Toyota Lahti – valon ja varjon sävyttämä autotalo

Arkkitehtuuri on paljon enemmän kuin rakennusten muotoilua – se on kokonaisvaltaista ympäristön suunnittelua, jossa yhdistyvät estetiikka, toiminnallisuus ja kestävyys. Nykypäivän haasteet, kuten ilmastonmuutos, kaupungistuminen ja luonnonvarojen rajallisuus, nostavat esiin tarvetta uudenlaiselle arkkitehtuurille – sellaiselle, joka on teknisesti edistynyttä, ekologisesti kestävää ja yhteiskunnallisesti vastuullista.

Teräs osana arkkitehtonista ilmaisua

Teräsrakentaminen tarjoaa arkkitehdeille poikkeuksellisia mahdollisuuksia. Materiaalina teräs on vahva, kevyt ja muokattava, mikä mahdollistaa rohkeat rakenteelliset ratkaisut ja veistokselliset muodot. Sen avulla voidaan luoda avoimia, joustavia tiloja ja pitkiä jännevälejä ilman tukipilareita. Nämä ominaisuudet palvelevat nykyaikaisen arkkitehtuurin tarpeita mm. kaupallisissa rakennuksissa. 

Kestävyys ja kiertotalous suunnittelun lähtökohtana

Teräs on lähes 100-prosenttisesti kierrätettävä materiaali, mikä tekee siitä tärkeän osan kiertotalouteen perustuvaa rakentamista. Kun rakennus suunnitellaan elinkaariajattelun mukaisesti, voidaan teräsosia hyödyntää uudelleen purkamisen jälkeen.

Rakennus, joka liikkuu ajassa

Toyota Lahden uusi liikerakennus tarjoaa ajanmukaisen toimintaympäristön nykyaikaiselle autokaupalle. Pääosin yksikerroksinen rakennus kokoaa saman katon alle myymälä-, huolto- ja korjaamotoiminnot selkeäksi ja helposti saavutettavaksi kokonaisuudeksi.Rakennuksen arkkitehtoninen ilme rakentuu selkeistä linjoista ja tarkkaan harkituista materiaalivalinnoista. Valkoiseksi maalattu teräsjulkisivu saa lisäulottuvuutta perforoidun tuplajulkisivun ansiosta. Reikäpeltikasetit ovat pääsääntöisesti 1000×1000 mm kokoisia, ja ne on ripustettu pistekiinnikkein noin 150 mm irti pelti-villa-pelti elementtijulkisivusta.

Tämä kevyt rakenne tuo eloa rakennuksen ulkoasuun, kun valo ja varjo liikkuvat sen pinnalla vuorokauden- ja vuodenajan vaihteluiden mukaan.Taustavalaistu reikäpeltikasetti heijastaa japanilaista estetiikkaa erityisesti sen varjoilla leikittelevän hillityn kauneuden kautta. Perinteinen japanilainen arkkitehtuuri, kuten paperiseinät, käyttävät valon hajaannusta ja epäsuoraa valaistusta luomaan pehmeän, tunnelmallisen tilan. Reikäpellin läpi siivilöityvä valo jäljittelee tätä vaikutelmaa modernilla, mutta ajattoman minimalistisella tavalla.

Taustavalaistu reikäpeltikasettijulkisivu tuo pimeänä aikana rakennuksen ulkomuodon pehmeästi esille, ja antaa hillityn kauniin taustan automerkin valomainoksille.Rakennusmassaa rytmittää korkeampi torniosa, joka toimii paitsi arkkitehtonisena maamerkkinä myös brändin tunnistettavuutta vahvistavana elementtinä. Torniosaan sijoitettu Toyotan logo näkyy kauas, ohjaten kävijöitä ja ohikulkijoita liikkeen suuntaan.

Näyttävät, laajat lasipinnat avaavat sisätiloja ulospäin ja toimivat samalla kutsuvina näyteikkunoina ajoneuvoille. Rakennuksen puisella sisäänvedolla korostettu sisäänkäynti ohjaa kävijän sujuvasti aulatilaan, jossa avaruus ja selkeys yhdistyvät teolliseen estetiikkaan. Näkyviin jätetyt teräsrakenteet rytmittävät tilaa ja tuovat sisäarkkitehtuuriin sopivaa industriaalista ilmettä.

