Tampereen teknillisen yliopiston rakennustekniikan linjalta Juuso Salosen urapolku on vienyt ensin rakennesuunnitteluun ja sitten Peikolle teknisen tuen ja suunnittelijamyynnin kautta DELTABEAM®-liiketoiminnan myyntijohtajaksi. Yhteen hiileen puhaltaminen ja ympäristön huomioiminen ovat hänelle keskeisiä arvoja sekä rakentamisessa että yksityiselämässä. Työlle tärkeää vastapainoa tuovat perhe, hiihto ja muu liikunta sekä puuhailu itse rakennetulla mökillä.

”Olen syntynyt Hollolassa ja vietin lapsuuteni Mäntsälässä, jonne vanhempani rakensivat omakotitalon kun olin pieni vauva. Kouluvuodet asuin eteläisessä Lahdessa, jonne vanhempani rakensivat toisen omakotitalon ollessani 13-14-vuotias. Olin mukana auttamassa melkein kaikissa rakentamisen vaiheissa. Kun näin erilaisia arkkitehti- ja rakennepiirustuksia, suorastaan haltioiduin niistä”, Juuso Salonen kertoo. ”Isäni on kirvesmies ja äitini lähihoitaja. Isäni on aina askarrellut jotain mökillä tai tehnyt remonttia, mutta perheen pientalohanke Lahdessa oli ensi kosketukseni koko rakentamisen prosessiin. Rakennusala on tullut tietyllä tavalla suvun perintönä.” Koulussa Juuso Salonen piti aina matematiikasta, ja yläasteella myös fysiikka ja tietotekniikka kiinnostivat.
”Kävin Tiirismaan lukion Lahdessa. Lukioikäisenä pääsin isän kanssa samoihin töihin rakennuksille, kun hän työskenteli alakattoasentajana. Muutaman kesän tein niitä hommia lukion ohella, ja kun viimeisenä vuotena sain hakupaperit eteeni niin tämä raksalinja kiinnosti.” Koulu meni Juusolla meni hyvin ja vanhemmat kannustivat voimakkaasti opiskelemaan. ”Yliopisto kiinnosti todella paljon, mutta en halunnut lähteä opiskelemaan mitään liian teoreettista, vaan halusin valita konkreettisen ja käytännönläheisen alan. Ykköstoiveeni oli rakennustekniikka Tampereen teknillisessä yliopistossa, jonne hain ja pääsin. Aloitin opiskelun 2006. Se oli oikeaan osunut valinta ja juuri sitä mitä halusin, vaikka silloin tuntui vaikealta tehdä päätös mihin suuntaan lähtisin.”

kotiarkisto
”Rakennettu ympäristö on fyysisesti olemassa oleva ja konkreettinen, meille kaikille merkityksellinen. Käsillä tekeminen on minulle tärkeää ja terapeuttista, vaikka teenkin tietotyötä.”
”Kaveriporukka Lahdesta on ihan sieltä ala-asteelta edelleen osittain sama ja minulle tärkeä, kulkenut mukana koko elämäni.”
Ralf Lidberg innosti opiskelijoita ymmärtämään kokonaisuutta
Opiskeluajalta Juuso Salosen mieleen on opettajista jäänyt erityisesti talonrakennustekniikan professori Ralf Lindberg. ”Hänellä oli todella upea tapa saada opiskelijat innostumaan ja ymmärtämään kokonaisuutta, hahmottamaan sitä ovatko asioiden mittasuhteet oikein.” Juuso Salonen opiskeli pääaineena rakennesuunnittelua ja sivuaineena korjausrakentamista. ”Epävirallisena sivuaineena luin rakennusfysiikkaa ja siihen liittyen akustiikkaa, termodynamiikkaa ja virtausoppia, joista on ollut hyötyä työurallani.”
”Suuntauduin puhtaasti suunnittelupuolelle. Kun nyt mietin mihin työurani on mennyt, olisin ehkä voinut vähän enemmänkin lukea tuotantotalouden kursseja rakennusosastolla kuin ne pakolliset, joita onneksi oli muutamia.” Kesätöistä todella hyvänä kokemuksena Salosen mieleen on jäänyt vuoden 2009 kesä, jolloin hän oli esittelemässä Parocin passiivitaloa Valkeakosken asuntomessuilla. ”Se kesä opetti paljon asiakastyöskentelystä ja siitä miten oma osaaminen voi kantaa asiantuntijatyössä.” Vuonna 2011 Juuso Salonen pääsi kesätöihin Finnmap Consultingin Lahden toimistolle rakennesuunnittelutehtäviin.
”Se oli tärkeä piste urallani, kun pääsin oman alan töihin joihin olin kouluttautumassa.Jatkoin siellä töitä opiskelun rinnalla. Vuoden 2013 kesällä aloitin vakinaiset työt kun Finnmap oli jo siirtynyt Swecon omistukseen, ja valmistuin marraskuussa. Olin Swecolla vuoteen 2017 saakka.” Esihenkilönä oli koko ajan Lahden toimiston vetäjä Timo Pekkinen, joka oli Saloselle tärkeä mentori. ”Hän ohjasi oikeisiin suuntiin eteenpäin. Työtehtävät olivat todella mielenkiintoisia. Pienissä projekteissa pääsin tekemään kaikenlaisia rakennesuunnittelutehtäviä ja sain paljon vastuuta, ja valtavissa projekteissa sain olla osa isoa tiimiä.”
”Suunnittelin paljon erityisesti teräsrakenteita, myös haastavia FEM-analyysejä. Diplomityönikin käsitteli FEM-analyysiä muottiharkkoseinän mitoituksessa Lammi Kivitalolle.” ”Espoon sairaalan suuressa laajennusosassa suunnittelin itsenäisesti IV-konehuoneen runkorakenteet ja kävin työmaalla. Se oli mielenkiintoinen osakokonaisuus suuresta projektista. Helsingin Kalasataman Redin liittorakenteiden suunnittelutiimissä mukana oleminen oli myös opettava kokemus.”
Peikolla myytävä tuote vaihtui suunnittelusta ratkaisuihin
”Olin jo jonkin aikaa miettinyt, teenkö jatkossakin suunnittelutyötä ja etenen siinä, vai haenko jotain muuta. Peikolla oli vuonna 2016 auki paikka, johon en vielä silloin päässyt. Sitten täällä aukesi toinen tehtävä, josta silloinen myyntijohtaja Heikki Jäämaa soitti minulle, kun olin jäänyt hänelle mieleen edellisestä hausta. Minut palkattiin Tonja Tynyksen tiimiin tekniseen tukeen vuonna 2017.”
”Mitoitin palkkeja ja annoin teknistä tukea meidän liitososiimme. Se oli minulle helppo siirtymä. Rakennesuunnittelu oli tietotyötä, jossa myytävä tuote oli minun osaamiseni, mutta Peikossa myytiin tuotteita joiden myyntiä tuin omalla osaamisellani. Se sopi paremmin minun konkretiaa arvostavaan mielenmaisemaani.”

”Kääntöpuolena oli se, että olin toivonut jotain selvästi uutta aikaisempaan, ja tein kuitenkin aika lailla samaa rakennesuunnittelua pienellä twistillä. Siksi olin tyytyväinen kun pääsin näyttämään kynsiäni ottaessamme Peikolla Teklaa käyttöön. Olin tehnyt todella paljon mallinnustyötä Swecolla ja opastin Peikon tietomallintajia. Koska minulla oli myös kokemusta suunnittelijoista, pääsin paljon sparrailemaan Peikon suunnittelumyynnistä vastanneen Harri Onikin kanssa.”
”Kun Harri oli siirtymässä Australiaan myymään Deltapalkkeja, kävin ehdottamassa Heikille voisinko siirtyä Harrin paikalle myyntiorganisaatioon. Se järjestyi hienosti ja oli minulle tosi sopiva rooli. Olen ollut todella tyytyväinen siitä että tämä mahdollisuus minulle aukesi ja siihen tartuin.”
”Käytännössä vedin meidän suunnittelijamyyntiä, eli kiersin suunnittelutoimistoja, lanseerasin uusia tuotteita ja annoin teknistä tukea. Suunnittelukokemuksen ansiosta tiesin mitä suunnittelijat haluavat ja teknisessä tuessa olin oppinut tuntemaan meidän tuotteemme tosi hyvin. Työhön yhdistyi hienosti myös jo Parocin kesätyössä havaitsemani halu olla siellä asiakasrajapinnassa. Tykkään jutella ja olla tekemisissä asiakkaiden kanssa.”
”Heikin sparrauksessa kehityin eteenpäin, ja kun aukesi paikka Deltapalkkimyynnin vetäjänä sain siihen oman tiimin ja vastuun Deltapalkin myynnistä. Suunnittelijamyynnissä myytiin ratkaisuja eikä suunnittelijoiden kanssa puhuttu hinnoista, mutta nyt siirryin varsinaisten tuotteiden myyntiin. Rakennusala kävi kuumana ja se oli todella kiireistä aikaa.”
”Kun rakentaminen hiljeni ja Ukrainan sota lisäsi talouden epävarmuutta, meilläkin vähennettiin henkilöstöä ja tehtiin organisaatiojumppaa. Siinä yhteydessä minulle siirtyi projektinhoito myynnin lisäksi, eli kokonaisvastuu liiketoiminnasta.”
Työssä ympäristöarvot kohtaavat omat luontoarvot
”Vähän ennen Heikin eläkkeelle jäämistä viime vuonna siirryin Peikko Finlandin johtoryhmään DELTABEAM®-liiketoiminnasta vastaavana myyntijohtajana. Heikin rooli jaettiin kahtia. Hän vastasi ennen kaikesta myynnistä, ja nyt meillä on toisena myyntijohtajana Marjalaakson Mikko vetämässä meidän liitososamyyntiä.”

”Koska elämme kaikki rakennetussa ympäristössä, minulle on tärkeää että se on tehty käyttäjille merkitykselliseksi. Onneksi meillä ei tehdä Neuvostoliitto-arkkitehtuuria, jossa kaikki on samanlaista ja sitä tykitetään ympäri maata.”
”Toinen mitä erityisesti tällä Peikon uralla arvostan on, että me yritämme tehdä rakentamista ympäristönäkökulma edellä: kestävää, vähähiilistä ja muuntojoustavaa. Rakennusta ei tehdä räjäytettäväksi, vaan purettaessakin materiaalit on tärkeää pyrkiä hyödyntämään. Peikolta olen löytänyt vastinetta omille arvoilleni.”
”Kupittaan kärki -hankkeeseen Turussa sisältyvä Taito-kampus on todella mielekäs ja opettavainen oppilaitoksen rakennusprojekti, jossa olemme YIT:n kanssa allianssihenkisessä sopimuksessa. Olemme päässeet projektitiimissä alusta lähtien kumppaneina samaan pöytään arkkitehdin ja muiden suunnittelijoiden kanssa kehittämään ratkaisuja, jotka mahdollistavat arkkitehdin kunnianhimoisen vision juuri siihen rakennuspaikkaan.”

”Monta kertaa olen nähnyt, että jos hanke lähtee jossain kohdassa väärille raiteille ja projektia lähdetään korjaamaan kesken rakentamisen, siinä päädytään yleensä tosi kalliisiin ratkaisuihin, kun joudutaan lennosta selvittämään haasteita jotka olisi kannattanut ratkaista jo aiemmin.”
”Arvostan hyvänhenkistä kanssakäymistä ja yhteistyötä, on kyseessä sitten projekti, työyhteisö tai perhe. Yksilöshown sijaan pidän arvossa tiimipeliä, ja ympäristöasiat ja luonto ovat minulle tärkeitä.”
”Olen mielestäni helposti lähestyttävä esihenkilö ja arvostan ihmisiä ja heidän osaamistaan. Minulta saa apua silloin kun sitä tarvitsee. Tiimipelaajana haluan tuoda parhaan suoritukseni tiimiin ja oman osaamiseni osaksi koko tiimin osaamista – pelaan omaa paikkaani.”
”Tiimin ja yksilön onnistumiset lähtevät mielestäni hyvästä johtamisesta. Projektille ja yritykselle pitää olla selkeät tavoitteet, joihin henkilöstö sitoutetaan erilaisilla tehtävillä ja henkilökohtaisilla tavoitteilla niin että kaikki tukevat toisiaan ja tietävät mitä heiltä odotetaan. Jos kukaan ei tiedä mitä pitäisi tehdä, onnistumisen edellytykset puuttuvat.”
Tuottavuutta verkostosta teollistamisella ja tekoälyllä
”Verkostoitumista olen pitänyt todella tärkeänä opiskeluajoista lähtien. Vanhemmat opiskelijat, alumnit ja opettajat jaksoivat muistuttaa meitä siitä, että nämä ovat teidän tulevia kollegoitanne. Rakennusalan piirit ovat melko pienet, joten henkilökohtaisilla verkostoilla voi saada suuren kattavuuden.”
”Myös Teräsrakenneyhdistyksen hallitus oli hyvä paikka verkostoitua, koska kaikki hallituksen jäsenet olivat todella kovia ammattilaisia omalla alallaan. Se on merkityksellistä työtä, jossa pyritään yhdessä viemään teräsrakennealan asioita eteenpäin. On hyvä että kahden kauden jälkeen henkilöt vaihtuvat, jolloin hallitus ei kangistu kaavoihin.”
”Rakennusalalla riittää pilviä, mutta minusta tuntuu että syvin kuoppa on ohitettu jo jonkin aikaa sitten. Elpyminen on ollut tähän asti hyvin pientä ja hidasta ja voimakkaasti julkisen rakentamisen vetämää, mutta yksityisellä puolella valopilkkuna voi nähdä teollisuus- ja datakeskusrakentamisen kasvun. Täytyy uskoa että se alkaa luomaan uutta niin että pikku hiljaa lähtisivät rattaat pyörimään.”
Juuso Salonen uskoo, että tekoälyn nopea kehitys tulee rakennusalallakin muuttamaan työtehtäviä.
”Itse näen, että rakentamisen konkreettisuus voi tarjota jatkossa enemmän töitä ihmisille kuin vaikkapa ohjelmistotaloissa.”
”Ympäristöystävällisyys ja luontoarvot tulevat varmasti näkymään tulevaisuuden rakentamisessa enemmän kuin nyt. Uskon että rakentamisessa mietitään jatkossa enemmän myös tulevia sukupolvia ja rakennuksen koko elinkaarta.”
”Esivalmistusasteen nostaminen on Peikon toiminnan pihvi. Jos asiakkaat kokevat että työmaalta pitää saada työtä pois, rakennustuoteteollisuus joutuu etsimään vastauksen siihen miten rakentamista saadaan entistä pidemmälle teollistettua ja tuottavuutta parannettua.”
”Lähes kaikki meidän tuotteemme rakentuvat sen ympärille, että ne mahdollistavat elementtirakentamista eri materiaaleista. Oma tuotteemme Deltapalkki on uudistunut viimeisen puolen vuoden aikana niin, että sitä saa purettavaksi suunniteltuna ja valmiiksi valettuna.”

”Teräs on välttämätön raaka-aine liitosmaailmassa ja todella tehokas materiaali kantavissa rakenteissa. Toivottavasti päästöttömien terästen volyymit saadaan nousuun niin että teräksen käytöstä tulee vielä huomattavasti ympäristöystävällisempää. Jo nyt meidän DELTABEAM® Green -liittopalkeissa käytetään yli 90-prosenttisesti kierrätysterästä.”
Uudelleen käytettäviä optimoituja rakenteita
”Rakennusosien purettavuus ja uudelleen käytettävyys on alalle suuri muutos, jonka olemme nähneet jo pitkään olevan tulossa. Ryhdyimme neljä vuotta sitten tutkimaan betonielementtien liitososien purettavuutta ja olemme tehneet siitä julkaisuja. Olemme valmistautuneet siihen että uudelleen käytettävyyden kysyntä lähtee jossain vaiheessa kasvuun. Esimerkiksi Tanskassa ja Hollannissa sille on jo aidosti kysyntää.”
Koulu-, toimisto- ja sairaalarakentamisessa vahvan aseman saavuttanut matalan rakennekorkeuden Deltapalkki on Juuso Salosen mielestä hyvä esimerkki teräksen etuja hyödyntävästä ratkaisusta, jossa kokonaistaloudellinen kilpailukyky yhdistyy ympäristönäkökulmaan.
”Jos käytetään korkeampia palkkeja tai leukoja, on kerroskorkeutta nostettava taloteknisten asennusten mahdollistamiseksi, mikä tuo paljon lisää materiaalia ja kustannuksia kaikkiin seiniin ja pilareihin sekä kasvattaa rakentamisen ja rakennuksen käytön ja ylläpidon hiilipäästöjä.”
”Taloteknisten asennusten joustavuus ja matalat kerroskorkeudet ovat olleet merkittävässä roolissa teräksisen liittopalkin nykyisen suosion saavuttamisessa. Tärkeä etu on myös se, että liittopalkilla vältytään hankalilta palosuojauksilta ja niiden vuositarkastuksilta.”
Peikko on ollut mukana lukuisissa teollisen hybridirakentamisen hankkeissa Suomessa ja ulkomailla. ”Erityisesti Sveitsissä, Itävallassa ja Saksassa meillä on todella paljon hienosti onnistuneita ja näyttäviä projekteja, joissa on käytetty Deltapalkkeja ja CLT-laattoja välipohjissa yhdistettynä puu-, betoni- ja teräsrakenteisiin ja meidän liitososiimme.”
”Hybridiratkaisu on osoittautunut toimivaksi, koska se yhdistää eri materiaalien parhaat puolet. Teräksellä saavutetaan arkkitehtuurin vapaus ja järkevät dimensiot rakenteisiin, puulla estetiikka ja ympäristöarvot, sekä betonilla riittävä jäykkyys, palonkestävyys ja massa ääneneristävyyteen.”
Hiihtolatu ja itse rakennettu mökki mielipaikkoina
”Hiihtäminen on ollut minulle sydäntä lähellä jo ihan lapsesta asti. Silloin aloitin Lahden hiihtoseurassa ja nykyään harrastan itse. Minulla on pari teini-ikäistä lasta, joiden kanssa tietysti menee jonkun verran aikaa ja muita velvollisuuksia, mutta muutaman kerran viikossa pyrin pääsemään ladulle.”
”Perheen ja liikunnan lisäksi tärkeä asia ja mielipaikka minulle on mökki, jossa tykkään puuhailla. Syksyllä 2020 aloitimme puiden kaadon tontilla ja nyt meillä on ollut mökki valmiina jonkun aikaa. Hirret tuotiin valmiina, mutta itse rakensimme mökin kokonaan.” Juuso Salonen teki myös suunnitelmat ja määrälaskelmat itse, perustuksista lähtien. ”Minulle kävi klassinen määräharha – kun katselin pihassa 13 tuhannen kilon suursäkkiä, jotka piti kaikki lapioida betonimyllyn kautta, totesin että olisi kuitenkin kannattanut tilata valmisbetonia. Siinä meni mukavasti syysloma lapioidessa.”

Kuva: Juuso Salosen kotiarkisto
”Viime kesänä rakensimme mökille laiturin. Valoin itse laiturin välituen järveen. Se onnistui niin hyvin, että mietin hetken työskentelenkö sittenkin väärän materiaalin parissa. Pitäisikö minun olla betonipuolella, koska siitä tuli todella hieno.”

Erityisen mieluisista rakennuksista ensimmäisenä Juuso Salosen mieleen nousee Helsingin keskustakirjasto Oodi. ”Oodi on sekä arkkitehtonisesti ja rakenneteknisesti että toteutuksen osalta poikkeuksellisen hieno rakennus. Lahtelaisena haluan nostaa esiin myös Sibeliustalon, joka on upea monumentti järven rannalla.”
”Kansainvälisyydestä minulla on kokemusta erityisesti Peikko-lasit päässä. Tänne tuli juuri bussilastillinen saksalaisia opiskelijoita tutustumaan meidän toimintaamme. Olemme todella kansainvälinen yritys. Kansainvälisyydessä ehdottomasti parasta on päästä jakamaan osaamista ja kokemuksia ympäri maailmaa, ettei jokaisen tarvitse käydä samoja sudenkuoppia läpi.”
”Peikolla on matala hierarkia ja meillä on onnistuttu rakentamaan todella hyvä henki. Meillä ei ole kissanhännänvetoa esimerkiksi eri maayhtiöiden välillä, vaan kaikki puhaltavat yhteen hiileen ja apua saa varmasti jos painii jonkun ongelman kanssa. Se on mielestäni poikkeuksellista, että tällainen malli toimii globaalisti”, Juuso Salonen toteaa. – SH











