Pitkät jännevälit ja monikäyttöisyys ohjasivat Kokkola Areenan teräsratkaisuja

Kokkola Areena on poikkeuksellinen hybridirakennus, jossa pitkän jännevälin teräsrakenteet, monikäyttöisyys ja paikallinen metalliosaaminen yhdistyvät. Laaja urheilupuistokokonaisuus rakentuu pitkälti teräksen varaan, ja kohteessa hyödynnetään myös sinkittyjä teräsrakenteita vaativissa ulko-olosuhteissa.

Monitoimiareenan kattorakenteet perustuvat teräsristikoihin, joiden jänneväli on 54 metriä. Näin pitkillä jänneväleillä teräs on käytännössä ainoa ratkaisu.

Kokkolaan rakentuva Kokkola Areena on osa laajaa Kokkolan Urheilupuisto Oy:n kokonaisuutta, jossa yhdistyvät monitoimiareena, jalkapallostadion, aiemmin vuonna 1988 rakennettu kilpajäähalli sekä kahden kaukalon uusi harjoitusjäähalli. Kyseessä on yksi alueen historian merkittävimmistä investoinneista ja samalla esimerkki siitä, miten urheilurakentaminen on siirtymässä kohti monikäyttöisiä hybridikokonaisuuksia.

Kokkola Areena toteutetaan allianssimallilla, jossa tilaajana toimii Kokkolan Urheilupuisto Oy ja päätoteuttajana YIT. Allianssissa arkkitehti- ja pääsuunnittelusta vastaavat UKI Arkkitehdit ja Arkkitehtitoimisto Jääskeläinen, rakennesuunnittelusta Ramboll sekä LVISA-suunnittelusta Granlund. Kokkola Areenan toimitusjohtaja Tapani Mustonen kuvaa hanketta ennen kaikkea sen laajuuden ja käyttömahdollisuuksien kautta.

”Areenassa yhdistyvät lähes kaikki lajit yleisurheilun eri osa-alueista kaikkiin pallopeleihin sekä kamppailu- ja muihin lajeihin”, Tapani Mustonen sanoo. Areena ei ole pelkkä yksittäinen rakennus, vaan toiminnallisesti integroitu kokonaisuus, jossa eri tilat tukevat toisiaan. Samat tilat palvelevat urheilua, tapahtumia ja kaupallisia toimintoja.

*Teräsrakenteet mahdollistavat monikäyttöisen rakennuksen urheiluun ja erilaisiin tapahtumiin.*

”Monikäyttöisyydellä saadaan maksimaalinen käyttöaste”, Mustonen korostaa. Hybridimalli näkyy myös rakenteissa. Sisäareenan, stadionin ja muiden toimintojen yhteensovittaminen on edellyttänyt rakenteellista joustavuutta ja kykyä yhdistää erilaisia kuormitus- ja käyttötilanteita samaan runkoon. Rakennuksessa yhdistyvät suurten jännevälien hallirakenteet, katsomot, useat kerrosrakenteet sekä erilaiset liikunta- ja oheistilat.

Terästä yhteensä yli 1400 tonnia

”Kokonaisuutena tämä on laaja ja vaativa pitkäkestoinen hanke. Suunnittelu käynnistyi 2022 ja jatkuu edelleen täydentävänä suunnitteluna”, teräsrakenteiden suunnittelusta vastaava Petri Takkula Rambollista sanoo. Keskeinen suunnittelua ohjaava tekijä on ollut pitkän jännevälin vaatimus. Monitoimiareenan kattorakenteet perustuvat teräsristikoihin, joiden jänneväli on 54 metriä. Näin suuri jänneväli mahdollistaa pilareista vapaat tilat, mikä on välttämätöntä monikäyttöisessä hallissa.

