Tutkimuskeskus ja toimisto tuovat ilmettä tehdasmiljööseen

UTKK:n eli SSAB:n Raahen terästehtaan uuden tutkimuskeskuksen ja tehtaan konttorin sijainti ja ulkonäkö kertovat, että kyseessä on tehtaalle tärkeä rakennus. Uusi ilmeikäs rakennus sijaitsee puretun konttorirakennuksen paikalla terästehtaan sisäänajokadun varrella.

Rakennuksen kokonaisala on 7 836 m2 ja tilavuus 42 930 m3. Kohde on ainutlaatuinen yhdistelmä kahdesta käyttötarkoitukseltaan erilaisesta rakennuksesta. Tutkimuskeskusosassa on tehtaan raaka-aineiden ja lopputuotteiden analyysi- ja testaustilat. Toimisto-osaan sijoittuvat työtilat noin sadalle toimistotyöntekijälle sekä kokous- ja vierailijatilat.

Yhdistämisellä on saavutettu synergiaetuja: vain yhdet henkilöstötilat sekä mahdollisuus tilasuhteen myöhempään muutokseen ilman lisärakentamista. Aineettomia synergiaetuja syntyy, kun erilaista työtä tekevien ihmisten kohtaamiset ja ajatusten vaihto tuottavat toimintaa parantavia ideoita.

Konstailematon hahmo ja ilmeikäs ulkoasu

Rakennuksen muoto on funktionaalinen ja noudattaa toimintojen vaatimuksia; sen hahmo toisaalta sulautuu, toisaalta erottuu alueen muista rakennuksista. Materiaalit ja harmaata sekä ruosteen ruskeaa yhdistävä väritys ovat tyypillistä alueelle. Ilmeeseen on saatu arvokkuutta COR-TEN -teräsosien avulla. Katusivun rei’itetyllä ja taustavalaistulla COR-TEN -kaseteilla verhoiltu ulkoporras rytmittää rakennusta ja korostaa pääsisäänkäyntiä.

Rakennuksen ulkoverhous on GreenCoat -pintaista teräspelti-eriste -elementtiä. Rakennuksen itä- ja eteläsivulla liika lämpeneminen ja auringonvalo on eliminoitu erillisellä aurinkosuojaseinällä. Ilmeikkään suojaseinän runko-osat ovat COR-TEN -terästä; väleissä on vaihtelevasti rei’itettyjä teräslevyjä. Myös kevyemmät aurinkosuojarakenteet on tehty samoista materiaaleista.

Muuntojoustavuus kulmakivi toimisto-osassa

Toimisto-osan suunnittelun kulmakivi on tilojen muuntojoustavuus. Keskialueella on pysyviä tiloja, ulkokehällä toimistotyöalueita, jotka voidaan jakaa erikokoisiksi huoneiksi järjestelmäseinillä. Toimistotyöalue muodostuu talotekniikkamoduuleista, joihin ei ole tarpeen puuttua, kun tilamuutoksia tehdään. Rakennuksen teräsrunko mahdollistaa muuntojoustavuuden vaatimat laajat avoimet alueet. Toimisto-osassa on siirtoseinien jakama kokoustilaryhmä, joka voidaan avata sadan hengen saliksi. Tutkimuskeskusosassa tuotetestaus- ja korjaushalleissa laajat, vapaat tilat ovat ehdoton edellytys toiminnalle.

SSAB:n Raahen uuden tutkimuskeskustoimistorakennuksen sisätiloissa on panostettu esteettisesti miellyttävään ja työntekijöiden toiveiden mukaiseen värimaailmaan. Hankkeessa on hyödynnetty SSAB:n tuotteita monella tapaa. Kuva: Juho Turpeinen

Hyvä työympäristö lähtökohtana

Kaikissa projektin vaiheissa on tavoitteena ollut terve rakennus ja terveellinen työympäristö. Sisäilmaongelmien syntymistä vältetään kattomuodoilla, kosteusantureilla ja hengittävillä tai irtoasennettavilla pintamateriaaleilla.

