Maailma näyttää kulkevan koko ajan suurempien geopoliittisten ja -strategisten jännitteiden suuntaan. Geopoliittisesti keskeisten asioiden kuten talouden, kaupan, tutkimusja kehitystyön sekä uusimman teknologian suojelu on korostunut etenkin isoissa valtioissa. Konventionaalisen sodankäynnin ja taloussuhteiden raja on hämärtynyt. Tässä tilanteessa Suomessa innovatiivisuus, laatu ja kyky tehdä asiat paremmin kuin muut ovat Suomen menestyksen avaimia niin yleisesti kuin rakentamisen toimialalla, elinkeinoministeri Wille Rydman arvioi aikaa, jossa parhaillaan elämme.

”Elämme ajassa täynnä epävarmuuksia, joita viime aikojen uutiset sen enempää Euroopasta, Pohjois-Amerikasta kuin Aasiastakaan eivät ole ainakaan vähentäneet. Geopoliittiset ja -strategiset jännitteet kiristyvät koko ajan. Takana on aika, jolloin Eurooppa yhdentyi, globaalit markkinat ja vapaakauppa laajenivat ja optimismi vallitsi. Tuo aika oli hyvää myös Suomen taloudelle ja maamme korkeaan osaamiseen ja laadukkaaseen tekemiseen perustuvien tuotteiden ja palveluiden tuomiselle markkinoille. Nyt olemme myös menettäneet Venäjän markkinoiden läheisyydestä saamamme edun, joka on vaihtunut korttipakan Mustaksi Pekaksi. Olemme joutuneet tilanteeseen, jossa vastassa on nousevia kaupan esteitä, joita USA:n uusi presidentti Donald Trump tuskin ainakaan madaltaa”, Wille Rydman analysoi taloutemme ja yrityselämämme tämän päivän haasteita.
”Samalla on hyvä muistaa, että maailmantilanteessa on myös meille monia positiivisia asioita. Mahdollisuuksia antavat esimerkiksi ympäristökysymykset, joiden ratkaisemiseen meillä on jo paljon annettavaa, ja eri puolilla maailmaa havaittava halu vähentää riippuvuutta autoritaarisista valtioista. Samaten Nato-jäsenyytemme on avannut meille uusia ovia muun muassa transatlanttisissa yhteyksissä, mistä tuore ICE Pact -sopimus ja sen toivon mukaan jatkossa tuomat murtajakaupat ovat jo esimerkki. Siruja verkko-osaaminen kuuluu myös asioihin, joilla on paljon erityistä merkitystä nykyisessä geopoliittisessa yhtälössä.”
TKI-tuki mahdollinen myös teräsrakentajille
”Vähähiilisyys, fossiilivapaus, energiatehokkuus ja muu ympäristöosaaminen, yhteiskuntien sähköistyminen sekä korkea teknologinen osaaminen ovat seikkoja, joissa suomalaisilla yrityksillä on edellytyksiä löytää markkinoita tässä etenkin isojen valtioiden kotimarkkinoita valtiontuilla tai tulliajatuksilla suojelevassa maailmassa.”
”Meillä ei ole isoa kassaa jakaa tukea, mutta otamme käyttöön suurten teollisten investointien verokannustimen, minkä lisäksi käytettävissämme on 400 miljoonan euron investointitukivaraus. Myös TKI-rahoituksesta terästeollisuudella ja teräsrakennealalla on erinomaiset mahdollisuudet saada oma osansa toimintansa ja kilpailukykynsä kehittämiseen. Näen järkevänä tukea etenkin sellaista innovointia, joka perustuu jo koeteltuun tekemiseen, jota hyvin vientimarkkinoillakin pärjänneellä teräsrakennealalla esimerkiksi on. Innovaatioiden ohella päästötön teräs on iso mahdollisuus toimijoillemme. Valtion Teollisuussijoituksen toimintaa ohjataan etenkin suoriin sijoituksiin sekä lupaavien kasvuyritysten rahoitukseen, mikä tuo oman lisävauhtinsa talouteen.”
”Vienninedistämismatkani Isoon-Britanniaan osoitti, että suomalaisella rakennusalalla on siellä mahdollisuuksia mm. kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamisessa. Indonesiassa mukanani ollut iso rakennusalaa edustava ryhmä pääsi kanssani tapaamaan useita ministereitä, mikä on siellä tärkeä keino avata ovia vientiyrityksille. Indonesiassahan rakennetaan nyt uutta pääkaupunkia, kun maaperä on pettämässä nykypääkaupunki Jakartan alta”, Rydman esittelee.
Investoinnit ja infran kehitys valokeilassa
Teollisuus-, datakeskus-, kaivos- ja infrarakentaminen ovat teräsrakennealalle tärkeitä työllistäjiä. Ministeri Rydman muistuttaa infrapuolella hallituksen 4 miljardin euron investointiohjelmasta, isojen investointien verotuesta ja luvituksen kehittämishankkeesta, joilla kaikilla lisätään sekä Suomen kilpailukykyä että hyvinvointia.
”Infran investointeihin rahat on tarkoitus ottaa valtion omaisuutta myymällä, mihin aika ei nyt ole ollut otollisin. Mutta tämäkin panostus on tulossa. Omien mineraalivarojen hyödyntäminen ja etenkin sen arvoketjun, jossa kaivosten lisäksi mineraalien jalostus ja niistä tehtävien lopputuotteiden valmistus olisi Suomessa ja kotimaisten toimijoiden toimesta, on yksi keskeinen fokusalueemme. Tuleva suurten teollisten investointien verokannustin antaa uskoaksemme hyvät eväät pärjätä globaalissa kilpailussa, kun yritykset päättävät sijaintipaikoistaan. Kun monesti on kerrottu, että lupaprosessit haittaavat investointeja, ollaan ympäristölupiin ja kaavoitukseen liittyviä prosesseja myös nopeuttamassa”, Rydman kuvaa hallituksen toimia.

Nyt Wille Rydman on panostamassa Helsingin pormestarikisaan. ”Kun ministeripaikat jaettiin, sovittiin, että elinkeinoministerin salkku siirtyy hallituskauden puolivälissä Sakari Puistolle. Kunnallisvaalit sijoittuvat sopivasti tuohon vaihdoskohtaan, ja pormestarin toimi olisi myös hyvin kiinnostava poliittinen tehtävä. Mutta toki se edellyttää tiivistä kampanjointia ja selkeää vaalivoittoa Perussuomalaisille Helsingissä, että tehtävä aukeaisi minulle”, Rydman toteaa realistisesti. Kuva Sanna Liimatainen
”Puhtaan siirtymän hankkeissa Ruotsi otti kovasti etunojaa ja nyt siellä on osin jouduttu pohtimaan asioita uudelleen. Siksi on ollut hyväkin, että Suomessa on näissä asioissa edetty vähän harkitummin. Puhtaan siirtymän hankkeistamme pääosa liittyy tuulivoimaan. Osa puhtaan siirtymän hankkeista on kutakuinkin investointipäätöstä vaille valmiita, suurin osa kuitenkin vielä lähinnä ideoita. Kun näistä hankkeista alettiin kasata listauksia, niihin suhtauduttiin turhankin innostuneesti odottaen, että kaikki toteutuisivat”, ministeri toteaa.
”Mitä tulee rakennusalan nykytilaan, uskon korkojen laskun alkavan helpottaa tilannetta. Osittain nykytilanteen taustalla on edellisen hallituksen loppuaikojen liian suuri asuntotuotanto, minkä johdosta ala kiihtyi liikaa, ja pudotus oli sitten rajumpi kuin olisi ollut viisaammalla suhdannepolitiikalla.”
”Vaikka elämme varsin turbulenttia maailmanaikaa, se ei ole kuitenkaan muuttunut mihinkään, että menestyäksemme meillä Suomessa asiat pitää tehdä paremmin ja laadukkaammin kuin muualla. Siksi panostamme laadun parantamiseen, innovaatioihin ja pitkän aikavälin osaamisen kehittymiseen. T&K-rahoituksen periaatteena on, että yhdellä valtion sijoittamalla eurolla pitää saada liikkeelle kaksi yksityistä euroa”, Wille Rydman kuvaa hallituksen toiminta-ajatusta.
Yritystuissa siirtymää TKI-toimintaan
”Yritystuista on puhuttu paljon, mutta niihin luetaan myös esimerkiksi alennetut alvkannat, maataloustuet ja edellä jo mainitut TKI-tuet. Halutaanko niitä sitten karsia?
Alv-kantojen osalta kyse olisi verotuksen kiristämisestä. Maataloustuissa taas on kyse sekä huoltovarmuudesta että tuotannon pitämisestä kotimaassa. Markkinoiden toimintaa vääristävää ja pelkästään tiettyjen teollisuusalojen toimintaa ylläpitävää tukea on toki syytä tarkastella uudelleen. Mutta kun yritystukien painopiste siirtyy nyt TKI-toimintaan, muuttuu myös yritystukien luonne. Toki samaan aikaan joudumme reagoimaan siihen, että muualla valtioiden maksamat yritystuet ovat kasvussa, eivät vähenemässä. Vaikka niin mielelläni näkisin, että yritystukia vähennettäisiin ja samalla verotusta kevennettäisiin, niin vallitsevassa tilanteessa on pakko hyväksyä, että yritystemme tukia ei voi niiden globaalin kilpailuaseman säilyttämiseksi vähentää radikaalisti”, Rydman harmittelee.
”Hallituksemme on tehnyt ja kovasti puolustanut työelämäuudistuksiaan, joiden läpivienti on ollut yksi osa Suomen kilpailukyvyn ylläpitotoimiamme. Nyt työmarkkinapöytään lyötyihin koviin palkankorotuslukuihin en ministerinä ota kantaa, asia kuuluu puhtaasti työmarkkinaosapuolten kesken sovittaviin. Sen voinee sanoa kuitenkin, että tietysti toivon osapuolilta malttia löytää kilpailukykymme, työllisyysasteemme myönteisen kehittymisen ja sitä kautta hyvinvointimme kannalta hyvän ratkaisun neuvottelupöydässä, Wille Rydman sanoo. -ARa