”Suomi tarvitsee kasvua ja sen tuomaa luottamusta talouteen, että koko rakennusala alkaa nousta. Vaikka hallitus on kuunnellut hyvin rakennusalaa esimerkiksi rakennuslain korjaussarjaa tehdessään, meillä on silti vielä työtä kaavoitus- ja lupaprosessien sujuvoittamisessa. Rakennusalan ja koko maan ahdinkoa helpottaisi nyt, että investointi- jainfrahankkeet etenisivät vauhdilla”, arvioi Rakennusteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Mikko Vasama.
”Olen yritystoiminnassa kokenut aina, että vaikka toki on tärkeää nähdä tulevat uhat, olennaisempaa on havaita siintävät mahdollisuudet. Kun meillä on globaalisti tiukkaa regulaatiota ympäristö-, ilmasto-, terveellisyys- ja turvallisuusasioissa, toivon niin Suomessa kuin koko Euroopassakin nyt rohkeutta hakea kilpailuetua, johtajuutta ja kasvua niistä asioista, joissa olemme muita edellä. Kyllä se muu maailmakin väkisin alkaa herätä samoihin asioihin.”
”Emme odottaneetkaan, että rakennusala saisi nykyhallitukselta elvytysjackpotin, kun sen pääteemana on maan talouden tasapainottaminen. Se myös vie aikansa, että valtion omaisuuden myynnillä saa varoja taloudellisestikin tärkeiden infrahankkeiden edistämiseen. Positiivista toki esimerkiksi on, että vuonna 2024 pystyttiin päällystämään noin 4000 kilometriä teitä. Onneksi taloudessa on alkanut olla selkeitä viriämisen merkkejä, olemme saaneet tietoa mm. räjähdysaine- ja akkumateriaalitehdashankkeista, ja rakentaminen on selvästi alkanut kääntyä kasvuun. Vuosi 2025 näyttää esimerkiksi meillä Ruduksella selvästi positiivisemmalta kuin vuosi 2024. Jos maa- ja vesirakentaminen vielä kääntyy nousuun, rakentaminen alkaa vetää sivuvaikutuksineen koko maata kasvuun ja tuottaa valtionkin kovasti kaipaamia verotuloja. Kun kansalaisten luottamus talouteen alkaa myös nousta, se heijastuu sitten aikaa myöten myös asuntorakentamiseen”, päätyönään Rudus Oy:n toimitusjohtajana toimiva Vasama kertoo.
”Koen, että Suomi on yrityksille turvallinen ja toimiva toimintaympäristö, jossa yhtenä etuna on kohtuuhintaisen energian hyvä saatavuus – ainakin tällä hetkellä. Tämä näkyy mm. julkistettujen datakeskushankkeiden määrässä, jotka tuovat rakennusvaiheessa työtä ja tuloja lähiseuduilleen. Suomalaisen työllisyyden ja hyvinvoinnin kannalta olisi kuitenkin tärkeää, että saisimme liikkeelle esimerkiksi Inkoon hiilivapaata terästä tuottavan kotimaahan paljon pysyvää työtä tuovan tehtaan tapaisia vihreän siirtymän hankkeita, jotka tarjoavat pitkäjänteisesti työtä sekä tehtaan työvoimalle että erilaisille tehtaan toimintaa ja sen työntekijöitä palveleville toiminnoille. Erityisen tärkeää olisi, että erilaiset kaavoitus- ja lupaprosessit eivät hidastaisi näitä hankkeita. On ikävää, jos investointi menee muualle sen takia, että nämä prosessit ovat toisaalla sujuvampia.”
”Jos rakentaminen ei kasva, ei talouskaan kasva. Meillä olisi tärkeä ottaa Ruotsista mallia siinä, että tehdään kauaskantoisia päätöksiä, joiden myötä toimintaympäristö on ennakoitavissa. Toki se ei ole ainoa ero, sillä Ruotsissa kotimaisen pääoman rooli tekemisessä on paljon suurempi kuin Suomessa. Siksi meillä riskinä voi olla, että ulkomainen investori tuo myös rakennusaikaiset tekijät mukanaan. Siksikin tärkeää olisi, että investoinnit eivät työllistäisi vain rakentamisaikaan.”
Kaikkineen tyydyttävä
Rakennusalan toimintaympäristöä ohjaava uusi rakennuslaki sai korjaussarjan, joka astui voimaan vuoden 2025 alussa. Mikko Vasama iloitsee, että RT:n toivomuksia kuunneltiin muutostyössä, mutta toteaa samalla, että on vielä liian aikaista sanoa, miten muutokset näkyvät kentällä rakentamisen arjessa. ”Alkufiilis on kuitenkin siis positiivinen. Noin yleisellä tasolla sitä tietysti aina toivotaan, että rakennusalaa kuultaisiin paremmin kuin on kuultu, mutta hallitukselle voi antaa rakennusalan suunnasta kyllä ihan tyydyttävän arvosanan tähänastisesta. Onneksi ay-liikkeen ja hallituksen tulehtuneet välit eivät ole heijastuneet rakennusalaan poliittisina lakkoina. Tässä tilanteessa ei ole varaa niihin eikä toki myös hahmottuneen yleisen linjan yli meneviin sopimusratkaisuihin.”
