Sipooseen valmistuneessa logistiikkakeskuksessa vähähiilisyys on ollut suunnittelussa ja toteutuksessa keskeinen ajuri. Logicenters pyrkii kehittämään kohteitaan askel askeleelta kohti aina vielä vähän parempaa. Toteutuksessa on ollut kumppanina Nordec, joka on sitoutunut tiukkoihin ympäristötavoitteisiin.

Sipoon Bastukärriin pääsee nelostietä vartissa Helsingistä, joten se on erinomainen sijainti logistiikkakeskukselle. Moderneille, toimiville ja ympäristöarvot hyvin huomioiville logistiikkakeskuksille on kysyntää. ”Rakennutimme viime vuonna logistiikkakeskuksia yhteensä noin 100000 m2. Tähän sisältyy myös Sipoossa jo asiakkaalle luovutettu kohde, jossa pinta-ala on 15000 m2”, kertoo Sanna Vikström, joka vastaa Logicentersin rakennushankkeista Suomessa.
Vikström kertoo, että Logicentersillä on kohteilleen selkeät tavoitteet myös ympäristövaikutusten osalta. ”Jokaisen hank- keen alussa teemme sille elinkaarilaskelmat. Haluamme vaikuttaa rakennuksen elinkaaren aikaiseen hiilijalanjälkeen. Pyrimme jokaisessa kohteessa tekemään asioita askel askeleelta paremmin. Haemme yhteistyökumppaneita, jotka sitoutuvat näihin meidän tavoitteisiimme ja haluavat olla mukana tekemässä parhaansa näiden tavoitteiden toteuttamiseksi.”
Nordec vastasi kohteen runko-, julkisivu- sekä vesikattorakenteista ja lisäksi toimitussisältöön kuului täydentäviä rakenteita, kuten porrastorneja. ”Rakenteet ovat olleet meidän toimitussisällössämme, ovat ne sitten terästä, betonia tai puuta. Tämä on aika vakiintunut sisältö tämän tyyppisessä yhteistyössä, mitä meillä on Logicentersin kanssa”, kertoo liiketoimintajohtaja Vesa Vaihtamo Nordecilta.
Logistiikkakeskus Sipoossa on BREEAMluokitukseltaan Very Good, joka on Logicentersille perustaso. ”Teemme sekä spekulatiivisia hankkeita että räätälöityjä kohteita vuokralaiselle. Tämäkin oli spekulatiivinen hanke eli aloittaessamme kohteelle ei ollut vuokralaista tiedossa. Jos nyt aloittaisimme spekulatiivisen hankkeen, tavoittelisimme jo Excellent-tasoa. Pyrimme kohti hiilineutraalisuutta ja siihen liittyvien tavoitteiden mukaisesti pyrimme optimoimaan asioita suunnittelussa”, Vikström sanoo.


Energiaratkaisut keskeinen osa elinkaaren hiilijalanjälkeä
Logicentersin kohteiden suunnittelussa huomioidaan alusta lähtien esimerkiksi energiaratkaisut. Yksi osa sitä on rakennuksen tiiveys. Toteutusvaiheen projektipäällikkö Vesa Keltikangas Nordecilta kertoo, että energiatehokkuuteen on panostettu huolellisesti. ”Käytimme julkisivun detaljisuunnitteluun paljon aikaa. Kiinnitimme huomiota kaikkiin liitospintoihin, kuten sokkelin ja paneelin väliseen ja elementtien välisiin liitoksiin, ja saimme tiiveysmittauksessa lukemaksi 0,3. Se on parhaimpia, johon olemme päässeet.”
Vikström toteaa luvun kertovan hyvästä rakentamisesta. ”Meidän kohteissamme tiiveys on ollut huippuluokkaa ja se vaikuttaa huomattavasti rakennuksen käyttäjäystävällisyyteen energiatehokkuuden kautta.”
Vaihtamo sanoo, että alalla on kertynyt vuosien mittaan kokemusta siitä, mihin detaljikkaan pitää kiinnittää huomiota tiiveyden varmistamiseksi. ”Missään ei voi oikoa, koska se näkyy lopputuloksessa. Tiiveyden saavuttaminen vaatii hyväksi havaittuja detaljeja, oikeita tuotteita ja huolellista suorittamista.”
Hän lisää, että rakentamisen stabiilius rakentamisen aikana edellyttää ehkä tiiveyden kannalta epäedullista työjärjestystä, mutta siihenkin on löydetty ratkaisuja. ”On satsattu enemmän katon ja seinän välisiin liitoksiin.”
Energiaa kohteeseen saadaan maalämmöllä ja aurinkopaneeleilla. Maalämpö tulee kaikkiin Logicentersin kohteisiin, joihin sen vain voi laittaa.

