiloiksi. Tarvittaessa tämä sali voidaan avata yhtenäiseksi tilaksi, jossa on istumapaikat sadalle henkilölle. Laboratorio on näytemäärillä mitattuna yksi Pohjoismaiden suurimmista. “Investoinnin tavoitteena on ollut tehostaa ja kehittää laboratoriotoimintaa sekä varautua tulevaan fossiilittoman teräksen valmistukseen. Ilman laboratoriota terästä ei voitaisi tehdä, joten se toimii 24/7. Uudessa tutkimuskeskuksessa on täysautomaatio, jossa robotit ottavat näytteet vastaan ja tekevät analyysit. Täysautomaatiolla analyysivastausten vastausaikaa saadaan nopeutettua. Se vaikuttaa myös siihen, kuinka paljon terästä pystytään vuodessa tekemään. Projektissa on täysautomaation ohella tehty monia muitakin laitehankintoja”, Lahtinen kertoo. Näytteet tulevat laboratorioon 350 metrin pituista uutta putkipostisiltaa pitkin. “Uusi putkisilta on tehty säänkestävästä, tehtaan omasta cor-ten-teräksestä”.

Tärkeimpänä tavoitteena on ollut terveelliset ja turvalliset tilat. Ja kun rakennuttaja on teräsyhtiö, omien materiaalien käyttö on ollut selviö. “Niitä on käytetty laajasti niin julkisivuissa kuin sisätiloissakin. Pääajatus on ollut saada tehtaan näköiset tilat, eli Raahen tuotteita haluttiin tuoda hyvin esille. Meillä käy täällä tehtaalla paljon kotimaisia ja ulkomaisia vierailijoita, joten haluamme myös esitellä rakennuksessa tuotteita, joita pystymme tekemään, Lahtinen toteaa. Rakennus on teräsrunkoinen ja jonkin verran on käytetty myös teräspaaluja. Ulkoseinien perusosa on GreenCoat-pintaista PVP-elementtiä. Pintakerroksena on corten-kaksoisjulkisivua sekä cor-ten-pintaista sandwich-paneelia. Cor-ten-terästä on käytetty edustavasti muun muassa aurinkosuojarakenteissa, vierassisäänkäynnin ympäristön julkisivussa, putkipostisillassa sekä sisätiloissa. ”Cor-ten on Raahen tehtaan tuote, joten senkin vuoksi sitä on haluttu näkyvästi esille. Alakatoissa on myös maalipinnoitettua SSAB:n Hämeenlinnan tehtaan teräslevyä”, Lahtinen sanoo.

Sisätiloissa teräsverhousosia on erityisesti vierasaulassa. Sen cor-ten- sekä GreenCoat -pinnoitetut reikälevyverhoukset eivät ole vain sisustuselementtejä, vaan ne parantavat myös tilan akustiikkaa. ”Aulan asiakaspalvelutilan edustassa on lisäksi luodinkestävää Ramor-suojausterästä ja lisäksi tilassa on käytetty perforoitua designprofiilia. Arkkitehti on halunnut tuoda esille myös putkituotantoamme, joten valaisimet muodostavat näyttävän putkiviidakon.”

Osa terästoimituksista tuli SSAB:ltä suoraan, osa tuli tytäryhtiö Ruukilta. “Meidän toimitukseemme kuului julkisivun verhous sekä sandwich-paneelit. Lisäksi sisätilassa on meiltä jonkin verran cor-tenia” kertoo Ruukin hankekehityspäällikkö Jukka Joensuu.

Anstar toimitti kohteeseen liittopalkkeja. ”Meiltä meni Raaheen tehtaalla valmiiksi valettuja A-Beam W-tyypin liittopalkkeja, joilla saatiin nopeutettua asennusta välipohjakerroksissa, sekä vielä A-Beam S-tyypin liittopalkkeja yläpohjaan. Kaikkiaan liittopalkkeja meni yli kilometrin verran. Palkkien lisäksi toimitimme ontelolaatan kannakkeet, piilokonsolit, peruspultit ja kiinnityslevyt”, kertoo liittorakenteiden liiketoimintajohtaja Ville Forsby Anstarilta.

Paljon vuosia edessä

Rakennus on energiatehokas ja se on suunniteltu kestämään pitkään. ”Teräksen ekologisuus tulee ennen kaikkea huoltovapauden ja materiaalin pitkän keston kautta”, Joensuu sanoo.

Projektin yksityiskohtia piti viilata paljon. ”Esimerkiksi perforoidun cor-tenin käyttö vaati erityistä suunnittelua porrastornissa, joka on kylmä ja jossa on hieno tunnelmavalaistus. Lumen meno sisälle porrastorniin piti saada estettyä. Pidettiin palavereja ja valaistuksen taa laitettiin eristeenä toimiva alumiinikomposiittilevy, jolla lisäksi saatiin valo heijastumaan paremmin ulos”, Joensuu kertoo.

Myös tärinäsuunnittelu on vaatinut erityistä huomiota. ”Tärinät eivät saisi siirtyä tutkimustiloista toimiston puolelle. Siellähän tutkitaan esimerkiksi lujasta teräksestä valmistettuja ranteen paksuisia kappaleita, joita muun muassa vedetään poikki ja väsytetään. Kun tämmöinen kappale menee poikki, siinä on isoja voimia ja tärinät voivat siirtyä koko rakennukseen. Olemme rakentaneet omille pedeille ja kallion varaiselle perustukselle niitä rakenteita, joita on täytynyt. Näitä ratkaisuja on arvioitu teknisesti hyvin paljon, Lahtinen sanoo.

Kaikkiaan projekti on Lahtisen mielestä onnistunut hyvin. ”Tekniset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet ja olemme pysyneet aikataulussa ja budjetissa.”

Joensuu kiittelee vielä erikseen hyvin sujunutta projektia. ”Tavarantoimittajan näkökulmasta täytyy todeta, että esimerkiksi UKI-arkkitehdeillä on satsattu todella paljon siihen, että asiat yritetään selvittää jo luonnos- ja rakennuslupasuunnitteluvaiheessa. Projektin alussa huomattiin kohteen monivivahteisuus ja ehdotettiin, että meiltä tulisi myös projektinhoitopalvelu kuorirakenteiden osalta. Tämä oli vähän epätyypillinen ratkaisu.” -JP