Uusi silta kruunaa Käyrälammen ulkoilureitin

Käyrälammen ulkoilureitin silta sijaitsee Kouvolan kaupungissa Käyrälammen pohjoispuolella. Sillan alittava Käyräjoki on Käyrälammen ja Lappalanjärven välinen laskujoki. Käyräjoki on osa Väliväylänä tunnettua Saimaalta Kymijokeen ulottuvaa uittoreittiä, joka nykyisin on suosittu melontareitti.

Käyrälammen ulkoilureitin silta sijaitsee Kouvolan kaupungissa Käyrälammen pohjoispuolella. Sillan alittava Käyräjoki on Käyrälammen ja Lappalanjärven välinen laskujoki. Käyräjoki on osa Väliväylänä tunnettua Saimaalta Kymijokeen ulottuvaa uittoreittiä, joka nykyisin on suosittu melontareitti. Ylittävä väylä on 6 km pitkä kauniissa metsämaisemassa kulkeva rengasreitti, joka kiertää läheisen Käyrälammen. Sillan kautta pääsee mukavasti kiertämään myös joen ylittävän reitin Lautaro – Saarenmaa – Jokelan vanhan mylly – Lautaro. Sillan omistaja ja kohteen tilaaja on Kouvolan kaupunki.

Kaupungin tilaaja- ja suunnitteluorganisaatiot (yhdyskuntatekniikan suunnittelu ja kaavoitus) olivat alusta lähtien hankkeessa vahvasti mukana. Sillalle tutkittiin kolmea linjausvaihtoehtoa ja muutamaa siltatyyppivaihtoehtoa. Yläpuolisella ristikkorakenteella ja näyttävällä värityksellä sillasta saisi helposti upean maamerkin. Silta on kuitenkin osa kaupungin luontomatkailukohdetta ja siltapaikka itsessään on kaunista luonnonmaisemaa. Suunnittelutyön lähtökohdaksi päätettiin muodoltaan ja väritykseltään luonnonmaisemaan soveltuva ratkaisu (esim. sään kestävä teräs tai vastaava ruskea sävy), jossa ulkonäköä korostetaan valaistuksella ja ulkoilureitin teemaan liittyvillä yksityiskohdilla, kuten teräsvahvistetut lehtikuusijohteet ja lehtikuusesta tehty kulutuslankutus.

Silta Saarenmaan suunnalta Lautarolle päin nähtynä loppukevään lumien vielä läikyttäessä maisemaa Kuva: Arto Rautio

Sillalle haettiin vesilupa Etelä-Suomen Aluehallintovirastosta. Ennen lupahakemuksen jättämistä paikallisen vesi- ja ympäristöviranomaisen kanssa käydyissä neuvottelussa suunnittelijalla ja viranomaisella oli sama perusnäkemys. Rakentaminen tulee toteuttaa siten, että vesistöön syntyy mahdollisimman vähän samentumista ja muita haittatekijöitä luonnolle. Tämä tarkoitti käytännössä ratkaisua, jossa välitukia ei tehdä ja päätytuet tehdään maalle.

Maaperä siltapaikalla on joen tuomaa silttiä ja savea sekä löyhää tai keskitiivistä kivistä silttimoreenia. Teräspaalut olivat käytännössä ainoa mahdollinen perustamisratkaisu.

Kun lähtökohdat olivat tiedossa, piti suunnittelijan selvittää, millainen on sillan lähes 52 m pitkä teräsrunko. Rungon tuli täyttää lopputilanteen vaatimukset, olla riittävän jäykkä ja kevyt nostoasennusta varten sekä mielellään kustannuksiltaan edullinen. Ratkaisu löytyi teräksen ja puun liitosta. Muodoltaan ja väritykseltään hillitty siltaratkaisu ja luonnonkaunis siltapaikka on esteettinen kokonaisuus. Silta valoineen tumman jokiveden päällä pysäyttää useimmat ulkoilureitin kulkijat ihailemaan maisemia.

Sillan rakenteet

Rakenteiden analysointi on tehty SOFiSTiK FEM ohjelmalla. Silta on rakenteellisesti teräksinen ulokepalkkisilta, joka on perustettu paalutetun peruslaatan päälle. Paalut ovat tyypiltään lyötäviä kalliokärjillä varustettuja teräsputkipaaluja RR220. Peruslaatan päällä on teräsbetoninen seinämäinen tuki, johon sillan päällysrakenne tukeutuu laakerien välityksellä.