Materiaalien käyttö tulee tarkastella kokonaisuutena
Ympäristötavoitteiden toteutumisessa materiaalivalinnoilla on suuri merkitys. ”Koko elinkaaren aikainen hiilijalanjälki tulee arvioida, joten valitsemme sellaisia materiaaleja, joista on saatavissa EPD-laskelma. Esimerkiksi logistiikkakeskuksen pihassa on kierrätysasfalttia. Ja hallin lattialle meillä on parhaimman luokan vaatimukset, jotta se kestää. Täällä Sipoossa se on kuitubetonia. Olennaista materiaalin käytön suunnittelussa on myös hävikin minimoiminen.”
Rakennuksen runkoratkaisuilla vaikutetaan hiilijalanjälkeen huomattavasti. Sipoon logistiikkakeskuksessa valintana oli hybridi. ”Haimme laskelmilla hiilineutraaleinta vaihtoehtoa ja päädyimme siihen, että se on tässä kohteessa hybridirunko. Sillä saatiin pienimmät päästöt vertailujoukkoon nähden. Julkisivuna on Parocilta hankittu pvp-elementti, jolla oli vertailussamme niukimmat päästöt, ja vesikatossa on puuelementtirakenne.”
Sipoon kohteessa käytettiin aika paljon betonia, mikä ei ole Nordecille tavanomaista. ”Tavoitteena oli päästä mahdollisimman pieneen hiilijalanjälkeen ja laskelmien pohjalta päädyimme sekarunkoon”, Vaihtamo sanoo.

Vikström toteaa, että oli hienoa, kun teräsrakenteiden toimittaja oli valmis toteuttamaan sekarungon. ”Tuntuu, että kun on kysyntää ja tarvetta, löytyy ratkaisuja. Tällä hetkellä tahtotila vähähiilisyyden tavoitteisiin olisi kovempi kuin materiaalien saatavuus.”
Vaihtamo pohtii, että ala kehittyy koko ajan ja Nordec kehittää omaa toimintaansa. ”Toki olemme riippuvaisia raaka-ainelähteistä. SSAB:n Zero-perheen tuotteita alkaa vähitellen tulla markkinoille. Toisaalta niille on rakennusalan ohella monta halukasta ottajaa, kuten autoteollisuus.”
Vaikka Sipoon kohteessa on sekarunko, komponenttien yhteensovittamisessa ei ollut minkäänlaisia haasteita. ”Toleranssit osuivat hyvin yhteen. Kun iso kokonaisuus on ollut yksissä käsissä ja yksi tekijä vastaa kaikista materiaaleista, kokonaisuus on helpompaa huomioida koko ajan”, Vaihtamo kommentoi.
Keltikangas kertoo, että projekti sujui suoraviivaisesti. ”Runko, seinät ja vesikatto asennettiin kolmessa kuukaudessa. Tilaaja pääsi nopeasti tekemään lattioita ja sisätöitä.”
Viime vuonna Logicenters ja Nordec toteuttivat yhdessä ison logistiikkakeskuksen Nurmijärvelle. Sielläkin ympäristöarvot ohjasivat hanketta, mutta kaikissa yksityiskohdissa on pyritty yhdessä siitä yhä parempaan. Sipoon kohteeseen saatiin vähennettyä maanpäällisten rakenteiden osalta hiilijalanjäljestä 20 prosenttia.
Vaihtamo sanoo, että tiukat tavoitteet myös rajaavat toteutusvaihtoehtoja. ”Tavoitteen pitää olla mielessä joka vaiheessa – hankinta, suunnittelu ja toteutus. Suunnittelu tehdään sille tuoteperheelle, joka täyttää vaatimukset. Mitä tiukempia rajoja asetetaan, sitä enemmän se rajaa valintoja. Voi olla, että Euroopasta löytyy kaksi toimittajaa, joilla on näitä tavoitteita vastaava raaka-aine. Koko organisaation pitää ymmärtää hankkeen tavoitteet ja sitoutua niihin.” -JP
Nordecilla vastuullisuus nähdään laajana kokonaisuutena
Kestävä kehitys ja vastuullisuus on laaja kokonaisuus. ”Ympäristöasioiden lisäksi se kattaa sosiaalisen vastuun ja hyvän hallintotavan”, avaa Nordecin laatu- ja vastuullisuusjohtaja Timo Alanko.
Oman henkilöstön hyvinvointi ja työturvallisuus on ollut Nordecilla yksi tärkeä huomion kohde pitkään. ”Meillä on tavoitteena nolla tapaturmaa ja siihen pääsimme myös tuolla Sipoon kohteessa. Uskomme, että nollaan päästään myös pitkällä aikavälillä, mutta se vaatii aikaa ja työtä.”
