Teräsrakenteista muodostuu Kouvolan teatterin ydin


Kouvolan teatterin ensimmäinen vaihe on poikkeuksellinen saneerauskohde, jossa uusi teräsrunko rakennetaan olemassa olevan rakennuksen sisään. Rambollin, Rakennustyö Salminen Oy:n ja Pektran asiantuntijat korostavat teräksen ratkaisevaa roolia sekä toteutettavuuden että teatteritekniikan kannalta.

Pektra toimittaa Kuntotalon sisään saneerattavaan Kouvolan teatterin ensimmäiseen vaiheeseen 68 tonnia teräsrakenteita. Teräs mahdollistaa pienemmät rakennekoot ja helpomman sovittamisen olemassa olevaan rakennukseen. Kuva: Pektra

Vastaava rakennesuunnittelija Tero Korpela Rambollilta kuvaa hanketta poikkeukselliseksi erityisesti toteutustavan vuoksi. ”Teräsrakenteet rakennetaan olemassa olevan betonirunkoisen rakennuksen sisään. Vanhaa runkoa ei juurikaan kuormiteta, vaan uudet tilat tehdään omilla rakenteillaan”, Tero Korpela kertoo. Keskeisiä teräsrakenteita ovat näyttämösali esitystekniikkaa palvelevine huoltosiltoineen ja ripustusrakenteineen, katsomoparvi sekä IV-konehuoneiden lattiat. Konehuoneiden lattiat ovat liittopeltirakenteita. Rakenteet ovat pääosin pilari-palkki-järjestelmiä, joita täydentävät teräsristikot näyttämötiloissa.

Keskeisiä teräsrakenteita ovat näyttämösali esitystekniikkaa palvelevine huoltosiltoineen ja ripustusrakenteineen, katsomoparvi sekä IV-konehuoneiden lattiat. Suunnittelumallikuva: Ramboll

”Asennettavuus oli ratkaiseva tekijä materiaalivalinnassa. Betonielementtirakenteita ei olisi saatu sisään, ja paikallavalu olisi ollut huomattavasti hankalampaa”, Korpela toteaa. Rakenteet perustetaan osin uusiin anturoihin, osin olemassa olevien rakenteiden yhteyteen. Suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota värähtelyihin ja akustiikkaan, jotta teatterisalin toiminnallisuus säilyy korkeatasoisena. Hanke on toteutettu tietomallipohjaisesti, ja vanha rakennus on laserkeilattu suunnittelun lähtötiedoiksi. Tämä on ollut välttämätöntä, sillä alkuperäiset rakennepiirustukset ovat puutteellisia.

”Rakenteiden sovittaminen vanhaan runkoon on vaatinut tiivistä yhteistyötä suunnittelun ja työmaan välillä. Purkuvaiheessa esiin tulleet yllätykset ovat edellyttäneet nopeaa reagointia”, Tero Korpela kertoo. Myös esitystekniikan vaatimukset ovat tuoneet suunnitteluun oman lisäulottuvuutensa. ”Ripustukset ja näyttämömekaniikka asettavat omat reunaehtonsa teräsrakenteille, mikä korostaa eri suunnittelualojen välistä vuoropuhelua.”

Teräksellä kevyet ja kantavat rakenteet

Kohteen pääurakoitsijana toimivan Rakennustyö Salminen Oy:n vastaava työnjohtaja Jani Hämäläinen nostaa esiin saneerauskohteen erityispiirteet työmaan näkökulmasta. ”Rakentaminen tapahtuu käytännössä kokonaan sisätiloissa. Suurimmat betonityötkin on tehty rakennuksen sisällä, mikä on harvinaista.” Hämäläisen mukaan teräs on ollut käytännössä ainoa järkevä ratkaisu. ”Nykyinen runko ei kestä lisäkuormia, ja teräs mahdollistaa kevyet mutta kantavat rakenteet. Lisäksi asennus on hallittavissa ahtaissa tiloissa”, Jani Hämäläinen sanoo.

Teräs mahdollistaa kevyet mutta kantavat rakenteet. Ripustukset ja näyttämömekaniikka asettavat omat reunaehtonsa teräsrakenteille. Kuva: Pektra.

Yhteistoiminnallinen toteutusmuoto on tukenut hankkeen etenemistä. ”Suunnittelijat ovat olleet erittäin yhteistyökykyisiä. Muutoksiin on reagoitu nopeasti, mikä on ollut välttämätöntä tässä kohteessa.” Työmaalla hyödynnetään myös digitaalisia työkaluja, kuten 360-kuvauksia ja tietomallivertailua. ”Niiden avulla voidaan seurata edistymistä ja havaita poikkeamat ajoissa. Se helpottaa sekä työmaan että suunnittelijoiden työtä merkittävästi”, Hämäläinen toteaa.

Kouvolan teatterin ensimmäisen vaiheen teräsrakenteet toimittaa Pektra Oy. ”Meillä on hankkeessa yhteistoiminnallinen projektinjohtourakka, jossa olemme hakeneet yhdessä rakennuttajan kanssa toimittajia neuvotteluun painottaen hinnan lisäksi refrenssejä, kokemusta ja paikallisuutta. Pektran toiminta on vakuuttanut joka suhteessa, ja lyhyt välimatka tehostaa logistiikkaa ja pienentää riskejä”, Jani Hämäläinen sanoo. Teräsovet teatteriin toimittaa Jaatimet Oy ja alumiiniovet ja -ikkunat AS Malmerk Fassaadid.

Esivalmistuksella helppo asennettavuus

Kouvolan teatterin ensimmäiseen vaiheeseen 68 tonnia teräsrakenteita toimittavan Pektra Oy:n projektisuunnittelusta vastaava Janne Poikala korostaa teräksen etuja erityisesti asennuksen näkökulmasta. ”Teräs mahdollistaa pienemmät rakennekoot ja helpomman sovittamisen olemassa olevaan rakennukseen. Tässä kohteessa se on käytännössä ainoa toimiva ratkaisu”, Janne Poikala toteaa. Kokonaisuudessaan ensimmäisessä vaiheessa toimitetaan noin 68 tonnia teräsrakenteita. Rakenteet koostuvat pääosin pilareista, palkeista ja ristikoista.

Erityishaasteena ovat olleet näyttämötilan suuret ristikot, jotka on jouduttu asentamaan osissa. ”Ristikot on tehty useasta osasta, jotta ne saatiin vietyä vanhan rakenteen läpi. Asennuksessa käytettiin useita nostureita samanaikaisesti.” Asennustyöt on toteutettu pääosin mininostureilla ja hiab-kalustolla, mikä on mahdollistanut työskentelyn ahtaissa sisätiloissa.

”Kevyet rakenteet ja esivalmistus ovat olleet avainasemassa. Työmaaolosuhteet ovat vaativat, mutta ratkaisut ovat toimineet hyvin”, Janne Poikala sanoo. Teräsrakenteet on maalattu pääosin R60-paloluokan palonsuojamaalilla ja sekundääriset rakenteet rasitusluokan C2 maalauksella.

Monipuolinen ja opettava hanke

Ensimmäinen vaihe on suunniteltu siten, että kuntotaloon saneerattavat tilat toimivat itsenäisenä teatterina, joka liittyy myöhemmin saumattomasti tulevaan uudisosaan. ”Liittymäpinnat on huomioitu jo nyt, ja väliaikaiset rakenteet puretaan toisen vaiheen valmistuessa”, Rambollin Tero Korpela kertoo. Toisessa vaiheessa teräksen rooli korostuu entisestään, erityisesti uuden korkean näyttämöosan rungossa.

Teräsrakenteet ovat pääosin pilareita ja palkkeja, joita täydentävät teräsristikot näyttämötiloissa. Rakenteiden sovittaminen vanhaan runkoon on vaatinut tiivistä yhteistyötä suunnittelun ja työmaan välillä. Kuva: Pektra

”Varsinainen näyttämösali pyörivine näyttämöineen toteutetaan teräsrunkoisena, kun taas yleisötiloissa hyödynnetään myös puuta ja betonia”, Tero Korpela kuvaa eri materiaalien roolia Kouvolan teatterin uudessa osassa. Kaikki haastateltavat kuvaavat hanketta poikkeuksellisen monipuoliseksi. ”Tässä yhdistyvät saneeraus, uudisrakentaminen ja vaativa teatteritekniikka. Se tekee kokonaisuudesta erittäin mielenkiintoisen”, Tero Korpela tiivistää.

Rakennustyö Salmisen Jani Hämäläinen korostaa käyttäjän vahvaa roolia ja toimivaa yhteistyötä suunnittelijoiden kanssa. ”Teatterin edustaja on mukana päivittäin työmaalla, mikä tuo arvokasta käytännön näkökulmaa suunnitteluun. Olen tehnyt yhteistoiminnallisia hankkeita paljon, ja tämä suunnittelijatiimi on pitkästä aikaa kaikkein parhaiten reagoinut työmaan tarpeisiin kun esimerkiksi perinteisiä peruskorjaushankkeiden yllätyksiä on tässä hankkeessa tullut tavanomaista enemmän”, Hämäläinen sanoo.

Pektran Janne Poikala puolestaan näkee hankkeen ennen kaikkea yhteisenä oppimiskokemuksena. ”Tällaiset kohteet kehittävät osaamista. Vaikka uutta ja vanhaa yhdistävässä rakentamisessa on haasteita, ratkaisut löytyvät yhteistyöllä”, Poikala painottaa.

Kouvolan teatteri on esimerkki hankkeesta, jossa teräs ei ole vain materiaalivalinta, vaan keskeinen mahdollistaja – niin teknisesti, toiminnallisesti ja esteettisesti kuin toteutuksen näkökulmasta. SH

Kouvolan uusi teatteri

Rakennuttaja: Kouvolan kaupunki

Arkkitehti- ja pääsuunnittelija: ARCO Oy, Haworth Tompkins

Rakennesuunnittelu: Ramboll Finland Oy

LVIA-suunnittelu: Sitowise Oy

Sähkösuunnittelu: Insinööritoimisto Stacon Oy

Sisustus- ja pihasuunnittelu: ARCO Oy

Akustinen suunnittelu: Akukon Oy

Palotekninen suunnittelu: KK-Palokonsultit Oy

Esitystekniikan AV-suunnittelu: Granlund Oy

Teatteritekniikan mekaaninen suunnittelu: Akukon Oy

Projektinjohtourakoitsija: Rakennustyö Salminen Oy

Teräsrakenteiden toimittaja: Pektra Oy

Teräsovet: Jaatimet Oy

Alumiiniovet ja -ikkunat: AS Malmerk Fassaadid