Tampereen yliopiston Hervannan kampukselle nousee uusi tutkimuslaboratoriorakennus

Tampereen yliopiston kampusalueen ytimessä Hervannassa on käynnissä suuri työmaa. Nykyisen Sähkötalon yhteyteen on rakenteilla Noodi-uudisrakennus, johon linkittyviä Sähkötalon osia peruskorjataan samaan aikaan. Uusi yliopistorakennus tulee sisältämään vaativia laboratoriotiloja, joiden pääkäyttäjä on Tampereen yliopisto.
Uudisrakennus sijoittuu olemassa olevien Sähkötalon rakennusten väliin ja sen alta on purettu vanhoja Sähkötalon osia. Rakennukseen tulee useita laboratorioita aputiloineen, joten talotekniikkatöiden määrä urakassa on suuri. Osa tiloista on käytössä töiden aikana. Pääurakoitsijana toimii SRV. SRV:n uudispuolen aluevastaava Ville Närhi kertoo, työt ovat edenneet suunnitellusti aikataulussa. ”Viime syksynä tehtiin purkutyöt, minkä jälkeen alkoi maanrakennus. Rungon kasaus lähti liikkeelle vitosviikolla.”

Vaativaa rakentamista eloisalla kampusalueella

Uudisrakennuksen muoto on sinällään yksinkertainen, neliönmuotoinen. ”Rungon rakenne on myös helppo toteuttaa. Siinä on symmetriaa ja toistoja sekä yksimittaiset pilarit”, Närhi kommentoi. Toteutuksen haastavuus syntyy tiloihin tulevasta toiminnallisuudesta sekä yhdistymisestä ympäröivään rakennusmassaan. ”Yhteys Sähkötaloon rakennetaan uudisrakennuksen uuden aulan kautta ja toiselle puolelle Noodia tulee yhdyssilta viereiseen rakennukseen”, Närhi kertoo. Sekä uudisosan että peruskorjauksen rakennesuunnittelusta vastaavat A-Insinöörit. ”Olemme olleet jo hankesuunnitteluvaiheessa mukana vuodesta 2022 lähtien”, kertoo uuden rakennuksen parissa työskentelevä suunnittelupäällikkö Joni Lehtonen.

Lehtonen toteaa, että runko on tosiaan rakenteellisesti hyvin yksinkertainen. ”Toki tasokuormat ovat normaalia korkeammat ja muuntojoustavuudelle on varattu aika paljon. Suunnittelussa on varauduttu 750 kg/m² tasokuormiin ja paikoin jopa 1000 kg/m² tasokuormiin, mitkä ovat suurempia kuin normaalisti tämän tyyppisessä rakennuksessa. Ajatuksena on, että myöhemmässä vaiheessa pystytään muuttamaan käyttötarkoituksia aika vapaasti.” Muuntojoustavuus on ollut suunnittelussa tärkeä lähtökohta. ”Porrashuoneiden ja hissikuilujen lisäksi rungon sisällä ei ole kantavia tai jäykistäviä seinärakenteita. Väliseinät toteutetaan kevytrakenteisina, jotta ne voidaan tarvittaessa esimerkiksi purkaa kokonaan, mikäli tiloja on tarve muuttaa”, Lehtonen kertoo.

Jo nyt tiedossa oleva käyttö tulee vaatimaan kuormien kestävyyttä. ”Tiloihin tulee raskaita laitteita ja joitakin nostimia, joita on ripustettu välipohjiin. Alimmassa kerroksessa on lisäksi varauduttu trukkikuormiin”, Lehtonen sanoo. Liittymät vanhoihin rakennuksiin aiheuttavat aina pohdintaa. ”Mitään kovin ihmeellistä siellä ei ole ollut, mutta toki mittamaailma saattaa välillä yllättää, kun lähtötiedot eivät ole niin tarkasti tiedossa. Matkan varrella tarkkeet ja sen myötä myös laskelmamme tarkentuvat. Koetamme aina palvella työmaata siten, että suunnitelmat olisivat mahdollisimman täsmällisiä”, kertoo uudisosan teräsrakennesuunnittelusta vastaava Jani Leppinen.

Rungossa selkeä palkkirakenne

Uudisrakennuksen runko on selkeä kokonaisuus. ”Runko koostuu yksimittaisista teräsbetonipilareista ja välipohjarakenteita kannattelee Anstarin palkit, joiden päälle asennetaan ontelolaatat. Myös katolle tulee teräksisiä talotekniikkakannakkeita ja konepetejä. Talosta löytyy myös terassiosuus, jonne saadaan teräksen avulla toteutettua julkisivun muotoa”, kuvailee Närhi. Palkisto muodostuu Anstarin A-Beam W-tyypin liittopalkeista, jotka valetaan täyteen tehdasolosuhteissa. ”Valmiiksi valetut palkit helpottavat työtä varsinkin talviaikaan, joskin viime talvi oli aika suotuinen. Mutta on hyvin tiedossa, kuinka haastavaa voi olla betonitöiden teko talvioloissa. Itselleni nämä tehtaalla valetut palkit ovat uusi kokemus”, Närhi kertoo.

SRV:n työnjohtaja Matti Seistola toteaa, että valmiiksi betonoidut teräspalkit ovat nopeuttaneet työtä huomattavasti. ”Ne ovat olleet todellakin täysiä. Ja ne eivät työmaalla ime vettä uudelleen, joten niiden kanssa työskentely on hyvin hallittavaa.”  Seistola esittelee rungon työsaumaa, jonka kohdalla rungossa on tällä hetkellä vielä aukko, jotta nosturi mahtuu hoitamaan tehtävänsä piha-alueelta käsin. ”Erikseen antaisin kiitosta vielä noista palkkien työsaumaliitoksen harjateräksistä. Kun ne voidaan asentaa ontelolaataston asennuksen yhteydessä, ne eivät roiku työmaan päällä ennenaikaisesti ja työsauman tekeminen kierrejatkoksin on sen ansiosta paljon helpompaa.”

Leppinen kertoo, että esivalettujen palkkien käyttäminen on ollut sujuvaa myös suunnittelun puolella. ”Anstarin kanssa olemme katsoneet rakenteita yhteen. Olemme toimineet siten, että Anstar on tehnyt palkkeihinsa liittyvät suunnitelmat itse, ja me olemme tarkistaneet ja kuitanneet heidän suunnitelmansa.” Anstarin liiketoimintajohtaja Tomi Tuukkanen kertoo, että valmiiksi valettujen palkkien käytöstä on tehty myös tutkimusta A-Insinöörien kanssa. ”Tutkimuksessa on todettu, että tällainen tehtaalla valmiiksi valettu palkki on kosteusteknisesti poikkeuksellisen toimiva ratkaisu työmaiden tarpeisiin.”

Isossa rakennuskohteessa, kuten Hervannan kampuksella, vaikutus korostuu. ”Kun palkit on valettu valmiiksi täyteen, työmaalla tehtävä betonointityö ja massan määrä vähenee”, sanoo suunnittelupäällikkö Markus Hopeakoski Anstarilta.
Hopeakoski toteaa, että valetut palkit on myös helpompi asentaa. ”Painava palkki on vakaampi nostoissa ja se asettuu kätevästi paikoilleen, jolloin asennustyö on nopeampaa. Valmiiksi valetut palkit painavat keskimäärin pari kolme tonnia.”  

Teräksiset yksityiskohdat tarkasti hallinnassa

Kerroksissa on reilusti korkeutta, koska opetus- ja laboratoriotiloissa sitä tarvitaan. ”Vapaa korkeus on noin 4,3 m. Tilat ovat myös vaativuudeltaan erilaisia. Tänne tulee esimerkiksi henkilöstön taukotiloja ja pääsisäänkäynti sijoittuu uuteen hienoon aulaan, jonne tulee julkisivumateriaalia mukaileva puinen sisustuskatto. Teräksen käytöllä on aulaan saatu aikaan avaraa tilaa. Aulaan tulee myös teräksiset kulkusillat, jotka yhdistävät uudispuolen peruskorjauspuoleen aulan läpi”, Närhi kertoo. Aulassa on useammallakin tasolla kulku- ja oleskelutiloja. ”Aulatila on toteutettu korkealla betonipilarilla ja yläpohjana on ontelolaattataso, jossa on teräspalkisto ja sen päällä liittolaattataso. Siten on saatu aulatilaan keveyttä. Siihen alle haluttiin myös talotekniikkaa, mikä on myös ollut aihe teräspalkiston hyödyntämiseen”, Leppinen sanoo.

Lastauslaiturilla on teräsrakenteinen katos ja sen vierelle tulee poistumistieporras, joka on myös toteutettu teräsrungolla. ”Poistumistieporras on rakennuksen korkuinen, mutta haluttiin, että se irrotettaisiin rakennuksen päämassasta, joten se on toteutettu teräksellä itseään kantavaksi porrastorniksi”, Leppinen kertoo. Yhtenä isona kokonaisuutena on teräsrunkoinen yhdyssilta, joka yhdistää Noodin Sähkötalon pohjoisiin rakennusosiin. “Yhdyssilta on 16 metrin pituinen. Siihen tulee lasi-ikkunat, ja siitä on pyritty saamaan mahdollisimman kevyen näköinen. Haluttiin, että ulkonäköällä olisi yhteneväisyyttä alueen muun rakennusmassan kanssa. Siinä on käytetty liittolaattavälipohjaa, poimulevykattoa ja ulkokuoressa pvp-elementtiä”, Leppinen kuvailee. Yhdystunnelin rakentaminen on työmaallakin erillinen projektinsa. ”Yhdystunneli kasataan maassa ja nostetaan yhtenä putkena kerralla paikoilleen. Mittausten ja suunnitelmien pitää olla tarkkoja, jotta nostaessa kaikki osuu millilleen paikoilleen”, Seistola kertoo. -JP

Noodi

Tilaaja: Suomen Yliopistokiinteistöt Oy

Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Helamaa & Heiskanen Oy

Rakennesuunnittelu: A-Insinöörit Suunnittelu Oy

Rakennuttajakonsultti: Rakennuttajatoimisto HTJ Oy

Pääurakoitsija: SRV

Teräsrunko: Anstar Oy

Täydentävät teräsosat asennuksineen: JTR-Rakennus Oy

Anstarin terästoimitus:

A-Beam W-tyypin liittopalkkeja 130 kpl
Lisäksi ontelolaatan kannakkeita ja piilokonsoleita