Olihan se melkoinen muutos ajatusmaailmaan, kun alun perin lähdimme tarjouspyyntöjen jälkeen suunnittelemaan Jyväskylän Hippokselle puurakenteista pesäpallostadionia ja sitten lopputuloksena onkin betonia ja terästä rakenteiltaan oleva rakennelma.
Olihan se melkoinen muutos ajatusmaailmaan, kun alun perin lähdimme tarjouspyyntöjen jälkeen suunnittelemaan Jyväskylän Hippokselle puurakenteista pesäpallostadionia ja sitten lopputuloksena onkin betonia ja terästä rakenteiltaan oleva rakennelma.
Olin tähän mennessä suunnitellut kaksi puurakenteista isohkoa katsomoa ja olin siinä käsityksessä, että sellainen myös Jyväskylään halutaan. Suunnitelmien ollessa osaltani puurakenteisina lähes valmiita, alkoi keskustelu kääntyä toisenlaisiin rakenteisiin. Argumentteina oli huoltovapaampi ja sirompi ratkaisu. Ehdotus taisi tulla silloin rakennesuunnittelun puolelta saaden kannatusta myös rakennuttajan osalta ja lopulta siihen ajatukseen kaikki yhdyimme.
Haettiin uusi kokonaisratkaisu alkuperäisistä toiveista tinkimättä
Alkuperäinen ajatukseni oli, että katsomo olisi aivan oma erillinen rakennelmansa ja muutoin käytettäisiin katsomon taakse jää- muut toimintaa tarvitsevat ja tukevat tilat. Omat haasteensa siihenkin ratkaisuun toivat puiston suojeltavat liito-oravat sekä se, että kaavassa ei oltu varauduttu riittävään rakennusoikeuteen. Itse ajattelin maan alle upottamisen ratkaisevan rakennusoikeuden puutteen, mutta viranomaiset tulkitsivat asian hieman eri tavalla. Minulle tuo teräsrakentaminen näin vaativana ei ole ollut aikaisemmin niin tuttu asia kuin puun ja betonin kanssa toimiminen, joten haasteen otin vastaan mielenkiinnolla.
Tässä vaiheessa välihuomautuksena on mainittava, että kyllähän tuo puurakenteiden puuttuminen tästä hankkeesta nosti arvatenkin kysymyksiä myöhemmässä vaiheessa ja se ratkaistiin hieman kulissinomaisin keinoin julkisivuissa, mikä lopputuloksena olikin aivan oiva ratkaisu, sillä se toi pehmeyttä julkisivuihin. Kulloisenkin rakennusmateriaalin käyttö julkisivuissa ja siinä onnistuminen on kuitenkin pääsääntöisesti makuasia ja siitä kiisteleminen on mielenkiintoista, mutta useimmiten täysin turhaa ja jonkun on annettava periksi ja toisen petyttävä.
Niinpä sitten etsimme uuden kokonais-ratkaisun ja vaihdoimme rakenteet täysin uudenalaisiin, mutta kuitenkin tilatun laajuuden, tilajärjestelyiden ja tilatoiveiden pysyessä ennallaan. Parannusta saimme ainakin siltä osin, että rakenteista saatiin katoksen eli lopputuloksessa teräsrakenteiden osalta huomattavasti kevyemmän oloisia kuin alkujaan ajatellut, ajatuksemme lentokoneen siipimäisestä rakenteesta toteutui avaruusristikoiden avulla ja etupilarit saimme myös pois katsojien näkökenttää häiritsemästä. Pitkään haimme sopivaa ratkaisua katoksen alapinnan kanssa ja päädyimme lopulta metalliseen reikälevyyn ja pisteenä I:n päälle siihen tulee kolme reikämenetelmällä tuotettua pesäpalloaiheista kuvaa, jotka on tarkoitus vielä valaista katoksen välitilasta.
Ajatukset jo Hyvinkäällä Mutta eivätpäs nämä muutokset näihin hyväksyttyihin ratkaisuihin päättyneet, vaan kustannuslaskennan jälkeen huomattiin, että olemme ylittäneet ennakkoon asetetun budjetin reilusti, eikä teräksen hinnan roima nousu varmaankaan helpottanut tilannetta. Mikäs siinä muu auttoi, kuin pienentää katsomoa ja myös sen tiloja reilusti. Katsomopaikkoja jäi pois tuhannen verran ja tilojen osalta jouduimme tekemään paljon kompromisseja ja mm. kaikki ylimmälle tasolle ajatellut aitiot jätimme pois, joskin niiden myöhempi rakentaminen on vielä pienin muutoksin mahdollista. Aitioiden poisjäänti tekee tuosta yläosasta melkoisen tuulitunnelin ja nähtäväksi jää, kuinka tehokas tuo lentokoneen siiven muotoisen katoksen noste on, että ei lähde lentoon. No tuota ei varmaan tapahdu, mutta suurista säästövaatimuksista huolimatta sain pidettyä pääni ns. kellaritason avoimeksi jättämisestä ilman täyttöjä, jolloin se antaa mahdollisuuden sen myöhemmälle käytölle.
Suuri yleisöhän ei näitä suunnittelun ja rakentamisen reunaehtoja ja vaiheita yleensä saa tietää, eikä siten niitä kompromissien ja säästöjen aiheuttamia karsintoja ja tilamuutoksia. Siksi halusin myös niitä tässä hieman avata. Näillehän ei mitään voida, vaan realiteetit on otettava huomioon ja niiden pohjalta toimittava yhteistyössä tilaajan ja viranomaisten kanssa. Lopuksi on todettava, että yhteistyö on sujunut tässäkin kohteessa mallikkaasti. Vankkumattomana pesäpallon ystävänä toivon, että ratkaisumme tulevat miellyttämään niin pelaajia, kuin suurta yleisöäkin. Seuraavaksi on kynää jo teroitettava Hyvinkään Pihkalan Pesäpallostadionin laajennusta varten, josta tulee myös teräsrakenteinen.
Markku Korjonen
RA, pääsuunnittelija
Hippoksen pesäpallostadion
- Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Lappalainen & Korjonen Oy, Joensuu
- Arkkitehti- ja pääsuunnittelija: RA Markku Korjonen
- Avustava suunnittelija ja mallinnus: RA Joona Korjonen
Haku:
Avaa näköislehti:
Lisää artikkeleita:
Oletko kiinnostunut TRY:n toiminnasta tai haluatko mainostaa TRY:n viestintäkanavissa? Ota yhteyttä ja saat lisätietoa eri mahdollisuuksista.
