Psykiatriatalo kokoaa hoitoketjun osat yhteen paikkaan

Kuopion yliopistollisen sairaalan rakennuksiin on lähivuosina investoitu huomattavasti. Nyt pääsairaalan yhteyteen on rakenteilla uusi Psykiatriatalo, joka integroi nuorten ja aikuisten mielenterveyspalvelut toimivaksi kokonaisuudeksi.

Uudessa Psykiatriatalossa palvelujen ja erityisosaamisen keskittäminen tulee mahdollistamaan sekä aikuisille että nuorille potilaille sujuvat hoitoketjut. Rakentaminen alkoi kevättalvella 2022 ja rakennus valmistuu alkuvuonna 2024. ”Tämä on meille merkittävä hanke ja tulee tarpeeseen”, kertoo rakennuttajainsinööri Reino Pyy Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriltä. Viime vuosina Kuopiossa on investoitu huomattavasti uusiin sairaaloihin. Pyy kertoo työskennelleensä sairaala-alueen työmailla yhteen menoon jo noin 10 vuotta, Kaarisairaalasta lähtien.

Sairaanhoitopiirille ja ensi vuonna aloittavalle hyvinvointialueelle Psykiatriatalo on tuntuva hanke kokonsakin puolesta. Uutta rakennetaan kaikkiaan noin 16000 bruttoneliötä ja kokonaisbudjetti on noin 48 miljoonaa euroa. Summassa on mukana koko hanke käyttökuntoon saatettuna, ilman sairaalateknisiä laitteita. ”Budjettimielessä näyttää menevän ihan hyvin, vaikka tämä vuosi on ollut hankala hintojen turbulenssin vuoksi”, Pyy sanoo.

Uuteen Psykiatriataloon tulee 77 potilaspaikkaa ja lisäksi kymmenen kaupungin erityispaikkaa. Lisäksi samaan rakennukseen tulee sairaalakoulu ja yksi kerros varataan kokonaan poliklinikkatoimintaan.

Pyyn mukaan keskittäminen on ollut suuntaus muissakin kaupungeissa ja psykiatriataloja on tehty pääsairaaloiden kylkeen. ”Meillä on toimintoja hajallaan eri puolilla Kuopiota. Esimerkiksi entinen psykiatrian talo sijaitsee sairaala-alueelta neljän kilometrin päässä, ja on jo elinkaarensa lopussa. Kun ollaan samalla tontilla, potilaille on helpompi saada vaikkapa kuvantamispalveluja muun sairaalan puolelta”, Pyy sanoo.

Rakennusprojektin tavoitteena on terveelliset, turvalliset ja toiminnallisesti laadukkaat tilat. Yksi rakenteisiin vaikuttava asia on se, että sairaalakompleksin uusiin tiloihin on suunniteltu potilaille lähtökohtaisesti yhden hengen huoneet, niin psykiatriselle kuin somaattisellekin puolelle. Pyy kertoo, että somaattisella puolella huoneet on kuitenkin varusteltu siten, että tarvittaessa siellä pystyy olemaan myös toinen potilas. ”Jos tulisi vaikka pandemia ja jokin osasto jouduttaisiin eristämään, saisimme silti tilat riittämään.”

Projektin tahdistavat työvaiheet ovat Pyyn mukaan hyvin aikataulussa. ”Meillä on koossa hyvä tekijät.”

Teräs tukee rungossa betonia

Rakennusprojektin pääurakoitsijana toimii Rakennustoimisto K. Tervo Oy ja päärakennesuunnittelijana on alusta alkaen ollut Contria. Kohteen teräspalkit toimittaa Anstar. ”Me vastaamme rungon ja muun rakennesuunnittelun lisäksi elementti- ja konepajasuunnittelusta”, kertoo Seppo Nissilä Contrialta. Hän arvioi uuden Psykatriatalon olevan melko selkeälinjainen projekti. ”Sairaalarakennuksissa on aika selkeät runkoratkaisut ja jännevälit eivät ole erityisen pitkiä. Ja rakenteet menevät kohdakkain alhaalta ylös asti.”

