Rakennustuotteiden käyttöikätiedon tulevat vaatimukset

EU:n uudet säädökset tekevät lähivuosina rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen laskennasta pakollista. Tämän johdosta myös rakennustuotteiden elinkaaren hiilialanjälki tulee osaksi EU:n rakennustuoteasetuksen mukaista tuotteen suoritustasoilmoitusta. Koska rakennusten käyttöikä on suhteellisen pitkä ajanjakso, rakennustuotteiden käyttöikätietoa tullaan vaatimaan osana tuotteen suoritustasoilmoitusta.

EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) uunituore versio vaatii, että rakennuksen energiatodistus sisältää tiedon rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljestä ja -kädenjäljestä, kun ymmärretään, että hiilikädenjälki kattaa CEN/TC350:ssä laaditun EN 15978:n määritelmän mukaisesti ”Moduulin D”. CEN/ TC350:n standardien kontekstissa Moduuli D tarkoittaa arvioitavan rakennuksen elinkaaren ulkopuolisia nettohyötyjä, jotka arvioidaan tapahtuvan, kun purettavan rakennuksen mm. uudelleenkäytettäviä rakenneosia tai kierrätettäviä materiaaleja käytetään seuraavan rakennuksen elinkaaren aikana resursseina, jotka korvaavat vastaavan tuotteen tai materiaalin valmistuksen päästöjä.

EPBD:n vaatimus on, että rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki ja -kädenjälki on laskettava standardin EN 15978:n sääntöjen mukaisesti, kattaen yli 1000 m2:n uudet rakennukset 2028 alkaen ja kaikki uudet rakennukset 2030 alkaen. EBPD:n revision kompromissiversio on hyväksytty kolmikantaneuvotteluissa viimevuoden loppupuolella ja direktiivin lopullinen vahvistus saadaan sekä EU:n ministerineuvostossa että EU:n parlamentissa helmi-maaliskuun vaihteessa. EPBD:n vaatimusten mukaisesti päivitetty luonnos EN 15978:sta on parhaillaan tulossa CEN:n systeemistä kommentointikierrokselle (CEN Enquiry), joka olisi näillä näkymin alkamassa 25.4.2024 ja loppumassa 18.7.2024.

EN 15978:n päivityksen vastuuhenkilönä CEN/TC350/WG1:n puheenjohtajana toimii TRY:n Ari Ilomäki, joka on nimetty em. tehtävään BSI:n (British Standards Institute) toimesta edellisen puheenjohtajan jäätyä eläkkeelle vuoden 2022 alkusyksystä. Aiemmin Ari toimi CEN/TC350:n puheenjohtajana sen perustamisesta lähtien, eli vuodesta 2005 vuoteen 2020 asti.

EPBD:n vaatimuksen ja EU:n Level(s):n suosituksen mukaisesti rakennuksen elinkaaren 50 vuoden laskenta-ajanjakso on valittu myös EU:n alueella kansallisesti määritettyihin rakennuksen hiilijalanjäljen säädöksiin. Tämä ei tietenkään tarkoita, että rakennukset olisi suunniteltava 50 vuoden ajanjaksolle vaan että tilaajan toimesta rakennuksen käyttöikävaatimus voidaan asettaa käyttötarkoituksen mukaisesti esimerkiksi yli 100 vuoteen.

EPBD:n vaatimus on, että rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki ja -kädenjälki on laskettava standardin EN 15978:n sääntöjen mukaisesti, kattaen yli 1000 m2:n uudet rakennukset 2028 alkaen ja kaikki uudet rakennukset 2030 alkaen. EPBD:n vaatimusten mukaisesti päivitetty luonnos EN 15978:sta on parhaillaan tulossa CEN:n systeemistä kommentointikierrokselle (CEN Enquiry), joka olisi näillä näkymin alkamassa 25.4.2024 ja loppumassa 18.7.2024.

Rakennuksen hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen laskentavaatimus tarkoittaa, että kaikissa EU:n ja EFTA:n jäsenmaissa EU:n rakennustuoteasetus (CPR) tulee vaatimaan, että tuotteen suoritustasoilmoituksessa (DoP) on ilmoitettava elinkaaren hiilijalanjälki ja -kädenjälki, eli tuotteen osalta rakennuksen elinkaaren aikana aiheuttama kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistojen yhteiskertymä (Global Warming Potential, Total, eli GWP-total) elinkaaren vaiheittain kohdennettuna tietona CE-merkittävän tuotteen DoP:ssa ilmoitetulle tuotteen referenssikäyttöiälle (Reference Service life, RSL).

Jotta EU:n rakentamisen säädöskehitys olisi linjassa keskenään, CPR vaatii rakennustuotevalmistajia ilmoittamaan DoP:ssa rakennuksen hiilijalanjäljen laskennassa tarvittavat tuotteen käyttöikätiedot olosuhdereferensseineen, joka on skenaarioihin perustuvaa käyttöikätietoa. EU-tason yhtenäisten skenaarioiden edellyttämiseksi EU:n komissio suosittelee myös EU-tason skenaarioiden käyttöä, mikäli tämä on mahdollista ja relevanttia.

Viimeisen aikatauluarvion mukaisesti EU:n rakennustuoteasetus saa sinettinsä EU:n jäsenmaiden ministerineuvostolta todennäköisesti kuluvan helmikuun aikana ja EU:n parlamentilta viimeistään maaliskuun alussa.

Rakennussektorin EU:n säädösten tarkoittamaa tuotetason käyttöikätietoa kutsutaan siis referenssikäyttöiäksi (RSL), joka tarkoittaa tuotteen käyttöikää sille määritetyissä käyttöolosuhteissa ottaen huomioon tuotteelta vaadittavat tekniset ja/tai toiminnalliset ominaisuudet aiotussa käyttökohteessa. RSL:n määrittämisen perusteet on esitetty käyttöikäsuunnittelun standardeissa (Service Life Planning) ISO 15686-1, -2, -7 and -8.

Käyttöikäsuunnittelu antaa perusteet rakennuksen huoltokirjalle

Rakennuksen käyttöikäsuunnittelu kattaa oletetuille ilmasto-, käyttö- ja ympäristöolosuhteille alttiina olevien rakennusosien elinkaaren aikana niiltä vaaditun suoritustason säilyttämisen ottaen huomion niiden kunnossapidon. Tämä kattaa myös käyttöiän aikana tapahtuvat rakenneosien korjaukset ja osien vaihdot. Suunnittelun näkökulmasta tämä tarkoittaa, että kun rakennuksen oleellisten rakenneosien käyttöikäarvio on vähemmän kuin rakennuksen käyttöikävaatimus, nämä rakenneosat täytyy olla vaihdettavia rakennuksen huoltokirjaan määritetyn jakson mukaisesti. Käyttöikäsuunnittelu konseptina pitää sisällään vaihdettaviksi suunniteltujen ja esim. huoltomaalausta vaativien rakenneosien tarkoituksenmukaisen saavutettavuuden.

Usein on taloudellisesti kannattavampaa suunnitella maanpäälliset kantavat rakenteet kulumiselle tai raskaille sääolosuhteille alttiiden rakennusosien kunnossapidon varalle ottaen huomioon niiden pitkäaikaiskestävyyden ja käyttöiän vaatimukset. Tämä tarkoittaa, että kantavat rakenteet suunnitellaan usein niin, että niitä ei vaihdeta rakennuksen käyttöiän aikana.

Seuraavat tuotteen ominaisuudet perustuen suunnittelun asettamiin vaatimuksiin tehtaan portilla on katettava tuotteen käyttöikätiedoissa, ml. tuotteen pintakäsittely:

• oletettu asennustyön laatu
  
• asennustyöstä voidaan olettaa hyvää laatua, kun tuotevalmistaja antaa suunnittelijalle riittävän yksityiskohtaiset ohjeet tuotteen asentamiseen ja kunnossapitoon;
  
• sisäilman ja ulkoilman ilmastorasitusolosuhteet: kosteus, lämpötila, UV-säteily, tuuli, altistus epäpuhtauksille (saasteet ulkopuolella ja kemikaalit sisäpuolella);
  
• Yleisesti ottaen rakennuksen ulkopuolella ja sisäpuolella vallitsevat ilmasto-olosuhteet riippuvat tiedon saatavuudesta ja olosuhteiden kriittisyydestä ja lisäksi ne voivat olla ko. kohteessa tyypillisiä tai ne voivat kattaa olosuhteiden relevantteja ääri-ilmiöitä. Ilmasto-olosuhteiden määrittämisen tarkoitus on kuvata niistä johtuvat tekijät ja niiden vallitsemat olosuhteet sekä niiden ilmaantumisen frekvenssi. Materiaalin syövyttämistä aiheuttavien aineiden syklisyys ja syövyttämistason aiheuttama pitoisuus vaikuttavat merkittävästi tuotteen pitkäaikaiskestävyyteen. Tyypillisiä tällaisia olosuhteita ja aineita ovat kostean ja kuivan tai kostean ja jäätymispisteen alittavan olosuhteen tiheät vaihtelut. Joissakin olosuhteissa pysyvät stabiilit äärimmäiset olosuhteet voivat aiheuttaa vähemmän vahinkoa kuin jatkuva olosuhteiden vaihtelevuus, kuten esimerkiksi tiheät jäätymis-sulamisolosuhteet.
  
• mekaaninen altistus, mm. materiaalin tai pintakäsittelyn säilyvyys mekaaniselle rasitukselle;
  
• kunnossapito: laatu, tyyppi sekä komponenttien vaihtotiheys ja pintakäsittelyn jaksotus
  
• Tuotteen ja sen komponenttien kunnossapito- ja vaihtovaatimukset liittyen kyseiseen arvioituun käyttöikään olisi kirjattava aina rakennuksen omistajalle ja käyttäjälle rakennuksen huoltokirjaan. Tällä tavalla ra- kennuksen huollosta vastuussa olevat tahot tietävät suunnitteluvaiheessa asetetut tulevat huoltotoimenpiteiden vaatimukset, joita on oletettu, jotta rakennus saavuttaa sille asetetun käyttöikävaatimuksen.

Näiden raamien puitteissa rakennustuotevalmistajien on määritettävä uuden CPR:n mukaisesti tuotteen referenssikäyttöikä, joka saattaa olla vaikeasti hahmotettava konsepti, kun tuotevalmistajat ovat tottuneet hahmottamaan tilaajan käyttöikävaatimukset projektikohtaisesti. On myös huomattava, että tuotteen referenssikäyttöikää ei pidä sekoittaa valmistajan antamaan tuotteen takuuaikaan.

Referenssikäyttöikä mahdollistaa tuotetason tiedon harmonisoinnin

Harmonisoidun tuotestandardin kattavan tuoteryhmän elinkaariarvioinnin sääntöjä määrittävään c-PCR standardiin on sisällettävä referenssikäyttöiän määrittämiseen tarvittavat lisäsäännöt. Rakenteellisille metallituotteille nämä säännöt tullaan määrittämään c-PCR standardissa EN 17662 (Execution of steel structures and aluminium structures – Environmental Product Declarations – Product category rules complementary to EN 15804 for Steel, Iron and Aluminium structural products for use in construction works).

Periaatteessa tuotteen referenssikäyttöikä voidaan määritellä kahden vaihtoehtoisen menetelmän mukaisesti:

• käytännön kokemustietojen perusteella, tai
• testitulostietojen perusteella.

Referenssikäyttöikätieto voidaan siis hankita suoritustasoperusteisena tietona, joka saadaan dokumentoidusti todellisista käyttöolosuhteista käytännön kokemusten perusteella. Suoritustasoperusteisen tiedon todisteet olisi dokumentoiva läpinäkyvästi, jotta niiden jäljitettävyys on kunnossa.

Mikäli suoritustasotieto hankitaan nopeutetuista laboratoriotesteistä tai ylirasitetuista kenttäkokeista, tulosten muuntaminen on mallinnettava käyttöikätiedoksi tuotekohtaisten sääntöjen perusteella.

Edellä mainittujen lisäksi referenssikäyttöikä voidaan linkittää myös tiettyjen teknisten ominaisuuksien pitkäaikaiskestävyyteen (esim. kantavan palkin väsymiskestävyys dynaamisen kuorman vaikutuksesta), jolloin referenssikäyttöiän määritys voidaan kytkeä olemassa oleviin kuormitustestituloksiin. Joka tapauksessa tuoteryhmän määrittämät referenssikäyttöiän arviointimenetelmät tullaan käsittelemään CPR Acquis-prosessissa osana standardisointipyyntöä.

Lähtökohtaisesti teräsrakennetuotteiden perusolettamat ovat kunnossa, koska teräsrakennetuotteiden pintakäsitellylle on määritelty luokitukset tietyissä ilmastorasitusolosuhteissa sekä veteen tai maahan upotetuissa käyttöolosuhteissa standardissa EN ISO 12944-2:2017 (Maalit ja lakat. Teräsrakenteiden korroosionesto suojamaaliyhdistelmillä. Osa 2: Ympäristöolosuhteiden luokittelu). Komission valmisteleman standardisointipyynnön perusteella rakenteellisten metallituotteiden c-PCR-standardista EN 17662 puuttuu vielä tuotteiden referenssikäyttöiän määrittämisen tarvittavat lisäsäännöt.

Tämä standardisointityö tullaan tekemään kuluvan vuoden aikana CEN/TC135/ WG17:ssä, jonka suomalainen seurantaryhmä on METSTA:n hoidossa oleva METSTA SR 135. Metallituotteiden referenssikäyttöiän määrittelystä kiinnostuneet asiantuntijat ovat tervetulleita osallistumaan METSTA SR 135:n työhön. Lisätietoja antaa METSTA SR 135:n sihteeri Suvi Papula, suvi.papula@ metsta.fi.

Ari Ilomäki
Erityisasiantuntija, Teräsrakenneyhdistys ry