Alanko totea, että työturvallisuusasioissa vaikuttaa myös maturiteetti eli se, miten pitkällä organisaatiossa sen suhteen ollaan. ”Ohjeet, määräykset ja valvonta ovat alku, mutta työturvallisuuden vaaliminen pitää saada osaksi jokaisen omaa ajattelumaailmaa. Pitää ymmärtää niitä tilanteita, joissa tapaturmia voi tapahtua ja olla valmiiksi omaksuttuna tapoja, joilla yllättäviin tilanteisiin voi reagoida ilman että sattuu tapaturmia.”
Jatkuvan kehityksen polulla
Ympäristöön liittyvät tavoitteet ovat nykyaikana keskeinen osa kaikkia rakennushankkeita ja myös yritysten omaa toimintaa. ”Samalla kun teemme asioita Nordecin oman hiilijalanjäljen pienentämiseksi, samoilla menetelmillä voimme kehittää tuotteita, joilla voimme palvella asiakkaitamme. On tärkeää, että voimme auttaa asiakkaitamme kehittämällä ympäristöystävällisiä ja vähähiilisiä tuotteita, joiden avulla he pääsevät tavoitteisiinsa”, Alanko sanoo.
Nordec tekee asiakkailleen kohteista oman toimituksensa osalta elinkaariarvioinnin, usein jo tarjousvaiheessa. Elinkaariarvioinneissa hyödynnämme vähähiilisten tuotteidemme ympäristöselosteita, joita olemme julkaisseet viime vuosina useita. Ympäristöseloste eli EPD on standardoitu tapa esittää tuotteen ympäristöarvot ja me koemme sen hyväksi. Se on vakioitu tapa esittää tiedot, joten asiakaskin pystyy hyödyntämään sitä omassa toiminnassaan.”
EU:n uusi kestävyysraportointidirektiivi eli CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive) ohjaa yrityksiä yhä selkeämpään ja yhtenäisempään tapaan raportoida vastuullisuudesta. ”Tämä tuo ympäristövaikutusten ja kestävän kehityksen raportoinnin samalle tasalle yritysten taloudellisen raportoinnin kanssa. Se koskee aluksi pörssiyhtiöitä ja meitä se koskee vuoden 2025 alusta. Teemme nyt sitä varten valmistelevaa työtä, jotta meillä on kaikki politiikat ja tavoitteet ja muut direktiivin edellyttämät asiat kunnossa, ja jotta järjestelmämme tuottaa varmasti sen kaiken tiedon, joka tarvitaan. Se on meille iso asia tänä vuonna”, Alanko sanoo.
Direktiivin myötä Nordec on päivittänyt myös oman hiilijalanjälkensä vähennystavoitteet. Alanko kertoo, että tavoitteena on pienentää hiilijalanjälkeä oman toiminnan suorien ja epäsuorien päästöjen osalta 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Koko toimitusketjun osalta, eli esimerkiksi alihankitut materiaalit ja tuotteet huomioiden, tavoite on 42 prosenttia. ”Meillä tavoitteen haastavuutta lisää se, että perusvuotemme on 2021, jolloin olimme jo siirtyneet käyttämään vihreää sähköä. Emme siis voi laskea päästötöntä sähköä osaksi vähennystä.”
Jatkuva tuotteiden ja prosessien kehittäminen on tavoitteisiin pääsemiseksi välttämätöntä. Alanko sanoo, että joihinkin tuotteisiin vähähiilisten materiaalien hankinta on haastavaa. ”Niitä käymme läpi toimittajien kanssa. Asiakkaillemme pyrimme tarjoamaan mahdollisimman vähähiilisiä ratkaisuja, ja siinä meillä on käytössä myös hybridikonsepti. Vaikka meillä on teräsrakennetuotantoa, mietimme asiakkaan kannalta, mikä on hänelle paras tuote ja paras materiaali kuhunkin kohtaan.”
Hyvä hallintotapa on osa vastuullisen toiminnan kokonaisuutta ja ulottuu Nordecilla myös alihankintaan. ”Olemme vieneet ajattelutapaamme koko hankintaketjuun. Katsomme asioita laajemmin kuin vain oman tonttimme kannalta. Kun toimituslaajuutemme on kasvanut, myös vastuumme on kasvanut. Ja kun vastaamme, meidän pitää myös varmistaa, että koko ketju toimii sääntöjen ja tavoitteiden mukaisesti.”
Alanko tiivistää vastuullisuusajattelun liiketoimintanäkökulmaan: ”Vastuullinen toiminta on kilpailuetu.” -JP
Logistiikkakeskus Sipoossa
- Noin 15000 m2
Tilaaja
- Logicenters
Nordecin kokonaistoimituksessa teräksen osuus
- Teräksen määrä kaikkiaan noin 300 tonnia.
- Toimitussisältöön kuuluu: päärungossa yläpohjarakenteet, eli ristikot, palkit ja siteet. Lisäksi pystyrungon jäykistämiseen tarvittavat teräskomponentit ja täydentäviä rakenteita.