Hankkeen aikataulu oli poikkeuksellinen: luonnossuunnittelusta käyttöönottoon kesti vain 14 kuukautta, ja itse rakennusurakka kesti vain 10 kuukautta. Tämän poikkeuksellisen aikataulun takia teräsrakenne oli luonteva valinta ja takuu nopealle runkovaiheelle. Rakennus on erittäin energiatehokas (energiatehokkuusluokka A, 69 kWhE/(m²vuosi)), mikä on vain noin puolet uuden rakennuksen vaatimuksesta. Lämmitysmuotona on maalämpö, ja lisäksi vesikatolle on sijoitettu 180 aurinkopaneelia, joiden kokonaisteho on 84 kWp.

Marcel Ulmer, arkkitehti SAFA, Huttunen- Lipasti Arkkitehdit Oy

Rakennesuunnittelu

Metroauto Lahden myynti- ja huoltorakennuksen rakennesuunnittelu toteutettiin 12/2023–11/2024. Rakennesuunnittelusta vastasi Nodetec Oy ja suunnittelukokonaisuus sisälsi rakennesuunnittelun lisäksi myös teräsrakenteiden konepajasuunnittelun sekä betonielementtien suunnittelun. Intensiivisin suunnitteluvaihe, johon kuuluivat teräs- ja elementtisuunnitelmien tuotanto toteutettiin 5–7/2024. Rakennuksen bruttopinta-ala on 3300 m² ja sen seuraamusluokka on CC2b. Paloluokka on P2 ja palonkestävyysvaatimus R30. Kaikki kantavat teräsrakenteet suojattiin palonsuojausmaalauksella.

Rakennuksen runkojärjestelmä on tuulettuva ontelolaatta-alapohja ja teräsrakenteinen runko. Rakennus on perustettu kokonaisuudessaan RTB-300-16 teräsbetonipaalujen varaan. Vaakavoimien hallintaan hyödynnettiin paalujen vaakasuuntaista kapasiteettia, mutta merkittäviin vaakavoimien keskittymiin, kuten teräsrungon vinositeiden kohdille, suunniteltiin vinopaalutukset. Alapohjarakenne on jaettu kahteen liikuntasaumalohkoon. Lisäksi siihen on suunniteltu syvennys maalaamovaraukselle, jotta rakennus palvelisi myös tulevia laajennus- ja muutostarpeita.

Teräsrunko koostuu primääri- ja sekundääriristikoista, joiden avulla keskipilarien määrä saatiin minimoitua. Ratkaisu mahdollisti joustavat ja avoimet tilat huolto- sekä myyntitoiminnoille. Kuljetusteknisistä syistä osa ristikoista jaettiin kahteen osaan ja liitettiin työmaalla toisiinsa esijännitetyillä pulttiliitoksilla. Teräsrakenteiden suunnitteluun sisältyi myös runsaasti täydentäviä teräsrakenteita, kuten pvp-väliseinien-, nosto-ovien-, oviverhopuhaltimien ja korjaamon teknisten laitteiden tukirakenteita sekä mainoskyltin teräskehikko. Rakennuksen päässä sijaitsee S1-luokan paikallavalettu väestönsuoja, jonka molemmilla sivuilla sijaitsee betonielementtirakenteisia teknisiä tiloja. VSS- ja teknisten tilojen yläpuolella sijaitsee IV-konehuone. Näissä tiloissa yhdistyvät erilaiset rakennekokonaisuudet. Paikallavalu-, betonielementti- ja teräsrakenteet yhteensovitettiin saumattomasti tietomallintamisen avulla.

Teräsrungon laskenta suoritettiin FEM-analyysillä Scia Engineerilla -ohjelmalla ja teräsliitosten yksityiskohtainen detaljointi suunniteltiin IdeaStaticalla. Ohjelmistot oli integroitu automaattisesti siten, että rakenneratkaisut, kuormitukset ja liitokset pysyivät jatkuvasti yhdenmukaisina suunnittelun edetessä. Suunnitteluautomaatio oli myös keskeisessä roolissa rakennesuunnittelua. Nodetec Oy on kehittänyt työkaluja, joilla voidaan tehostaa betonielementtien mallinnusta ja elementtikuvien tekoa sekä teräsrakenteiden osa- ja kokoonpanopiirustuksien luontia. Tämä vähentää manuaalisen työn määrää ja parantaa laadunvarmistusta.

Joni Helminen, projektipäällikkö, Nodetec Oy