”Näin pitkillä jänneväleillä teräsristikko on käytännössä ainoa toimiva ratkaisu”, Petri Takkula toteaa. Teräsristikot on valmistettu kahdesta hitsatusta kokoonpanosta hybridiareenan teräsrungon toimittaneen Nordecin konepajalla ja liitetty työmaalla toisiinsa pulttiliitoksilla ennen nostoa paikoilleen. Terästä käytetään laajasti myös pilareissa ja välipohjien kantavissa rakenteissa. Rakenteissa hyödynnetään sekä putki- että valssattuja profiileja.

”Suurimmat pilarit ovat poikkileikkaukseltaan 500 x 300 x 16 millimetriä”, Petri Takkula kertoo rakenteiden dimensioista. Suurten kattoristikoiden paarteet muodostuvat järeistä putkiprofiileista, jotka vastaavat suurista kuormista ja pitkistä jänneväleistä. Esimerkiksi alapaarteiden poikkileikkaus on 300 x 300 x 12,5 mm.

”Monikerrososuuksilla käytetään WQ-palkkeja ontelolaattojen kannatukseen.” Hybridiareenan teräsmäärä on yli 1200 tonnia, minkä lisäksi jalkapallostadionin rakenteet kasvattavat kokonaismäärää noin 240 tonnilla. Teräs on selkeästi hankkeen pääasiallinen runkomateriaali, jota täydentävät betonirakenteet muun muassa välipohjissa, porrastorneissa ja tukimuureissa.

Asennettavuus, logistiikka ja digitalisaatio keskiössä

Rakenteiden suunnittelussa on painotettu vahvasti asennettavuutta ja tuotannon tehokkuutta. Tämä näkyy muun muassa siinä, että pilareita ei ole tarvinnut jatkaa työmaalla ja liitoksissa on hyödynnetty laajasti pulttiliitoksia. ”Asennettavuus on ollut erinomaista. Rakenteet ovat menneet hyvin paikalleen, eikä työmaalla ole tarvinnut tehdä merkittäviä korjauksia”, Petri Takkula kertoo.

Teräsristikot on valmistettu kahdesta hitsatusta kokoonpanosta hybridiareenan teräsrungon toimittaneen Nordecin konepajalla ja liitetty työmaalla toisiinsa pulttiliitoksilla ennen nostoa paikoilleen.

Myös liitosratkaisuissa on pyritty yksinkertaisuuteen ja toistettavuuteen. ”Pulttiliitokset mahdollistavat nopean asennuksen ja helpottavat myös rakenteiden mahdollista purkamista ja kierrätystä elinkaaren lopussa.” Tietomallipohjainen suunnittelu on ollut keskeinen osa hanketta. Rakennemallit ovat olleet myös teräsrakennetoimittajien käytössä, mikä on mahdollistanut tuotannon ja asennuksen suunnittelun jo varhaisessa vaiheessa.

Kokkola Areenan toteutuksesta vastaavan allianssin projektipäällikkö Markus Kaustinen YIT:ltä korostaa teräsrungon etuja työmaan ja koko projektin sujuvan etenemisen kannalta. ”Teräsrungon asennus on nopeaa, ja se vaikuttaa suoraan koko hankkeen aikatauluun. Näin suurilla jänneväleillä teräs on käytännössä ainoa vaihtoehto”, Markus Kaustinen toteaa. Suurten ristikoiden asennuksessa on hyödynnetty sekä tela-alustaisia että raskaita autonostureita. Asennusjärjestyksen suunnittelu on ollut keskeistä, jotta massiiviset rakenteet saatiin turvallisesti ja tarkasti paikoilleen.

Hybridiareenassa hyvin monimuotoinen teräsrunko

Kaustisen mukaan hybridiareena poikkeaa selvästi perinteisestä halli- ja urheilurakentamisesta. ”Teräsrunko on hyvin monimuotoinen verrattuna perinteiseen urheiluhalliin, jossa on yksi iso tila ja pienet oheistilat.” Kokonaisuuden toteutuksesta vastaavan Markus Kaustinen mukaan koko hanke on myös selvästi tavanomaista hallirakentamista laajempi.

