Paavolatalo parantaa huikeasti lähialueen palveluja

Hyvinkään Paavolassa on rakenteilla moderni päiväkoti, joka saa kylkeensä kaivatun areenan liikuntaväelle. Kokonaisuutta rakennetaan tukevasti teräspalkeille.

Hyvinkään Paavola on kasvava asuinalue hieman ydinkeskustan ulkopuolella. Nyt alueen palvelut ovat saamassa huomattavan vahvistuksen uusien rakennushankkeiden myötä. Uusi päiväkoti, kilpailukäyttöön mitoitettu liikuntahalli sekä vuokrattavissa oleva kokoontumistila toteutetaan yhteen kokonaisuuteen. Erillisenä hankkeena uusitaan myös urheilukenttä Paavolan koulun vieressä.

Paavolatalon rakentaminen alkoi kesällä 2024 ja työt valmistuvat vuoden 2025 syksyllä. Tontilta purettiin ensin pois viereisen koulun vanha puurakenteinen liikuntasali, joka oli tullut tiensä päähän. Tulevat käyttäjät ovat päässeet osallistumaan suunnitteluun ja tavoitteena on toteuttaa erilaisia ryhmiä mahdollisimman hyvin palveleva, käytännöllinen ja viihtyisä kokonaisuus.

Päiväkotiin tulee tilat kuudelle ryhmälle, joihin mahtuu yhteensä toista sataa lasta. Hanke korvaa kaksi vanhaa päiväkotia sekä Paavolan koululla toimivan esiopetusryhmän. Rakennukseen tulee myös aikuisryhmille kokoontumistila, jota esimerkiksi seurat ja alueen asukkaat voivat vuokrata. Kokonaisuuteen rakennettava liikuntahalli on mitoitettu siten, että siellä on mahdollista järjestää useiden palloilulajien sarjapelejä.

Hyvinkää investoi lapsiperheisiin

Investoinnin tarve oli selkeä, sillä Paavolaan tarvittiin lisää päiväkotitilaa. ”Paavola on Hyvinkäällä ainoa alue, jossa lapsimäärä kasvaa. Täällä on pari vanhaa päiväkotia elinkaarensa päässä ja vanhoissa rakennuksissa toiminnallisuus ei vastaa tätä päivää. Vanhaa ei kannattanut peruskorjata”, kertoo projektipäällikkö Sami Husu Hyvinkään kaupungilta.

Paavola sijaitsee hieman keskustan ulkopuolella, eikä ole lähivuosina ollut ihan ensisijaisena kehityskohteena. ”Tännekin halutaan tuoda uusia asioita. Nyt saadaan samalla myös liikuntatilat, joille on paljon kysyntää”, Husu kertoo.

Kohteen urakoi YIT. ”Toteutimme urakkakilpailun referenssien kautta ja haimme hankintavaiheessa tiettyjä asioita. Toimimme käytössä olevan koulun pihassa ja YIT:llä on kokemusta tämän tyyppisistä hankkeista”, kommentoi Hyvinkään rakennustöiden valvoja Jyrki Kauppinen.

Rakennesuunnittelusta on vastannut Ko-Rak Palvelut Oy, jonka laajuuteen kuuluu päärakennesuunnittelu ja rakennesuunnittelu, johon kuului muun muassa teräsrungon mitoitus sekä lisätyönä elementtisuunnitelma. Joensuulainen yritys on suunnitellut useita koulukohteita. Päärakennesuunnittelijana toiminut Jaakko Laamanen kommentoi, että ne ovat mielenkiintoisia senkin vuoksi, että ne liittyvät yhteiskunnan kasvuun ja kehittymiseen. ”Suunnitteluprosesseina nämä ovat usein pitkiä ja tilaajalla on monenlaisia tarpeita. Nykypäivänä koulujen pitää olla toiminnallisia ja muuntojoustavia.”

Teräspalkit on toimittanut Anstar. ”He tulivat mukaan ennakkotarjousten perusteella. Kun palkkitoimittaja valikoituu, sekin tietysti ohjaa vähän suunnittelua”, Laitinen kommentoi.

Paavolatalon teräspalkeissa on kahdenlaista ratkaisua. ”Osa palkeista on täytetty valmiiksi tuotannossa, osa valetaan työmaalla. Olemme jo jonkin aikaa testanneet A-Beam S-tyypin liittopalkkia 14 kpl tuotannossamme vähäpäästöisemmän betonin käyttöä, ja tämä oli ensimmäinen asiakaskohde, johon toimitimme sillä valettuja palkkeja”, kertoo suunnittelupäällikkö Markus Hopeakoski Anstarilta.

Tavoitteena Joutsenmerkki

Lähtökohtana Paavolatalon toteutukselle on, että siitä saadaan käyttäjille terveellinen, turvallinen ja toimiva kokonaisuus. ”Sen pitää palvella nykyajan vaatimuksia ja tilojen tulisi olla sellaiset, että minimoidaan lapsille aiheutuva kemikaalikuormitus. Se näkyy muun muassa materiaalivalinnoissa. Tavoittelemme tälle kohteelle Joutsenmerkkiä, ja sieltäkin tulee tiettyjä vaatimuksia”, Kauppinen kertoo.

