Pohjoisesplanadi 37 on Vuoden Teräsrakenne

Pohjoisesplanadi 37:n lasikate ja sen tukirakenteet ovat uusi arvokas ajallinen kerrostuma jo ennalta vaiherikkaassa rakennuskokonaisuudessa. Rakenne on toiminnallinen ja esteettinen parannus, ja rakenteen monimutkainen orgaaninen geometria on väkevässä kontrastissa vanhan rakennuksen arkkitehtuurin nähden. Pohjoiseplanadi 37 on Vuoden Teräsrakenne.

Osana mittavaa korjaushanketta Helsingin keskustaan on syntynyt uutta kaupunkitilaa osoitteessa Pohjoisesplanadi 37. Yli 180-vuotiaan arvokiinteistön historiallinen sisäpiha on katettu lasikatolla, mikä luo viihtyisää sisätilaa vanhan Gaselli-korttelin suojiin. Uusi Jardin-sisäpiha avautui yleisölle heinäkuun alussa.

Pohjoisesplanadi 37 on kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus, joka kuuluu Museoviraston määrittämään valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY) Esplanadi-Bulevardi Helsingin keskustassa. Rakennuksen vanhimman osan suunnitteli Carl Ludvig Engelin poika, Carl Alexander Engel, ja kaksikerroksinen empirerakennus valmistui vuonna 1839. Sen vaiheikas historia heijastuu nykyisessä seitsemänkerroksisessa toimisto- ja liikekiinteistössä, jonka kerrostumat muodostavat vankan pohjan rakennuksen historiaa kunnioittavalle ja tulevaisuuteen suuntautuvalle jatkokehitykselle.

Vuoden Teräsrakenteen valitsi palkintolautakunta, jonka puheenjohtajana toimi arkkitehti SAFA Tuomas Kivinen. Palkintolautakunta ihastui tapaan, jossa rakennuksen sisäpiha on katettu hyödyntäen oivaltavia teräsrakenneratkaisuja.

“Lasikate ja sen tukirakenteet ovat uusi arvokas ajallinen kerrostuma jo ennalta vaiherikkaassa rakennuskokonaisuudessa. Rakenne on toiminnallinen ja esteettinen parannus, ja rakenteen monimutkainen orgaaninen geometria on väkevässä kontrastissa vanhan rakennuksen arkkitehtuurin nähden. Konsepti ratkaisee vanhan sisäpihan polveilevien rajojen asettaman haasteen geometrialle ja rakenteen toiminnalle eli se on orgaaninen muodonantaja. Uuden ja vanhan esteettisen kontrastiin perustuva muotokieli ja retki sisäpihalle palkitaan rakenteellisella ja esteettisellä spektaakkelilla.  Pintakäsittely ja väritys lämpimiä ja arvokkaita ja väriyhdistelmä yhdistyy vanhojen rakennusten lämpimiin väreihin.  Biomimeettinen rakenne, joka jäljittelee luonnon toimintamalleja ja rakenteita. Innovatiivinen kokonaisuus ja kestävän kehityksen mukainen, koska teräksen määrä ja rakenteen optimointi on huippuunsa vietyä”, tiivistää Kivinen Rusanen Arkkitehdit Oy:n Tuomas Kivinen, joka pokkasi vuonna 2024 palkinnon Vuoden Teräsrakenteesta Vuosaaren biolämpölaitoksesta.

Ennakkoluuloton korjaus- ja täydennyshanke

Huolellisella korjaus- ja täydennysrakentamisella parannettiin arvorakennuksen toiminnallisuutta ja houkuttelevuutta huippusijainnilla. Laadukkaan peruskorjauksen yhteydessä alimpiin kerroksiin toteutettiin merkittäviä tilamuutoksia, joihin sijoitetaan pääosin ravintolatoimintaa.

Rakennuksen keskellä olevan sisäpihan muodonmuutos on hyvin keskeinen. Entinen pysäköintialue muutetaan veistoksellisen lasikaton alla sijaitsevaksi lämpimäksi sisätilaksi. Neljän suurikokoisen, luonnonmuodoista inspiroituneen teräsristikkopilarin kannattelema lasikate luo keveän vastapainon jykeville kiviseinille.