Sairaalakohteissa kerroskorkeus on aina huomattava, ja Psykiatriatalossa se on 4,2 m. Nissilä kertoo, että ulkoseinille ei haluta yleensä pilareita, koska ne voivat pienissä huoneissa olla aika hallitsevia. ”Kantavat ulkoseinät olivat alusta asti selkeä tilaajankin toive. Ja se on tässä hyvä, toimiva ratkaisu. Aukotukset ovat kapeita ja pystymallisia.”

Rakennustoimisto K. Tervo tuli projektiin mukaan urakkakilpailun myötä. Tervolle kuuluvat myös rungon ja siihen liittyvien elementtien hankinta. Vastaava mestari Leo Matfeinen toteaa, että kohde on rakenteeltaan selkeä myös rakentamisen näkökulmasta katsottuna. ”Rungossa on sandwichelementit, elementtipilarit, liittopalkit ja ontelolaatat. Sitä on ollut suhteellisen nopeaa tehdä.”

Anstar on KYSin sairaala-alueella mukana jo kolmannessa kohteessa. ”Psykiatriataloon tulee meiltä A-beam W-tyypin liittopalkkeja noin 430 kappaletta eli noin 2,3 km sekä jonkin verran ontelolaattakannakkeita. Palkit asennetaan pääsääntöisesti pilareiden kylkeen AEP-piilokonsoleilla. Meille tämä on hyvän kokoinen kohde”, luonnehtii Anstarin projektipäällikkö Jarmo Vaskelainen.

Matfeinen toteaa, että kun palkkien valintaa mietittiin, kosteuden hallinta nähtiin tärkeänä. ”On hyvä, että palkit ovat esitäytettyjä. Sillä on iso merkitys, koska rungon tekeminen aloitettiin loppukesästä ja tämä työvaihe jatkuu talven yli. Riskien hallinnan kannalta se on yksi merkittävä tekijä.”

Toimistoinsinööri Ani Parkkinen Tervolta lisää, että kun palkit on täytetty tehtaalla, se myös nopeuttaa rungon kokoamista. ”Palkit ovat varmasti täynnä betonia ja ne ovat sitten myös vakaampia asentaa.”

Rungon lisäksi terästä käytetään sisääntulokatoksissa ja yhdyssilloissa. Parkkinen huomauttaa, että teräs mahdollistaa hoikkia rakenteita. ”Kun kohde on pääosaltaan betonirakenteinen, teräsrakenteilla saadaan keveyttä ja läpinäkyvyyttä täydentäviin rakenteisiin.”

Kokonaisuudeksi muiden sairaalarakennusten kanssa

Vieressä olevat rakennukset on pitänyt huomioida monin tavoin, ja Psykiatriatalo tulee osin myös kytkeytymään yhteen niiden kanssa. Vanha viitosrakennus on ihan vieressä, mikä on tuonut hieman haasteita.

”Niin, siinä kainalossa on käytössä oleva rakennus, jota on kierretty. Sellainen toki kuuluu työmaalla usein asiaan. Lisäksi on olemassa vanha yhdystunneli, josta menemme uudella huolto- ja tekniikkatunnelilla läpi. Se johtaa viereisen Kaarisairaalaan yhteyteen, ja myös tekniikka tulee tätä reittiä pitkin uuteen rakennukseen. Uudesta rakennuksesta tulee myös kaksi yhdyssiltaa viitosrakennukseen”, Matfeinen kertoo.

Viemärilinjaston sijaintia muutettiin niin, että se kulkee nyt samassa kaivannossa uuden rakennuksen huolto- ja tekniikkatunnelin kanssa. Matfeinen toteaa, että se on varmasti parempi ratkaisu. ”Ja sitä kautta louhintamäärät vähenivät ainakin kolmanneksella kanaalien osalta.”

Rakennuksen alla on suora, tasainen pohja, jonne on Matfeisen mukaan ollut hyvä tehdä perustukset. ”Siinä on noin kaksi kolmasosaa kalliota ja kolmannes moreenia.” Nissilä lisää, että kaikki anturat lähtevät murskeen päältä. ”Emme ole suunnitelleet suoraan kallionvaraisia perustuksia.”