*Kuva teräsrakenteiden suunnittelumallista havainnollistaa hyvin hankkeen suurta mittakaavaa. Kuva suunnittelumallista: Ramboll.*

”Meillä oli toimituslaajuudessa monitoimiareenan ja jalkapallostadionin lisäksi harjoitusjäähalli kahdella kaukalolla.” Harjoitusjäähalli valmistui jo ennen pääareenaa ja toimii olennaisena osana koko urheilupuistoa.

Sinkityksellä huoltovapautta ja korroosionkestävyyttä

Kohteessa on hyödynnetty myös sinkittyjä teräsrakenteita erityisesti ulkotiloissa ja rakenteissa, joissa vaaditaan hyvää korroosionkestävyyttä ja huoltovapautta. Sinkittyjä rakenteita ovat muun muassa jalkapallostadionin pääkatsomon ja päätykatsomoiden kantavat rakenteet, siirretyn katsomon alusrakenteet, valaisinmastot sekä poistumis- ja kierreportaat.

Myös Tapani Mustosen mukaan teräksen ja sinkittyjen rakenteiden rooli on kokonaisuudessa keskeinen. ”Katsomoalueiden osuudet ja jalkapallostadionin rakenteet ovat pitkälti terästä, ja mukana on myös sinkittyjä rakenteita.” YIT:n Markus Kaustinen painottaa sinkityksen merkitystä urheilurakennuksen raskaan käytön ja elinkaaren näkökulmasta.

*Katsomoiden tukirakenteina on käytetty sinkittyjä teräsrakenteita.*

”Sinkityissä rakenteissa haetaan pitkäikäisiä ja huoltovapaita ratkaisuja.” Rakennesuunnittelun näkökulmasta sinkitys soveltuu erityisesti rakenteisiin, joissa ei ole palosuojausvaatimuksia tai erityisiä arkkitehtonisia pintavaatimuksia. ”Sellaisiin rakenteisiin, jotka altistuvat rasitukselle ja joissa ei ole erityisiä ulkonäkövaatimuksia, sinkitys on erittäin toimiva ratkaisu”, Rambollin Petri Takkula toteaa. Kokkolassa sinkitykseen liittyy myös vahva paikallinen kytkentä. Boliden Kokkola Oy tuottaa sinkkiä, jota käytetään laajasti suomalaisessa kuumasinkityksessä.

Allianssimalli mahdollisti ratkaisujen optimoinnin

Toteutus allianssimallilla on vaikuttanut merkittävästi suunnitteluratkaisuihin. Rakennesuunnittelu, arkkitehtuuri ja toteutus ovat edenneet rinnakkain, ja ratkaisuja on kehitetty iteratiivisesti. ”Runkoratkaisuja ja geometriaa kehitettiin yhdessä arkkitehtien kanssa alusta asti”, Takkula kertoo. Allianssimalli on mahdollistanut myös sen, että käyttäjien tarpeita on voitu huomioida suunnittelun aikana. Tämä on lisännyt suunnittelutyön määrää, mutta samalla parantanut lopputuloksen toimivuutta.

*Jalkapallostadion on monitoimiareenan vieressä.*

”Allianssin kehitysvaiheessa järjestettiin paljon työpajoja, joissa eri käyttäjäryhmät pääsivät vaikuttamaan suunnitteluun”, Markus Kaustinen sanoo. Hän näkee toteutusmallin selkeänä vahvuutena hyvin monipuolisessa ja monivaiheisessa urheilurakentamisen hankkeessa, jossa tilaajalla oli vielä alkuvaiheessa avoimia kysymyksiä tilojen käytöstä ja toimijoista. ”Allianssimalli sopii erinomaisesti tällaiseen hankkeeseen, jossa sisältöä ja toimintoja sekä samalla luonnollisesti myös rakentamisen ratkaisuja kehitetään vielä suunnittelun aikana.”

