Rokkiporkkana ja Rööriporkkana maamerkeiksi Jätkäsaareen

Helsingin Jätkäsaaren Hyväntoivonpuiston sillat Rokkiporkkana, joka ylittää Välimerenkadun, ja Rööriporkkana, joka ylittää Länsisatamankadun, yhdistävät nyt Rööriporkkanankin valmistuttua Jätkäsaaren puistoselänteen osat toisiinsa.

Jätkäsaaren asukkaiden omakseen ottamat ja itse nimeämät sillat ovat kiinteä osa alueen identiteettiä ja toimivat alueen maamerkkeinä. Siltojen kulttuurinen merkitys on huomattu, niitä on julkaistu runsaasti, ja ympäri maapallon levinneet kuvat sekä sosiaalisen median videot kertovat siltojen ja taidetukimuurien arkkitehtuurin kiinnostavuudesta tässä ajassa.

Sillan arkkitehtuuri liittyy Hyväntoivonpuiston lähtökohtana olevaan, puiston pääsuunnittelijana toimineen Tommi Heinosen, tarinaan puiston alla asuvasta örkistä. Siltojen oranssi rakenne on örkin selkäranka, joka paljastuu maan alta. Ulkoasuun on haettu inspiraatiota myös alueen historiasta, kuten merikonteista ja satamanostureista ja niiden vahvasta värimaailmasta.

Teräsrakenteinen ristikkosilta valikoitui arkkitehtuurinsa vuoksi paikan henkeen sopivaksi ja näin alueen imagoa korostavaksi. Perinteisestä siltatyypistä muokkautui polveileva ja mutkitteleva rakenne, elävä liikkeessä muuntuva objekti. Mustat betonirakenteiset taidetukimuurit, jotka muodostavat osan katujen julkisivua, muodostavat yhdessä siltojen kanssa jännitteisen parin ja taustan siltojen mielenkiintoiselle hahmolle.

Orgaaninen ja moniulotteinen muoto tekivät suunnittelusta vaativaa, kulmat ja nurkat on mitoitettu yksi kerrallaan ja monet niistä ovat uniikkeja. Moniulotteisen geometrian vuoksi rakenteista ei tehty perinteisiä piirustuksia, vaan silta ja maatukirakenteina toimivat taidetukimuurit suunniteltiin tietomallintamalla.

Toiminnallisesti sillat yhdistävät Jätkäsaaren puistoselänteen, Hyväntoivonpuiston, osat toisiinsa, alapuolella laaksossa kulkee ajoneuvoliikenne ja raitiotie. Polkupyöräilyn pääreitti kulkee siltojen kaut- ta puiston halki yhdistäen pohjoisesta etelään Ruoholahden ja Melkinlaiturin. Pääosin puiston reitit ja yhdysaukiot on varattu jalankulkijoille ja toiminnoille.

Outi Palosaari
Arkkitehti SAFA, maisema-arkkitehti MARK

Rakennesuunnittelu

Jätkäsaaren siltojen ulkonäkö ja rakenneratkaisut kehitettiin yleissuunnitelmavaiheessa. Ratkaisujen pohjalla oli arkkitehdin (Tommi Heinonen, Outi Palosaari) laatimia luonnospiirustuksia sillasta. Rakennesuunnittelija (Risto Kallio, Kari Kuusela) lähti näiden pohjalta kehittämään ideaa määrittäen sillan rakenneteknisen ratkaisun, ristikkojaon ja erilaiset detaljit, joilla haluttu ulkonäkö saatiin toteutumaan teräsrakenteessa.

Lopputuloksena syntyi hyvin monimuotoisia rakenteita, jotka on suunniteltu vaativan arkkitehtuurin mukaisesti. Sillan päämitat ja muoto määräytyivät liikennetilojen ja ennen kaikkea kaupunkikuvallisten tavoitteiden kautta tuoden sillalle veistoksellista ilmettä. Ristikon korkeus ja leveys sekä vastaavasti paarteiden suunnat vaihtelevat murtoviivamaisesti sillan alueella.

Ristikon sivu- ja ylätasot ovat ristikkorakenteita, alatasossa paarteita yhdistävät poikittaispalkit ja niihin liittyvä kansilaatta. Sillan teräsbetoninen, päistään haaroittuva kansilaatta tukeutuu teräksisiin poikkipalkkeihin. Kansilaatta on irrotettu sillan teräsrakenteesta pituussuunnassa, mutta kiinnitetty poikkisuunnassa jäykistäen rakennetta. Ristikon kaikki sauvat koostuvat kuumamuovatuista putkiprofiileista, joiden nurkkaliitokset on muotoiltu sivupinnoilla pyöristetyin nurkkalevyin kotelomaisiksi. Profiilin tiukan nurkkapyöristyksen ja sivupintojen hitsisaumojen hionnan ansiosta pinnoista saatiin hyvin tasaisia. Valaistuksen vaatimia putkituksia ei haluttu näkyviin ja nämä toteutettiin putkipalkkirakenteen sisälle jäävillä ruostumattomilla suojaputkilla.

Välimerenkadun sillan hyödyllinen leveys on haaroittuneella osuudella 2,5+3,5 m ja yhtenäisellä osuudella 6,3 m. Länsisatamankadun sillan hyödyllinen leveys on haaroittuneella osuudella 2,6+3,6 m ja yhtenäisellä osuudella 4,5 m. Siltojen alusrakenteina toimivat molemmille puolille sijoittuvat massiiviset taidetukimuurit. Alikulkukorkeudet ovat silloilla > 3,2 m ja alittavalla kadulla siltaan nähden >5,6 m. Sillat on suunniteltu kevyenliikenteen käyttöön. Sillan kaiteista on laadittu erilliset tuotantosuunnitelmat niiden monimuotoisuuden takia. Kaiteet liittyvät ukkopaalun välityksellä sillan päiden taidetukimuureihin.

Siltojen suunnitelmat laadittiin täysin tietomallipohjaisesti. Teräsrakennetoimittajalle luovutettiin sillan alkuperäinen suunnitelmamalli tarkempaa tuotannon suunnittelua varten. Teräsrakennetoimittaja jatkojalosti tietomalleja ja hyödynsi mm. putkien päiden muotoilussa laserleikkausta, jotta sovituksista saatiin hyvin mittatarkat. Sillan teräsrakenteet rakennettiin pintakäsittelyitä myöten täysin valmiiksi kokoonpanoksi konepajalla, josta ne tuotiin meriteitse Jätkäsaareen. Sillan teräsrakenteet asennettiin nostamalla paikalleen yhden yön aikana, minkä ansiosta asennuksenaikainen liikennehaitta saatiin minimoitua. Noston jälkeen kannen muotti rakennettiin valmiiksi, raudoitettiin ja valettiin.

Tuomo Järvenpää
Yksikönjohtaja, silta- ja vesirakenteet, A-Insinöörit

Välimerenkadun silta:

• Jännemitta: 42,0 m
• Hyödyllinen leveys: 3,5+2,5 m / 6,3m
• Kokonaispituus: 44,0 m
• Rakentaminen 2017-2018
• Avattu liikenteelle 2018
• Teräsrakenteen paino 90t

Länsisatamankadun silta:

• Jännemitta: 37,0 m
• Hyödyllinen leveys: 3,5+2,5 m / 3,9m
• Kokonaispituus: 38,7 m
• Rakentaminen 2022-2023
• Avattu liikenteelle 2023
• Teräsrakenteen paino 65t

• Tilaaja: Helsingin kaupunki, Ville Alajoki, Petra Rantalainen, Lasse Toivanen
• Sillan arkkitehtisuunnittelu: VSU maisema-arkkitehdit Oy, Outi Palosaari, Tommi Heinonen
• Siltasuunnittelu: Ponvia, Risto Kallio (eläk.), A-Insinöörit: Kari Kuusela, Tuomo Järvenpää, Ville Raudasoja
• Pohjarakennussuunnittelu: Geobotnia Oy. Janne Herva
• Väyläsuunnittelu: A-Insinöörit, Toivo Kämäräinen
• Valaistussuunnittelu: A-Insinöörit, Taneli Lehtonen
• Urakoitsijat
• Välimerenkadun silta: GRK Suomi Oy, Roope Korpela
• Länsisatamankadun silta: VM Suomalainen Oy, Hermann Mäki
• Teräsrakennetoimittaja: M. Rautio Oy, Markku Rautio