Teräksen uusi elämä

Järjestimme marraskuun alkupuolella Teräsrakennepäivän, jonka teemana oli kiertotalous. Päivän esityksistä kaikki sivusivat tavalla tai toisella päivän teemaa. Erityisesti keynote-puhujamme Katja Soini AFRY:ltä kiteytti teeman niin loistavasti että lainasin osan hänen esityksensä nimestään tämän pääkirjoituksenkin otsikoksi. Mielenkiintoinen tilastofakta on että suomalaiset kuluttavat Euroopan maista eniten neitseellisiä luonnonvaroja, joihin myös teräs perinteisesti kuuluu. Muutkin rakennustuotteet, kuten betoni ja puusta valmistetut tuotteet kuuluvat tähän samaan kategoriaan.

Voisi olettaa että rakentamisen kiertotalouden ympärille olisi syntynyt monenlaista liiketoimintaa mutta näin ei ole kuitenkaan tapahtunut. Savolaisen Jussi, joka toimii yliopettajana Tampereen Ammattikorkeakoulussa ja on tutkinut kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksia, esitti omassa Teräsrakennepäivän esityksessään äärimmäisen hyvän motivaattorin: ”Jos tuote kestää käytössä pitkään, siitä pitää pystyä rahastamaan useasti”. Teräksen ominaisuuksiinhan kuuluu pitkä käyttöikä eli mahdollisuudet teräksen uudelleenkäyttöön ovat lähes rajattomat.

Liiketoimintamalli, jossa hyödynnetään elinkaaren päätyttyä puretun rakennuksen materiaaleja, vaatii suuria panostuksia. Ensinnäkin rakennuksen suunnittelun tulee ottaa tämä huomioon eri liitostyyppejä valitessa samalla kun rakenteellinen kestävyys tulee olla normien mukainen. Onneksi esimerkiksi Eurokoodissa on kehitteillä suunnittelustandardeja uudelleenkäyttöön. Teräsrakenteiden hyvä puoli on se että niiden lujuus säilyy elinkaaren aikana lähes muuttumattomana ja oikeilla suunnitteluratkaisuilla ne on helppo purkaa.

Uuden ensi vuoden alusta voimaan tulevan kansallisen lainsäädännön mukaan suunnitelmat pitää lupavaiheessa esittää digitaalisessa muodossa ja tuotteet eritellä materiaaliselosteessa. Nykyteknologialla tämä pitäisi olla helppoa koska suunnittelu tehdään käytännössä katsoen aina tietokoneavusteisesti. Toisin sanoen tulevaisuudessa purettavat materiaalit ovat jo valmiina tietokannoissa eli enää puuttuu kokoava palikka, joista niitä voi poimia seuraavaan rakennukseen. Vaikeampi asia on käytettyjen tuotteiden toteaminen rakenteellisesti riittävän lujiksi sekä myös tarvittaessa niiden esteettisen ulkonäön muokkaaminen uutta vastaavaksi. Tähän tarvitaan hubi, joka hoitaa uudelleenkäytettävien tuotteiden varastointi-, keräily- ja jakelutoimintoja. Olisiko esimerkiksi rakennustuotteiden tukkureilla mahdollisuuksia lähteä tällaiseen liiketoimintaan? Markkinat tulevat jatkossa vaatimaan enenevässä määrin uudelleenkäytettäviä tuotteita ja uskoisin että näiltä markkinoilta löytyy erilaisia liiketoimintamahdollisuuksia.

Rakennusalan taantuma on vaikuttanut meihin kaikkiin mutta onneksi teräsrakentajilla on töitä kohtuullisesti riittänyt ilman suuria menetyksiä. Joitain merkkejä tilanteen elpymisestä on nähtävissä ainakin toimitilapuolella. TRY kiittää kuluneesta vuodesta jäseniään sekä sidosryhmiään ja toivottaa menestyksekästä tulevaa vuotta 2026. Erityiskiitos Teräsrakenne-lehden pitkäaikaiselle vastaavalle toimittajalle Arto Rautiolle, jolle tämä lehti on viimeinen. Olet tehnyt päätoimittajan työstäni helppoa! Tervetuloa mukaan lehden tekoon uusi vastaava toimittajamme Sampsa Heilä.

Steel Rules!