Rakennuksen alta tulee kulkemaan yhdystunneli Kaarisairaalan alakertaan ja sieltä on yhteydet pääsairaalaan. Petteri Korpelainen Contrialta arvioi, että perustusten osalta jonkin verran haastavia paikkoja tulee varmasti olemaan Kaarisairalan päädyssä. ”Siellä on aika kapea paikka.” Tunneliin tulee mukaan kanjoni, johon kootaan kaikki tekniikka. ”Sen loppupäätä tullaan sitten tekemään siellä Kaarisairaalalla ensi kesänä, sitä ei tehdä talven yli”, Matfeinen kertoo.

Liikuntasauma helpottaa työn sujumista

Runko nostetaan kahdessa eri lohkossa, joiden välillä on liikuntasauma. ”Se on tosi hyvä juttu. Saadaan nostettua ensimmäinen osa ihan ylös asti, tehdään siihen vesikatto ja vaippa kiinni, ja sitten siirrytään siihen toiselle osalle. Tällä tavoin tekniikka pääsee mahdollisimman aikaisin tekemään omaa työtään, ja rungon kanssa pysytään aikataulussa”, Matfeinen sanoo.

Contria on suunnitellut sairaalakohteita aiemminkin ja Psykiatriatalon työstäminen onkin sujunut melko tuttuja linjoja pitkin. ”Terästä on palkeissa ja sekundäärisissä rakenteissa kuten sisäänkäyntikatoksissa, parvekkeiden tukirakenteissa ja kaiderakenteissa. Esimerkiksi ulkoilupihan kaiderakenteet ovat terästä. Tässä kohteessa on tuttuja ratkaisuja, ja ne tutut ratkaisuthan ovat yleensä hyviä”, Nissilä sanoo.

Matfeinen kertoo, että psykiatriset potilaat on huomioitu joillakin erityisesti suunnitelluilla ratkaisuilla rakennuksen toiminnallisissa tiloissa. ”Esimerkiksi värien ja materiaalien pitää olla sopivat, sälekaihti- missa ei saa olla naruja, ja ikkunoissa on turvalukituksia.” Paloturvallisuus on huomioitu muun muassa siten, että tulipalon sattuessa ihmiset ohjataan ulos tavallista hallitummin. ”Rakennuksella on myös hieman korotettu paloluokka, R90”, Nissilä sanoo.

Jonkin verran on ollut pohtimista rakennuksen muodon vuoksi, koska se ei ole ihan suorakaide. ”On jonkin verran risteyksiä ja kulmia. Kyllähän niissä on varmasti ollut sekä ontelolaattojen että varmasti myös palkkidetaljiikan osalta jonkin verran miettimistä, jotta on saatu kaikki hyvin toimimaan”, Korpelainen pohtii. ”Niissä on kyllä onnistuttu hyvin. Meidän elementtiurakoitsijamme on ollut tyytyväinen siihen, miten hyvin teräsosat ovat loksahdelleet paikalleen. Niiden kanssa ei ole tarvinnut taistella. Ovat myös pitäneet Anstarin AEP-piilokonsolista, pitävät sitä helppona asentaa”, kertoo Parkkinen.

Parkkinen pohtii, että kyllähän mallinnus tänä päivänä parantaa suunnittelua siten, että myös monenlaisia kulmia pystytään tekemään, ilman että ne aiheuttavat hankaluuksia työmaavaiheessa. ”Ehkäpä haastavistakin kohteista alkaa tulla enemmän arkipäivää, kun työkalut ovat kehittyneet.”

Korpelainen toteaa, että kun osapuolet ovat keskenään vaihtaneet tietomalleja ja detaljeja, on mahdolliset korjaukset ja tarkennukset saatu tehtyä jo suunnitteluvaiheessa. ”Ja asiat ovat edenneet aikataulussa.” Vaskelainen on samaa mieltä. ”Kun pääsee työpöydällä pyörittelemään mallia ja katsomaan miten osat istuvat sinne rakenteisiin, siinä vaiheessa on vielä helppo korjata.” -JP

Psykiatriatalo, Kuopion yliopistollinen sairaala

• Rakennuttaja
  Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri
• Arkkitehtisuunnittelu
  Kontukoski Arkkitehdit Oy ja Raami Arkkitehdit Oy työyhteenliittymä
• Pääurakoitsija
  Rakennustoimisto K. Tervo Oy
• Päärakennesuunnittelija
  Contria Oy
• Talotekniikka
  Are Oy
• Teräsosien toimitus
  Anstar Oy
• Rakennusautomaatio
  Fidelix Oy