Katutason lisäksi myös kellarikerrokseen sijoitetaan uutta liike- ja ravintolatilaa. Kellariin avautuu uusi kulkureitti sisäpihan keskeltä, ja siellä rouheat vanhat tiiliseinät ja holvit luovat ainutlaatuisen tunnelman. Katetulle sisäpihalle johtavat porttikäytävät muuntuvat osaksi uutta lämmintä sisätilaa. Messinkiverhoiltu käytävä Esplanadilta kutsuu ohikulkijoita astumaan sisään kaupunkitilaan, joka sykkii elämää aamusta iltaan kaikkina vuodenaikoina.

Rakennesuunnittelu

Projektin alusta tiedettiin, että kyseessä on geometrisesti haastava hanke, jossa geometrian toteutus, uniikkien osien paljous, työstöjen määrä, sekä luonteeltaan kokeellinen toteutus vaatii kehittynyttä lähestymistapaa suunnitteluun. Lisäksi vanhanaikaiset mallinnusohjelmat eivät pystyneet kohteen vaatimaan geometriseen tarkkuuteen tai joustavuuteen työnkuluissa, joten projektin teräsrungon ja lasitukien osuus toteutettiin laskennallisen suunnittelun menetelmin Rhino-ohjelman pohjalta.

Suunnitteluprosessissa kehitettiin jatkuvasti täysin uusia työkaluja projektin tarpeisiin. Laskennalliset suunnittelumenetelmät mahdollistivat erittäin joustavan projektin toteutuksen, jossa isojakin muokkauksia voitiin tehdä ilman lisätyötä, eikä suunniteltavien osien tai tuotettavien suunnitelmien suuri lukumäärä ollut ongelma. Lisäksi menetelmin voitiin luoda ja testata ketterästi uusia sovellutuksia rakenteen toteutukseen. Myös kaikki projektin valmistustiedostot sekä kasaus-, ja asennusdokumentit luotiin pääosin ohjelmallisesti.

Ramboll teki rungon valmistuksen ja asennuksen suunnittelua tiiviissä yhteistyössä lasikatteen ja teräsrakenteen urakoineen Teräselementin asiantuntijoiden kanssa. Suunnittelussa kehitettiin myös erilaisia ratkaisuja rakenteen toteutukseen mittatarkasti.

Kaikista sauvoista ja asennustuista luotiin 3D-tiedostot, joista taas muodostettiin CAM-tiedostot laserleikkuria varten. Teräsrungon päälle asennetun alumiinisen lasitukijärjestelmän osien muotoilu ja työstöt mallinnettiin myös ohjelmallisesti. Yhteistyössä Teräselementin kanssa kehitettiin apuvälineitä rungon kokoonpanoa varten, jotka oli mahdollista suunnitella kustannustehokkaasti laskennallisten suunnittelumenetelmien ansiosta. Teräsrungon kasausta varten kehitettiin esimerkiksi asennustukien järjestelmä, jossa isommasta teräsputkesta leikattiin tuet kullekin risteyskohdalle. Risteyskohtien tuet mitoitettiin paikalleen paikalliseen x,y,z-koordinaatistoon, sauvat asemoitiin suuntamerkkien mukaisesti paikalleen tukien loveusten päälle, ja hitsattiin paikalleen.

Näin oli mahdollista muodostaa sauvoista vaadittu 3D-ristikkomuoto erittäin tarkasti. Asennuslohkot esikasattiin teräspajalla ja kuljetettiin lohkoina työmaalle. Maahan ulottuvien pystylohkojen kasausta varten kehitettiin sapluunat, joihin tehtiin reiät ja sauvatunnukset laserleikkurilla tarkan kasauksen mahdollistamiseksi. Työmaa-asennusta varten rungosta oli myös työmaakoordinaattipisteet, joilla lohkojen asemointia varmistettiin asennuksen aikana.

Toteutus numeroina: