Teräsrunkoinen jakelukeskus rakennettiin talven aikana

Lempäälän Ajurintaipaleelle valmistui tehokkaalla yhteistyöllä teräsrunkoinen logistiikkakeskus. Kohde on malliesimerkki siitä, miten teräksen käyttö tekee hieman vaativastakin rakentamisesta suhteellisen helppoa suunnitella ja toteuttaa.

”Projekti lähti liikkeelle kahden kuljetusalan yrittäjän tilatarpeista. Heidän kanssaan alettiin viime vuonna pohtia uusien toimitilojen rakentamista ja mietittiin toteutusmallia. Tein heille esityksen, miten tällainen logistiikkaterminaalihanke saataisiin toteutettua ja arkkitehti Mika Hiltusen kanssa vietiin suunnittelua sitten eteenpäin”, kertoo projektinjohtokonsultti Tommi Riihimäki Instom Oy:stä.

Kerrosalaa on noin 2750 m2, josta toimisto- ja sosiaalitiloja on noin 300 m2 ja lämmintä varastotilaa noin 2300 m2. Lisäksi on vielä noin 150 m2 kylmää lastauslaituria. Pohjatyöt olivat melko helpot. ”Jonkin verran oli maankaivuhommia. Tontti oli hyvin kivikkoinen, ja pystyimme hyvin hyödyntämään niitä isoja kiviä tontin pohjarakenteessa. Pohja saatiin työstettyä vielä hyvin ennen vuodenvaihdetta”, Riihimäki kertoo.

Riihimäki arvioi kohteen olevan aika perustyyppinen teollisuuskiinteistö, jossa toisessa päässä on toimisto, sosiaalitilat ja väestösuojat ja loppuosa hallitilaa. ”Rakennuslupa-asteikolla kohde luokitellaan kuitenkin vaativaksi hankkeeksi. Korkeutta ja jänneväliä on sen verran ja erityisiä paloteknisiä vaatimuksia siinä määrin, että kohde asettuu vaativaksi. Se toi omat pienet mausteensa. Lisäksi tontin muoto aiheutti hieman arkkitehtonisia ja logistisia haasteita, mutta pienillä ideoilla saatiin rakennus hyvin istumaan tonttiin ja maisemaan.”

Riku Hautala Tolppa Oy:stä on toiminut kohteen vastaavana rakennesuunnittelijana. ”Kohde on tosiaan sinänsä tavanomainen, mutta ehkä poikkeuksellisen paljon tuli muutoksia matkan varrella, kun käyttäjän tarpeet täsmentyivät. Muutettiin esimerkiksi lastauslaitureita, mikä vaikutti moneen muuhun asiaan, kuten korkoihin”, Hautala kuvailee.

Rakennesuunnittelua vietiin alusta asti reippaasti eteenpäin. ”Teräsrakenteiden osalta suunnitelmat olivat jo aika pitkällä, kun lähdimme kilpailuttamaan niitä. Saimme sitten oikeanlaisia tarjouksia tarjoajilta, kun ei tarvinnut enää suuremmin miettiä kilomääriä tai materiaalien ominaisuuksia. Tässä kohteessa oli hyvä ratkaisu toimia näin, ettei kyselty teräsosista tarjouksia pelkillä arkkitehtikuvilla”, Riihimäki sanoo.

Kohteen teräsrungon on toimittanut TSV Steel. TSV oli Riihimäelle entuudestaan tuttu kumppani. ”TSV on laadullinen ja notkea toimija, jolla aikataulut pysyvät hyvin kurissa ja heillä on myös kilpailukykyiset hinnat”, Riihimäki kommentoi.

”Toimitukseemme kuuluu teräsrungon valmistaminen ja asentaminen sekä sokkelielementtien asentaminen. Lisäksi meiltä on tullut joitakin katoksia. Olemme valmistaneet ja maalanneet rakenteet Torniossa, kaikkiaan noin 40 tonnia terästä”, kertoo TSV Steeliltä asennuksesta vastannut Esa Malinen.

Teräsrunko oli ilmeinen valinta Rakennuksen runko on toteutettu logistiikkakeskuksissa hyväksi koetulla, varsin yleisellä tavalla – siinä on teräspilarit ja ristikot. ”Tämä on kaksilaivainen rakennus, jossa keskilinjalla on niskaristikot, eli sieltä on joka toinen pilari pois. Kaksilaivaisuuden ansiosta erityisen isoja ristikoita ei ole tarvittu, jänneväli yhdellä ristikolla on vain reilut 17 metriä”, Hautala kertoo.

Hallissa on monenmoisia katoksia. ”Niillä oli jonkin verran työllistävä vaikutus, mutta ei niissä ole mitään sellaista, mikä ei toistuisi aika monessa kohteessa. Eli nekin olivat meille aika tuttua työtä. Tuttua konseptia oli sekin, että toisessa päässä hallia on kaksikerroksinen toimisto, jossa on ontelolaattavälipohja.”

Rakennesuunnittelu kesti kolmisen kuukautta. ”Lokakuulla aloitettiin ja runkosuunnittelu tuli valmiiksi vielä viime vuoden puolella. Jos päärunko olisi ollut muuta kuin terästä, olisi ollut tosi hankalaa. Koska siinä oli kolmella eri sivulla katoksia ja lastauslaitureita, olisi tarvittu kuitenkin paljon teräsrunkoista osaa”, Hautala pohtii.

Malinen kertoo, että terästoimitusten osalta projekti oli varsin suoraviivainen. ”Hieman oli tullut muutoksia korkoihin ja sokkelikorkojen suunnittelu ei ollut pysynyt matkassa mukana. Jouduttiin sitten pikkuisen soveltamaan, mutta työmaalla joutuu