Tilojen hyvään ääneneristykseen ja akustiikkaan on panostettu. Teollisuusalueella olevan toimisto-osan ulkovaipan ääneneristys on tärkeää. Äänen siirtyminen rakennuksen sisällä on eliminoitu monin keinoin: tilojen sijoittelun, rakenteiden katkaisun sekä alakatto – järjestelmäseinä -kokonaisuuden että talotekniikan sijoituksen avulla. Toimiston sisäakustiikkaa on parannettu myös tekstiililaattalattian avulla. Piha-alueiden turvallisuus on varmistettu erottamalla vierailijoiden, työntekijöiden ja näytetuonnin liikenne toisistaan.

*Tutkimuskeskuksen laboratorioautomaatiota voitiin tarkastella VALO-menetelmän virtuaalimallin avulla UKI Arkkitehtien tiloissa Oulussa. Kuva: UKI Arkkitehdit*

Yhdistelmä toiminnallisuutta ja estetiikkaa

Vaikka toiminnallisuus on oleellinen seikka työtiloissa, ei estetiikkaa ole unohdettu sisätiloissakaan. Korkea vierasaula on tilava ja valoisa. Katossa leijuu ”putkimetsä”, jonka siimeksessä ovat myös katon riippuvalaisimet. Seinäverhouksissa on käytetty perforoitua teräslevyä ja taustavalaistua tai luodinkestävää COR-TEN- levyä. Teräsrakenteille vastapainoa luovat korkea sammalviherseinä sekä puupintaiset rimaelementit.

Työtiloissa on panostettu esteettisesti miellyttävään ja työntekijöiden toiveiden mukaiseen värimaailmaan.

Käyttäjien osallistaminen yksi osa prosessia

Loppukäyttäjäryhmiä pidettiin ajan tasalla projektin etenemisestä monin keinoin. Alkuvaiheessa toteutettiin käyttäjäkysely, jossa selvitettiin toiveita työympäristön suhteen sekä käsityksiä työnteon luonteesta tulevaisuudessa. Toteutussuunnitteluvaiheessa toimiston työryhmien sijoitus, sisustus ja värimaailman viimeistely on tehty käyttäjien kanssa yhteistyössä.

Tutkimuskeskusosan suunnittelun edel- lytyksenä oli tiivis yhteistyö loppukäyttäjien kanssa. Spektraalilaboratorion työntekijät myös tutustuivat laboratorion uuteen robottiautomaatioon virtuaalisesti arkkitehtitoimiston VALO™-menetelmän 1:1 -mittakaavaisen 3D-mallin avulla.

Vaativa suunnitteluprosessi ja projektin merkitys

Rakennuksen suunnitteluprosessi oli vaativa, jo moninaisten käyttötarkoitusten ja sijainnin, koon, pintojen, laitteiden, varusteiden, olosuhteiden ym. vaatimusten vaihtelevuuden takia. Lähtötiedon kerääminen edellytti rakennuttajalta ja käyttäjien edustajilta suurta ponnistusta, samoin kuin suunnittelijoilta tiedon omaksuminen. Hanke liittyy teollisuuden vihreään siir- tymään: uudella tutkimuskeskuksella SSAB varautuu fossiilittomaan teräksen valmistukseen.

Claudia Antao ja Liisa Alaspää
UKI Arkkitehdit Oy

Rakennesuunnittelu

Rakennus on perustettu maanvaraisena pilarianturoiden varaan. Rungon rakennejärjestelmä koostuu teräsputkipilareista, liittopalkeista ja ontelolaatoista. Pilarilinjojen väliin on sijoitettu teräsputkiproﬁileista valmistettuja diagonaalijäykisteitä, joilla vaakakuormat ohjataan perustuksille. Myös paikalla valettavat porraskuilut ja betonielementti väliseinät ovat osa jäykistysjärjestelmää. Rakennus on jaettu kahdella liikuntasaumalla kolmeen liikuntasaumalohkoon.

Rungon ja vaipan suunnittelussa on pyritty hyödyntämään tilaajan omia tuotteita, jolloin pilareiksi valikoituivat teräsputkipilarit. Pilareiden paloluokan (P1) mukainen palonkestovaatimus on toteutettu työmaalla valetuilla betonitäytöillä. Putkipilareiden sisään on asennettu konepajalla raudoitus. Diagonaalijäykisteiden ja pitkien jännevälien hitsattujen palkkien palosuojaus on toteutettu palosuojamaalauksella.

Tutkimuskeskukseen on suunniteltu nosturirata, jossa operoi kaksi siltanosturia. Tutkimuskeskuksen puolella on myös riippunostinpalkkeja ja pilareihin kiinnitettyjä puominostimien rakenteita. Osa tutkimuskeskuksen laitteista on erotettu muista rakenteista oman perustuksen varaan, jotta tärinäherkkien laitteiden toiminta ei häiriinny. Esimerkiksi vetokonelaitteen, jolla testataan koekappaleiden vetolujuutta, perustus on paalutettu kallioon porapaaluilla. Tutkimuskeskuksen puolelle, talotekniikan pääreiteille, on suunniteltu runkopilareihin kiinnitettyjä teräsrakenteisia kannakeristikoita talotekniikan kannakointia varten. Tutkimuskeskuksen spektraalilaboratorioon tulee putkipostia ja hyödykkeitä niitä varten rakennettua putkipostisiltaa pitkin. Putkipostisillan materiaalina on käytetty SSAB:n säänkestävää terästä.

Tutkimuskeskusosan sisätilat rakennesuunnittelijan Tekla-mallista nähtynä Kuva: AFRY Finland Oy

Putkipostisillan suunnittelussa haasteena oli siltareitin löytäminen tiiviisti rakennettuun tehdasympäristöön, jossa kulkee paljon tehtaan toiminnan kannalta kriittisiä kaapeleita ja putkia myös maan alla. Maanalaisten hyödykkeiden sijainteja varmistettiin suunnitteluvaiheessa kaivamalla koekuoppia haasteellisimmiksi arvoituihin perustamispaikkoihin. Näin saatiin suunniteltua putkipostisillan jalkojen paikat prosessin ja tehdasliikenteen kannalta turvallisiin paikkoihin ilman että viereisen Terästien prosessiliikenne katkesi.

Rakennesuunnittelu toteutettiin pääsääntöisesti tietomallipohjaisesti. Kaikki konepajapiirustukset ja asennuspiirustukset on tehty Tekla Structuresilla ja esim. aurinkosuojaverhouksien rei’ityksistä tehtiin konepajatiedostot levyjen leikkaamista ja rei’ittämistä varten. AFRY:ltä tietomalleja tuli rakennesuunnittelun lisäksi myös sähkö-, LVI-, ja GEO-suunnittelusta. Arkkitehdin ja esim. liittopalkkitoimittajan ja laitetoimittajien 3D-malleja hyödynnettiin suunnittelun yhteensovittamisessa. 3D-mallit vietiin yhteen koontimalliin, joka oli myös työmaan ja asiakkaan käytettävissä ja sitä päivitettiin viikoittain projektin edetessä.

Veli-Pekka Kivilahti
Vastaava rakennesuunnittelija, AFRY Finland Oy

UTKK Raahe

Projektin johto ja rakennuttaminen: SSAB Europe Oy

Suunnittelu:

Arkkitehti- ja pääsuunnittelu UKI Arkkitehdit Oy. GEO, rakenne- ja LVISAsuunnittelu: AFRY Finland Oy, Palotekninen suunnittelu: Jensen Hughes, Akustiikkasuunnittelu: A-Insinöörit Oy, Sisustussuunnittelu: Kakadu Oy

Urakoitsijat:

Rakennus- ja pääurakka: Nyab Finland Oy, LVIA- urakka: Pohjanmaan Talotekniikka Oy. Sähköurakka Bilfinger Engineering and Maintenance Oy, Liittopalkit (materiaalitoimitus): Anstar Finland Oy, Teräsrakenneasennukset ja konepajatyöt: Kalajoen Teollisuusrakenne Oy, Kuorirakenteet (materiaalitoimitus): Ruukki Construction Oy, Kuorirakenneasennukset: Kalajoen Teollisuuseristys Oy, Laboratorion täysautomaatio: Holger Hartmann Oy

SSAB:n tuotteet hankkeessa: