Suklaateollisuuden johtotähti Lahteen – Tehokas hybridirunko Fazerille maailman moderneimpaan tehtaaseen


Fazerin Lahden uusi suklaatehdas on yksi viime vuosien merkittävimmistä suomalaisista teollisuushankkeista, jossa Nordecin toimittamat teräsrakenteet mahdollistavat pitkät jännevälit, maailman moderneimman pitkälle sähköistetyn ja automatisoidun hiilineutraalin suklaatehtaan tuotannon edellyttämän tilajoustavuuden ja nopean toteutuksen. Hanke osoittaa, kuinka hybridirakentaminen ja tiivis yhteistyö voivat tuottaa teknisesti ja aikataulullisesti poikkeuksellisen onnistuneen teollisen kokonaisuuden.

Lahteen toteutettava Fazer-konsernin uusi suklaatehdas rakentuu hybridiratkaisuna, jossa betonielementtipilarit ja teräksinen kattorakenne muodostavat rungon tähän 33 300 neliön laajuiseen suklaateollisuuden lippulaivaan, jonka pituus on 330 metriä. Noin 400 miljoonan euron tehdasinvestoinnissa pääurakoitsijana toimii Skanska. Sweco vastaa hankkeen arkkitehti- ja kokonaissuunnittelusta. Suunnittelua on ohjannut tuotantoprosessi, jonka ympärille tilat, rakenteet ja arkkitehtuuri on sovitettu saumattomasti yhteen ilmeeltään Fazerin laadukasta yrityskuvaa vahvistavaksi kokonaisuudeksi.

Teräsrakenteiden keskeisen toimituksen toteuttaa Nordec ja PVP-julkisivuelementit Ruukki Construction. Betonielementit toimittaa Parma. Hankkeen lähtökohtana ovat olleet maailman moderneimman huipputekniikkaa ja digitalisaatiota hyödyntävän tuotantoprosessin vaatimukset, pitkät jännevälit ja toteutuksen tehokkuus. Samalla aikataulu on ollut tiukka: suunnittelu, valmistus ja asennus ovat seuranneet toisiaan nopeassa tahdissa. Teräsrunko nousi työmaalla lyhyessä ajassa, mikä on yksi keskeinen syy valittuun rakenneratkaisuun.

Teräsrakenteiden keskeisen toimituksen toteuttaa Nordec ja PVP-julkisivuelementit Ruukki Construction. ”Kun rungon ratkaisut ovat yksinkertaisia ja toistuvia, myös työmaan tuotanto pysyy hallittuna. Se näkyy suoraan aikataulussa ja laadussa”, hankkeen projektipäällikkö Juha Ruokolainen Skanskalta toteaa.

Rakennuksen mittakaava ja käyttötarkoitus asettavat erityisvaatimuksia rungolle. Tilojen on oltava laajoja ja muuntojoustavia, ja korkean rakennuksen yläosaan sijoittuu runsaasti talotekniikkaa sekä prosessilaitteistoa. Tämä korostaa teräsrakenteen roolia koko hankkeessa. Samalla ratkaisu tukee tehtaan pitkän aikavälin kehitystä: tuotantolinjoja voidaan muuttaa ilman merkittäviä rakenteellisia muutoksia, mikä on keskeinen vaatimus nopeasti kehittyvässä elintarviketeollisuudessa. Tehtaalle tavoitellaan Breeam-ympäristöluokituksessa Excellent-tasoa, ja energiaratkaisuissa korostuvat sähköistyminen, energiatehokkuus sekä prosessien hukkalämmön hyödyntäminen. Rakennus ei käytä fossiilista energiaa, mikä nostaa sen kansainvälisesti kiinnostavaksi referenssikohteeksi.

Tehokkaasti toteutettu ja joustavaksi optimoitu runko

Rakennuksessa varaudutaan myös tuotannon tuleviin muutoksiin, mikä näkyy erityisesti rungon mitoituksessa ja jännevälien valinnassa. Muuntojoustavuus ei ole pelkkä tavoite, vaan keskeinen suunnitteluperiaate. Rakennesuunnittelun keskiössä on ollut yksinkertainen ja toistuva rakennejärjestelmä, joka tukee sekä tehokasta suunnittelua että sujuvaa toteutusta. ”Tehdasrakennuksen pilarijako on 15 x 24 metriä, jolloin primääriristikot ovat 15 metriä pitkiä ja niiden päällä 24 metrin sekundääriristikot viiden metrin jaolla”, kohteen vastaava teräsrakennesuunnittelija Ville-Pekka Hietalahti Swecolta kuvaa yläpohjan kantavien teräsrakenteiden periaatteita.

Tehdasrakennuksen pilarijako on 15 x 24 metriä, jolloin primääriristikot ovat 15 metriä pitkiä ja niiden päällä 24 metrin sekundääriristikot viiden metrin jaolla. Kuva suunnittelumallista: Sweco

Pitkät jännevälit ovat olleet keskeinen lähtökohta, mutta yhtä tärkeää on ollut rakenteiden korkeus ja tehokas tilankäyttö teollisuusrakennuksen mittavalle talo- ja prosessitekniikalle. ”Ristikot ovat jopa neljä metriä korkeita, jolloin rakenteeltaan kevyiden teräsristikoiden väliin saadaan hyvin tilaa joustavasti sijoitettavalle tekniikalle”, Hietalahti sanoo. Kattorakenteessa hyödynnetään kantavaa profiilipeltiä, joka toimii tehokkaasti myös ristikoiden yläpaarteiden nurjahdustukena sekä yläpohjarakenteen jäykistämiseen ja kuormien siirtämiseen jäykistäville rakenteille. ”Kattopellit osallistuvat ristikoiden tukemiseen, jolloin erillisiä kattositeitä ei tarvita niin paljon.” Suunnittelussa on pyritty yksinkertaisiin ja helposti toteutettaviin liitoksiin. ”Liitosdetaljiikasta on saatu todella yksinkertaista, mikä helpottaa asennusta.”

Toleranssit huomioitu tarkasti etukäteen

Keskeinen suunnittelukysymys on ollut betonin ja teräksen rajapinta. ”Betonin ja teräksen liitoksissa täytyy huomioida toleranssit tarkasti, koska ne ovat eri luokkaa kuin teräs-teräs-liitoksissa.” Yhteistyö teräsrakennetoimittajan kanssa on ollut tiivistä alusta alkaen. ”Liitoksia mietittiin yhdessä Nordecin kanssa, jotta ne ovat tuotannon ja asennuksen kannalta toimivia”, Ville-Pekka Hietalahti kertoo. Suunnitteluprosessi on perustunut yhteiseen tietomalliin. ”Kaikki työskentelevät samassa mallissa, jolloin tieto on reaaliaikaisesti kaikkien käytössä.”

Hietalahden mukaan aikataulun hallinta oli keskeinen osa kokonaisuutta. ”Suunnittelu ja toteutus etenivät hyvin tiiviissä rytmissä. Teräsrakenteiden asennus käynnistyi nopeasti suunnittelun jälkeen, ja kokonaisuus eteni erittäin tehokkaasti”, Hietalahti toteaa. ”Tälle hankkeelle on ollut tyypillistä se, että suunnittelu ja toteutus limittyivät vahvasti. Se vaati kaikilta osapuolilta nopeaa reagointia ja päätöksentekoa, mutta samalla mahdollisti hyvin tehokkaan etenemisen.” Rakenteellinen jäykistys perustuu pääosin betonielementtipilareihin ja mastojäykistykseen, joita täydennetään paikoin teräksisillä jäykisteillä. Lisäksi kohteessa on erikoisratkaisuna kattorakenteista ripustettu mezzanine-taso.

Teräksisistä kattorakenteista ripustettu mezzanine-taso ilman omia pilareita tuo lisää joustavuutta tilankäyttöön. Kuva suunnittelumallista: Sweco

”Se on roikotettu taso ilman omia pilareita, mikä tuo lisää joustavuutta tilankäyttöön”, Ville-Pekka Hietalahti sanoo. ”Tällaiset ratkaisut korostavat teräsrakenteiden etuja – kuormia voidaan siirtää tehokkaasti ilman, että tilaan tuodaan ylimääräisiä rakenteita.”

Hyvä ennakkosuunnittelu varmistaa toteutettavuuden

Pääurakoitsijan näkökulmasta hankkeen onnistumisen kannalta keskeistä on ollut eri osapuolten varhainen yhteistyö ja toteutettavuuden huomioiminen suunnittelussa. ”Tämähän on aika tyypillinen yhdistelmärakenne – betonipilarit ja teräsristikot. Hankkeen teollinen luonne ja pitkät jännevälit ohjasivat siihen, että tämä on toteutuksen kannalta tehokas ratkaisu”, hankkeen projektipäällikkö Juha Ruokolainen Skanskalta tiivistää.

Betonielementtipilarit ja teräksinen kattorakenne muodostavat hybridirungon 33 300 neliön laajuiseen suklaateollisuuden lippulaivaan, jossa tuotantolinjoja on voitava muuttaa joustavasti.

Teräsrakenteet muodostavat vesikaton kantavan kokonaisuuden ja jäykistävät rakennetta. ”Vesikaton kantavat rakenteet ovat teräsristikoita ja jäykistävät rakenteet myös terästä.” Hankkeen alkuvaiheessa panostettiin erityisesti toleranssien hallintaan. ”Suunnittelijat, betonielementtitoimittaja ja teräsrakennetoimittaja olivat mukana samaan aikaan, ja toleranssit käytiin yhdessä läpi.” Tämä näkyi suoraan työmaan sujuvuudessa. ”Meillä ei ole tullut käytännössä lainkaan asennushäiriöitä toleranssien osalta”, Juha Ruokolainen toteaa. Asennettavuus on ollut keskeinen suunnittelua ohjannut tekijä. Ratkaisuissa on vältetty työmaalla tehtäviä hitsauksia ja pyritty pulttiliitoksiin sekä teolliseen esivalmistukseen.

Esivalmistus ja yhteensovitus onnistumisen avaimina

Aikataulullisesti ja olosuhteiltaan mittava teollisuushanke on ollut vaativa. ”Asennukset alkoivat kovimpien pakkasten aikaan, mutta siitä huolimatta työ eteni suunnitellusti”, Ruokolainen kertoo. ”Talviolosuhteet asettivat omat haasteensa, mutta hyvin suunnitellut ja esivalmistetut ratkaisut mahdollistivat sujuvan asennuksen myös vaikeissa olosuhteissa.”

Rakentamisessa on hyödynnetty laajasti esivalmistusta, mikä on parantanut sekä tehokkuutta että työturvallisuutta. Samalla työmaan logistiikka ja vaiheistus on suunniteltu tarkasti, jotta eri työvaiheet eivät häiritse toisiaan. ”Kun rungon ratkaisut ovat yksinkertaisia ja toistuvia, myös työmaan tuotanto pysyy hallittuna. Se näkyy suoraan aikataulussa ja laadussa”, Juha Ruokolainen tiivistää. Ruokolaisen mukaan onnistumisen ydin on yhteensovituksessa. ”Kun keskeiset osapuolet olivat mukana riittävän aikaisin ja ratkaisut käytiin yhdessä läpi, työmaalla ei tarvinnut tehdä kompromisseja.”

Mittava teräsrunkotoimitus nopeassa aikataulussa

Teräsrakenteiden toimittajana Nordec vastaa yläpohjan kantavista teräsrakenteista ja katon kantavasta profiilipellistä. ”Meidän urakkaan kuuluu rakennuksen yläpohjan kantavat teräsrakenteet ja kantava kattopelti. Konepajasuunnittelu käynnistyi elokuussa, valmistus marraskuussa ja asennukset tammikuussa”, projektipäällikkö Vesa Keltikangas Nordecista kertoo projektin aikataulusta teräsrakenteiden osalta. Aikataulu on pitänyt hyvin koko hankkeen ajan.

Betonin ja teräksen liitoksissa täytyy huomioida toleranssit tarkasti, koska ne ovat eri luokkaa kuin teräs-teräs-liitoksissa

”Päärunko oli asennettu maaliskuun loppuun mennessä.” Keskeinen tekninen kysymys on ollut liitos betonipilareihin. ”Teräsristikoiden ja betonipilareiden yhteensovittaminen vaati tarkkaa detaljointia, mutta kaikki on sopinut yhteen ilman ongelmia”, Vesa Keltikangas toteaa. ”Kun liitokset suunnitellaan oikein, ne myös asentuvat ilman työmaalla tehtäviä korjauksia – se on tällaisessa hankkeessa kriittistä.”

Teräsrungon edut korostuvat teollisuusrakentamisessa

Liiketoimintajohtaja Vesa Vaihtamo Nordecista korostaa hybridirakentamisen erityispiirteitä. ”Sekarakenteessa toleranssien hallinta on aivan keskeistä. Kun se tehdään oikein suunnittelussa, työmaalla ei tarvitse korjata mitään.” Vesa Vaihtamon mukaan teräsrakenteiden edut korostuvat erityisesti tuotantorakennuksissa. ”Ristikkorakenne mahdollistaa sen, että teollisuusrakennuksen järeä talotekniikka sekä prosessilaitteet ja kanavistot voidaan sijoittaa yläpohjaan. Se tekee tiloista joustavia ja toimivia”, Vaihtamo painottaa.

”Tällaisessa kohteessa vaihtoehtoiset ratkaisut olisivat olleet huomattavasti rajoittavampia tilankäytön kannalta.” Nordec on osallistunut hankkeeseen jo varhaisessa vaiheessa, tuoden vaihtoehtoisia ratkaisuja ja kustannusnäkemystä. ”Me tuomme jo alkuvaiheessa vaihtoehtoja ja hintatietoa, mikä auttaa päätöksenteossa.”

Konepajasuunnittelu on hankkeessa Nordecin vastuulla. Sweco vastaa rakennesuunnittelusta, teräsrunkorakenteiden mitoituksesta ja pääliitosten määrittelystä ja tästä eteenpäin Nordec laatii kuvat konepajavalmistukseen ja asennukseen. Yrityksen oma suunnitteluorganisaatio on ollut keskeisessä roolissa detaljoinnissa. ”Me optimoimme liitokset niin, että ne ovat tehokkaita valmistaa ja turvallisia asentaa”, Vesa Vaihtamo korostaa. ”Samalla varmistetaan, että ratkaisut toimivat myös tuotannossa. Suunnittelu ja valmistus kulkevat käsi kädessä.”

Hieno teollinen investointi samaan maaliin ja malliin

Tietomallipohjainen yhteistyö on ollut tärkeä osa toteutusta. ”Teemme suunnittelua samassa mallissa muiden osapuolten kanssa, mikä varmistaa tiedon ajantasaisuuden”, Vesa Vaihtamo sanoo. Yhteistyö saa kaikilta osapuolilta kiitosta.

Fazerin Sininen tuo rytmiä ja tunnistettavuutta suklaatehtaan metallinväriseen julkisivuun. Kuva: Sampsa Heilä

”Kaikki osapuolet ovat pelanneet samaan maaliin. Se näkyy siinä, että asennus toimii ja aikataulu pitää.” Nordecin näkökulmasta hanke on merkittävä myös laajemmin. ”Fazerin uusi suklaatehdas on hieno teollinen investointi Suomessa. Tämän kokoluokan hankkeita ei tule usein. On myös merkittävää, että kyseessä on nimenomaan tuotannollinen investointi, joka vahvistaa kotimaista teollisuutta ja Suomen taloudelle keskeistä vientiä pitkällä aikavälillä”, Vesa Vaihtamo toteaa. – SH

Fazerin Lahden suklaatehdas

Laajuus: 33000 m2

Tilaaja: Fazer Oy

Pääurakoitsija: Skanska Oy

Rakennuttajakonsultti: Fimpec Oy

Arkkitehti- ja kokonaissuunnittelu: Sweco Finland Oy

Betonielementtirunko ja asennus: Parma Oy

Teräsrunko ja asennus: Nordec Oy

PVP-ulkoseinäelementit: Ruukki Construction Oy

Teräsportaat: LK Porras Oy

Täydentävät terästyöt: Steelboss Oy

Teräsosat Parman betonielementteihin: Anstar Oy

Peruspultit, kiinnityslevyt: Peikko Finland Oy

Vesikaton veden- ja lämmöneristys: Katman Oy

Harkko- ja tiiliväliseinät: Ensure Oy

Maanrakennus: Erkkiheikkilä Oy

Rakennusalueen asfaltointi: Peab Industri Oy

Putkiurakka: Lahden LVI-talo

Putkiurakka (esivalmiste): Triton Industrial Oy

Putkiurakka: ARE Oy

Ilmanvaihtourakka: Bravida Finland Oy

Sähköurakka: LSK Electrics Oy

Sprinkleriurakka: Afire Oy