Painumia tasaamaan, peruslaatan takareunalle, on tehty siirtymälaatat. Siirtymälaatta auttaa myös sivusiirtymien hallinnassa sillä sillan kansirakenne on melko kevytrakenteinen.

Kantava rakenne muodostuu kahdesta hitsatusta, kaarevasta (pystykaarevuus S=300), I-palkista, joiden korkeus 1400 mm. Poikkisuunnassa pääpalkkien välissä on poikkiristikot, jotka on tehty RHS putkista. Poikkiristikot on jaettu 6,5 metrin välein. Sillan alapaarteen tasolla läpi sillan kulkevat jäykistävät ns. tuulisiteet, jotka lisäävät teräsrungon jäykkyyttä sillan poikkisuunnassa. Poikkiristikot ja tuulisiteet on hitsattu suoraan pääkannattimien jäykistelevyihin, joita on pääpalkkien sisäuumassa k3250 välein.

Kaikki sillan teräsosat ovat säänkestävää terästä S355 Weathering lukuun ottamatta laakerin alla olevia alus- ja ohjainlevyjä. Sillan päädyissä on teräsbetoniset päätypalkit, jotka kiinnittyvät teräsrakenteeseen tappivaarnojen välityksellä. Pääkannattajat tukeutuvat maatukiin kumilevylaakerien välityksellä.

Kansi muodostuu liimapuuelementeistä 585×140 mm ja niiden päälle ruuvatusta lehtikuusikulutuslankutuksesta. Liimapuuelementit on kiinnitetty teräsrakenteeseen RST teräksestä valmistetuilla jousipulteilla.

Sillan kaiteena toimii liimapuuelementteihin pultein kiinnitetty H2 törmäysluokan sillankaide. Kaide on varustettu suojaverkoilla ja teräsvahvistetulla, puisella ajojohteella (lehtikuusi). Myös kaiteen yläjohde on tehty teräsvahvistetusta lehtikuusesta.

Rakenteiden analysointi on tehty SOFiSTiK FEM ohjelmalla. Kuvissa on sillan pysty- ja vaakasuuntaiset värähtelymuodot Kuva: AFRY Finland Oy

Valaistus

Sillan valaistuksen lähtökohtina oli saada sillalla liikkumisesta käyttäjille turvallinen kokemus ja korostaa sillan rakenteita lähiympäristöön.

Sillan kulkuväylälle päädyttiin asentamaan molempiin kaidelinjoihin omat LEDlinjat, jotta saatiin tasainen kulkuvalaistus siltakannelle. Kohteessa ei voitu käyttää perinteistä LED-nauhaa tahallisen ilkivallan estämisen takia. Päädyttiin toteuttamaan kohteeseen soveltuva kulkuvalaistus siten, että LED-linjavalaisimet sijoitettiin teräsrakenteisen U-palkin sisään ja koteloimalla LED-pisteet erikseen metallikoteloiden sisään. Valaistuksen teho oli kaidekohtaisesti P=0,83 W teho kaidemetrille ja valon värisävy 3000 K, joka väriltään on keltaisen valkoinen valo. Valaistus toteutettiin vielä mahdollisuudella myöhemmin säätää valonmäärä käsisäädöllä valaistuksen liityntäkoteloista käsin.

Tämän lisäksi lisättiin siltarakenteisiin korostusvalo Meyerin toimittamilla sankakiinnitteisillä valonheittimillä. Valaisimet asennettiin siltakannen alapuoliseen vaakapalkkiin ja lähelle maatukia niin, että valokeilan suunta oli kohti sillan keskiosaa.

Valon väriksi päädyttiin ottamaan keltainen väri, joka korostaa palkin pintatekstuurin väriä. Palkin valaistuksessa tuli huomioida oikeanlainen optiikka, jotta valaistus saatiin palkin pintaan sopivaksi.

Jussi Kurhinen
Projektipäällikko, Silta-TSV Oy

Joona Lumitähti
Pääsuunnittelija. AFRY Finland Oy

Markus Halme
Valaistussuunnittelija, Insinööritoimisto Markus Halme