”Sitä toivoisimme, että koko rakennusalan toiveet tehdä säännöstöä materiaalineutraalisti kuultaisiin paremmin. Pitäisi ehdottomasti edetä asettamalla esimerkiksi hiilidioksidipäästöille selkeät raja-arvot, joita kiristetään hiljalleen tiukemmiksi ja tiukemmiksi, sekä antaa suunnittelijoiden ja teollisuuden etsiä ratkaisut asettuihin raja-arvoihin pääsemiseksi ja tilaajien valita tarjoituista vaihtoehdoista paras vaihtoehto. Tärkeää olisi muistaa, että maa, jota rakennetaan hyvin, voi hyvin, kuten me RT:ssä olemme Suomessa viestineet. Selkeät yhteiset pelisäännöt vievät kohti hyvää rakentamista, ja ne, jotka eivät pääse vaaditulle tasolle, tippuvat pelistä pois. En pidä yhtään ajatuksesta, että aletaan määrätä kaavoissa, rahoitusehdoissa tai säädöksissä, miten tai mistä pitää rakentaa, koska se tukahduttaa kehityksen ja mahdollisuuden saada innovaatioista uutta työtä ja hyvinvointia Suomeen.”
”Tiivistettynä sekä RT:ssä että rakennustuoteteollisuuden RTT:ssä ei pidetä järkevänä ylläpitää vastakkainasettelua, vaan toivomme kaikille samoja yhteisiä pelisääntöjä, joiden pohjalta eri toimijat kehittävät omia tuotteitaan ja omaa toimintaansa. Sitten suunnittelijat ja tilaajat voivat koota tarjonnasta hankkeeseen parhaan ja järkevimmän kokonaisuuden.”
”Hyvässä rakentamisessa hyödynnetään järkevästi kuhunkin hankkeeseen parhaiten sopivia tekniikoita ja eri materiaaleja yhdessä kutakin sille toimivimmassa tarkoituksessa käyttäen. Ilmasto- ja ympäristöasioissa on tärkeä myös ymmärtää, kuinka paljon niin betoni- kuin teräspuolella on jo tehty ja tehdään kehitystyötä, joka osaltaan avaa tietysti niitä uusia bisnesmahdollisuuksia, joihin aiemmin viittasin rohkeutta vaatiessani. Jos etenkin EU:n ulkopuolella saataisiin pudotetuksi rakentamisen päästöjä 20-30 prosenttia, merkitys olisi suuri ja vaikutuksia voisi saada jo nopeastikin. Meillä EU:ssahan regulaation takia päästöjä on jo hinkattu alas ja potentiaali vähennyksille siten pienempää.”
”Kehitystyön roolin huomaa hyvin mm. maailman johtaviin rakennusmateriaalijätteihin kuuluvassa CRH-konsernissa, johon Rudus Oy kuuluu. Olen varma, että 10 vuoden päästä puhumme hyvin erilaisista rakennusmateriaaleista kuin tänään. Kun rakentamisessa puhutaan suurista materiaalivirroista, on luontevaa, että se kehityskin tapahtuu pitkälle jo olemassa olevissa merkittävissä yrityksissä. Jos rakennuksen halutaan kestävän 50 tai 100 vuotta, ei helposti lähdetä kokeilemaan täysin uutta, josta ja jonka tekijästä ei ole oikein mitään kokemusta. ”
”RT:n jäsenet ovat hyvin vastuullisia ja valveutuneita ja haluavat tehdä työnsä hyvin sekä asiakkaistaan että työvoimastaan huolta pitäen. Suunnittelijat ja rakentajat miettivät koko ajan, miten tulevaisuudessa rakennetaan hyviä, terveellisiä ja kestäviä rakennuksia hyvistä materiaaleista ilmasto ja ympäristö huomioon ottaen. Teollisuus on valmis kehittämään, mutta sille työlle tietysti tarvitaan myös tilaajat ja maksajat. Siksi olennaista on löytää ratkaisut, joista on pitkäjänteisesti hyötyä tilaajille ja joista tekijä saa asiallisen korvauksen. Kaikkein uusimpia, edistyksellisimpiä ja erikoisimpiakin ratkaisuja saa, kun sellaisista on valmis maksamaan. Rakentaminenhan on kuitenkin aina tasapainoilua myös budjetin kanssa”, Mikko Vasama muistuttaa. -Ara
Haku:
Avaa näköislehti:
Lisää artikkeleita:
Oletko kiinnostunut TRY:n toiminnasta tai haluatko mainostaa TRY:n viestintäkanavissa? Ota yhteyttä ja saat lisätietoa eri mahdollisuuksista.