Yhteistyö näkyy hankkeen sujuvana toteutuksena

Yhteistyö on näkynyt myös työmaalla sujuvana toteutuksena. ”Asennus meni jouhevasti ja pysyimme aikataulussa. Rungossa onnistuimme jopa kirimään aikataulua”, Kaustinen sanoo. Ympäristötavoitteet ovat olleet keskeinen osa hanketta.

”Haemme Rakennustiedon YL-luokituksessa kolmea tai neljää tähteä”, Kaustinen kertoo. Tämä on ohjannut myös materiaalivalintoja. ”Kohteessa on käytetty vähähiilistä betonia, ja esimerkiksi harjoitusjäähallissa hyödynnettiin Peikon Deltabeam Green -liittopalkkeja, joissa oli myös vähähiilistä terästä.”

Teräksellä saavutetaan muuntojoustava tulevaisuus

Kokkola Areena toimii esimerkkinä siitä, miten teräsrakentaminen mahdollistaa monikäyttöiset, muuntojoustavat ja teknisesti vaativat rakennukset. Pitkät jännevälit sekä kevyet mutta kantavat ja nopeasti asennettavat rakenteet tukevat rakennuksen elinkaarta ja käyttöä sen lisäksi että teräsrakenteet ovat taloudellisia toteuttaa.

”Hanke on pysynyt aikataulussa ja budjetissa ja työn jälki on ammattimaista ja laadukasta kautta linjan”, Tapani Mustonen sanoo. Rakenteellinen ratkaisu ei ole vain tekninen valinta, vaan se määrittää suoraan rakennuksen käytettävyyden. Monikäyttöisessä hybridiareenassa tämä korostuu erityisesti. Samalla kohde osoittaa, miten teräsrakentaminen, sinkitys ja suomalainen alan teollisuus voivat muodostaa yhdessä hyvin monipuolisessa käytössä toimivan, laadukkaan ja kestävän sekä elinkaaritaloudellisen kokonaisuuden. Kokkola Areenasta on moneksi.

Kuten Tapani Mustonen tiivistää. ”Ei löydy ihan vastaavaa.” – SH

Kokkola Areena

Tilaaja: Kokkolan Urheilupuisto Oy

Allianssi:

YIT (päätoteuttaja)
UKI Arkkitehdit (arkkitehti- ja pääsuunnittelu)
Arkkitehtitoimisto Jääskeläinen (arkkitehtisuunnittelu)
Ramboll (rakennesuunnittelu)
Granlund (talotekniikkasuunnittelu LVISA)

Teräsrakennetoimittajia

Monitoimiareenan teräsrunko: Nordec Oy
Stadionin teräsrunko: Beam-Net Oy
Portaat ja stadionin päätykatsomoiden alumiinirakenteet: Metalli Järvelä Oy
Stadionin pääkatsomon alumiinirakenteet: Nopan Metalli Oy
Julkisivun levyverkkoverhoukset ja ravintolan pääportaan alumiinikaide:
Lai-Teräs Mäkinen Oy
Porras- ja katsomokaiteita: Avo-Met Oy

Sinkittyjä rakenteita mm. stadionilla (käytetty Boliden Kokkolan sinkkiä)

Pääkatsomon istuinrakenteiden alla olevat kantavat teräsrakenteet
Molempien päätykatsomoiden seisomarakenteiden alla olevat kantavat teräsrakenteet
Siirretyn katsomon istuinrakenteiden alla olevat kantavat rakenteet
Jalkapallokatsomon teräskehät: Teknotyö Oy
Pohjoispäädyssä oleva kierreporras vesikattoon
Jalkapallokentän valaisinmastot: Aurajoki Oy
Kaarelakadun puolella olevat hätäpoistumisportaat

Laajuus ja aikataulu