Teollisuuden luvituskäytäntöjen sujuvoittaminen, hallituksen panostukset infrahankkeisiin, uudet isojen kaupunkiseutujen kanssa tehtävät MAL-sopimukset ja Suomen Nato-jäsenyys ovat asioita, joiden ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen uskoo työllistävän suomalaista teräsrakennealaa hyvin lähivuosina. Panostukset fossiilivapaaseen teräkseen ja teräksen korkea kierrätysaste lupaavat Mykkäsen mielestä teräkselle hyvää rakentamisessa myös pitkällä aikatähtäimellä.
Kuva: Ympäristöministeriö/Jani Laukkanen
Ympäristö- ja ilmastoasioiden tärkeyttä tänä päivänä kuvaa, että kesällä aloittaneen Petteri Orpon hallituksen ympäristö- ja ilmastoministeriksi nimitettiin Kai Mykkänen – yksi päähallituspuolue Kokoomuksen viime vuosien näkyvimmistä poliitikoista. Mykkänen korostaa ilmaston hyväksi tehtävien ratkaisujen edistämisen olevan keskeinen osa hänen työtään, mutta uuden ministerin mielessä on myös paljon muuta kehitettävää kuten saada aikaan korjaussarja viime vaalikaudella hyväksyttyyn uuteen rakentamislakiin ennen sen astumista voimaan 1.1.2025.
”Vähähiilisyys- ja ilmastotavoitteet pysyvät, mutta korjaamme lakia niin, että sääntely ja byrokratia vähenevät ja rakentamisesta tulee helpompaa. Mietimme esimerkiksi, miten turhasta byrokratiasta ja kunnista toiseen vaihtelevista määräyksistä ja tulkinnoista päästäisiin eroon, ja miten sekä kierrätys että rakennustuotteiden uudelleenkäyttö olisivat maksimaalisesti mahdollisia. Ajatus on, että näin voitaisiin saada alan toimijoille myös taloudellisia lisäetuja. Tarkoitus on saada esitykset lausunnolle alkuvuodesta 2024 ja korjattu laki voimaan vuoden 2025 alussa”, Mykkänen kertoo.
Uuden hallituksen hallitusohjelmassa, johon Mykkänen keskustelun aikana usein viittaa, todetaan hallituksen tavoitteena olevan sujuvoittaa ja nopeuttaa kaavoitus-, lupa- ja valitusprosesseja. Tavoitteen toteuttamiseksi hallitus uudistaa maankäytön ja rakentamisen sääntelyä sekä purkaa normeja. Hallitus käynnistämä sääntelyn keventäminen koskee koko rakentamismääräyskokoelmaa eli niin lakeja, asetuksia kuin ohjeitakin. Tähän liittyen Mykkänen nimitti marraskuun alussa seurantaryhmän tukemaan rakentamislain nojalla annettavien asetusten valmistelua. Ryhmän tehtäväksi annettiin myös parantaa kiinteistö- ja rakennusalan yhteistyötä sekä varmistaa tiedonvaihto ja vuorovaikutus asetuksia valmistelevien virkahenkilöiden kanssa.
Hiilijälki on yksi keskeinen asia
”Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi, johon liittyvien kansallisten säännösten on arvioitu tulevan voimaan vuoden 2026 aikana, tuo oman osansa rakennusalan toimintaan. Se tulee edellyttämään hiilijälkilaskentaa, minkä pyrimme saamaan mahdollisimman sujuvaksi sekä materiaalineutraaliksi. Myös jätelain kehittyminen kierrätys- ja uudelleenkäyttölaiksi vaikuttaa rakentamiseen, onhan toimiala suurimpana yksittäisenä jätteen tuottajana keskeinen osa senkin puolen tavoitteisiin pyrkimistä. Materiaalin kierrätyksen, jossa teräs on jo nyt erittäin hyvällä tasolla, merkitys esimerkiksi korostuu koko ajan”, Mykkänen tähdentää.
”Hiilijäljen arvioinnissa edetään eurooppalaisella laskentatavalla. Trilogineuvotteluissa olevaan rakennustuoteasetukseen on tulossa omat perusteensa elinkaarilaskennalle, ja meillä ideana on ollut, ettei edellytettäisi niin laajaa ja monipuolista laskentaa kuin viime vaalikaudella hyväksytyssä uudessa rakentamislaissa on määritelty. Emme halua, että toimialalle tulee ähky uusien määräysten astuessa voimaan. Mutta haluamme ja aiomme silti pitää Suomen ja Pohjoismaat rakentamisen ympäristö- ja ilmastotoimissa sekä -osaamisessa Euroopan ja maailman etulinjassa. Teräsrakennealan toimijoille viesti on, että kannattaa panostaa näihin asioihin ja EPD:n käyttöön omassa toiminnassaan”, hän jatkaa.
Ministerin mainitsema EPD eli Environmental Product Declaration on elinkaarianalyysiin perustuva standardoitu tapa esittää luotettavasti olennaiset, varmennetut ja vertailukelpoiset tiedot tuotteen ympäristövaikutuksista.
”Teräsrakennealalle tietysti tärkeitä ovat SSAB:n käynnistämät Raahen ja Luulajan tehtaiden vähähiilisyyshankkeet sekä niihin liittyvät energiantuotantohankkeet. Päästötön energia eli uusi tuulivoima, etenkin merituulivoimalat, ja ydinvoima ovat yleisemminkin tärkeä osa teollisuuden puhdasta sähköistämistä niin, että sähköistäminen ei lisää toiminnan kustannuksia. Tuulivoimarakentaminen on samalla myös yksi teräsrakennealan työllistäjä. Itse näen uuden teknologian olennaisena pyrkiessämme vähähiilisyyteen. Hiilen talteenotto metsäteollisuuden laitoksista ja hyödyntäminen esimerkiksi rakentamisessa betonin valmistukseen on yksi osa tällaista kehitystyötä”, Mykkänen visioi.
”Erikseen vielä todettakoon, että mielellämme näemme suomalaisen terästuotannon ja teräsrakennealan olevan vähähiilisten ratkaisujen tuottajana maailman kärjessä. Kun teräsrakennealan tuotannosta merkittävä osa menee jo nyt vientiin ja tuo siten hyvinvointia Suomeen, näen vähähiilisyyteen panostamisen antavan toimialalle merkittävän lisäkilpailuedun”, Mykkänen arvioi.
”Tämäkin hallitus panostaa puurakentamisen kehittämiseen sekä asian kotimaisen merkityksen että materiaalin käyttöön liittyvän hiilen sitoutumisen takia. Pyrimme kuitenkin esimerkiksi EU:ssa ja säädöksiä tehtäessä toimimaan teknologia- ja materiaalineutraalisti ja nimenomaan niin, että eri materiaaleja voi hyödyntää niiden parhaat ominaisuudet hyödyntäen siellä, mihin kukin sopii parhaiten. Kuten totesin jo, teräksellä on hyvät kilpailuasetelmat, kun fossiilivapaus etenee kaavaillusti ja teräsrakenteiden uudelleenkäytettävyys ja materiaalin hyvä kierrätettävyys on otettu huomioon standardeissa ja määräyksissä”, Mykkänen vakuuttaa.
Hallitus auttaa rakennusalaa
Keskustelu rakennusalan ahdingosta on ollut käynnissä koko Orpon hallituksen toiminta-ajan. Kai Mykkänen muistuttaa asuntorakentamisen hyytymisen perustuvan siihen, että aiemmin aloitettu runsas tuotanto ei nyt kaikki mene markkinoille, ja olevan suhdanneherkällä alalla sinänsä luonteenomaisen ilmiön.
”Olemme nähneet, että panostukset ostovoiman kasvuun auttavat purkamaan patoutuneen markkinatilanteen. Veronhelpotukset ja se, että palkankorotukset ovat inflaatiota suuremmat, voivat vuodessa johtaa siihen, että tarjolla olevista asunnoista alkaa olla kasvukeskuksissa taas pulaa. Olemme myös painottaneet ARA:n rahoitusta lyhyen korkotuen instrumentteihin, joilla uskotaan saatavan uusia toimijoita aloittamaan asuntohankkeita. Lisäksi olemme lykänneet joitakin säästöjä sillä puolen.”
Teräsrakentamiselle tärkeiden teollisuus- ja infrarakennushankkeiden osalta Mykkäsellä on paljon myönteistä kerrottavaa. ”Hallitusohjelmassa lupaamme myymällä valtion omaisuutta toteuttaa mittavan lähes kolmen miljardin euron liikenneinvestointiohjelman, jossa 500 miljoonaa on osoitettu Turun tunnin juna -hankkeeseen. Investointien vahdittamiseksi aiomme sujuvoittaa luvitusta mm. teollisuuspuistojen, joihin tuulivoimapuistot eivät kuulu, avulla. Toivomme toimiemme edistävän teollisuushankkeita yleensä ja erityisesti puhtaan siirtymän hankkeita niin, että samalla huolehditaan luonnon monimuotoisuudesta ja ympäristövaatimuksista sekä hankkeiden sosiaalisesta hyväksyttävyydestä ja kansalaisten omaisuudensuojasta.”
”Pian edessä olevat isojen kaupunkiseutujen kanssa käytävät MAL-sopimusneuvottelut tuovat onnistuessaan töitä mm. infrahankkeissa. Tavoitteenamme on vahvistaa valtion ja kaupunkiseutujen välistä aitoa kumppanuutta sekä laatia tähänastista pitempiaikaisia ja vähemmän yksityiskohtaisia kumppanuussopimuksia ja vahvistaa MAL-sopimusten tavoitteiden täyttämisen ja investointien rahoituksen kytkentää”, ministeri tiivistää.
”Lopuksi todettakoon vielä, että Suomen Nato-jäsenyys on teräsrakennealan kannalta varmasti myös myönteinen tekijä. Jäsenyytemme tulee nimittäin tuomaan uusia investointeja satamien ja maan sisäisten liikenneyhteyksien kehittämiseen, että jäsenyyteemme liittyvät joukkojen ja kaluston siirrot sujuvat”, Kai Mykkänen lisää. -ARa
Haku:
Avaa näköislehti:
Lisää artikkeleita:
Oletko kiinnostunut TRY:n toiminnasta tai haluatko mainostaa TRY:n viestintäkanavissa? Ota yhteyttä ja saat lisätietoa eri mahdollisuuksista.