Joutsenmerkki asettaa kohteelle omat ympäristövaatimuksensa, ja vihreät tavoitteet ovat tärkeitä myös Hyvinkään kaupungille. ”Esimerkiksi energiankulutukseen ja kierrätykseen on kiinnitetty huomiota”, Kauppinen sanoo.

Katolle asennetaan aurinkopaneelit, ja muuten energia tulee kaukolämpöverkosta, joka on tähän kohteeseen käytännöllinen valinta. ”Se on tässä lähettyvillä ja helposti saatavilla. Energian kulutusta ja vedenkäyttöä seurataan, ja valaistusta ohjataan. Lisäksi rakenteilla saadaan vaikutettua U-arvoon. Ilmanvaihdon säädettävyys on myös tärkeä asia”, Husu sanoo.

Käytännöllistä toimivuutta

Rakentamisen kannalta kohde on selkeäpiirteinen. ” Arkkitehtonisesti on tehty ihan perusratkaisuja. Ja meille tämä on varsin normaali projekti eli sellainen, joita olemme viime vuosina urakoineet. Tonttikin on ollut helppo paikka rakentaa”, kertoo vastaava mestari Ari-Pekka Laitinen YIT:ltä.

Husu kommentoi, että rakenteiden selkeys on myös tulosta kustannustehokkuudesta. ”Meidän kauttamme on tullut budjetti, jossa täytyy pysyä. Toki on joitakin pieniä piirteitä ja esimerkiksi muotoa vesikatossa.”

Suunnitelmissa otettiin huomioon myös lähialueen rakennuskanta. ”Vieressä on tasakattoinen, matala koulu 1970-luvulta ja ympärillä on omakotitaloja 1970-1980-luvuilta sekä vanha palvelutalo. Uuden rakennuksen on istuttava ympäristöön, jossa on jo valmiiksi rakennuksia eri vuosikymmeniltä”, Husu sanoo.

Paavolatalon ulkonäkö on harmoninen. Matalan ja korkean osan yhdistää koteloitu räystäsrakenne, jonka metallikasetit kiertävät kokonaisuuden ympäri. Vaihtelevaa muotoakin kohteessa on. Päiväkoti on kuusiryhmäinen, ja rakennukseen tulee kolme sakaraa, joista jokaiseen mahtuu kaksi ryhmää. Päiväkodin osalla rakennus on matalampi ja kohoaa liikuntasalin osalla kaksikerroksiseksi. ”Se vaati jonkin verran yhteensovittamista arkkitehtuurilta. Hieman siinä alkuvaiheessa muokattiin mallia, ennen kuin löytyi sellainen kaikkia tyydyttävä ratkaisu”, Kauppinen sanoo.

Liikuntasali on korkeaa tilaa ja sen kakkoskerrokseen tulee iv-konehuone ja sosiaalitiloja. Salia kiertävälle parvelle toteutetaan teräspalkista ripustettu katsomoparvi. Sen alle tulee lasiseinää, jonka läpi yleisö voi myös jonkin verran seurata otteluita. ”Parvi on betonirakenteinen ja siinä on teräskaiteita, Kauppinen kuvailee.

Runko vahvasti teräksinen

Liittopalkkirungossa käytettiin osittain esivalettua ja osittain esivalamatonta palkkia. ”Tehtaalla täytettävät palkit ovat meidän kannaltamme todella hyvä ratkaisu. Kun palkki on siellä tehtaalla hyvissä olosuhteissa valettu, se myös edesauttaa rakenteiden kuivumista”, Laitinen kommentoi.

Runko on ollut Laamasen arvion mukaan varsin selkeäpiirteinen, mutta jonkin verran on ollut yhteensovitettavaa. ”Siellä liikuntahallin osalla oli vähän perusrungosta poikkeavia ratkaisuja. Siellä on tuo katsomorakenne, jossa liittopalkin alla ei ole pilaria, vaan se on ripustettu yläpuolelta teräsrakenteella”, kertoo Laamanen.

Se, että rungossa käytettiin osin myös työmaalla valettavia palkkeja, johtui liikuntahallin rakenteista. ”Siellä jouduttiin osittain käyttämään korkeampia liittopalkkiprofiileja. Lisäksi siihen katsomorakenteeseen tulee teräspilareita, jotka hitsataan siihen yläpintaan kiinni, ja niiden kiinnitys on helpompaa esivalamattomaan palkkiin”, avaa Ko-Rakin projektipäällikkö Joni Kurki. Päiväkodin ja liikuntahallin osuuksilla on käytetty erilaisia runkoratkaisuja. ”Kaksikerroksiseen osuuteen tulee osittain pilaripalkkirunko ja ontelolaattaa. Alapohja on tuulettuva. Yläpohjassa on ontelolaattaa ja siellä liikuntahallin puolella on myös TTlaattaa. Matala osuus on betonielementtirunkoinen. Sen yläpohjassa on liittopalkkeja ja alapohjassa jännebetonipalkit”, Kurki kuvailee.

Laitinen mainitsee, että voimistelusalin vaatimat pitkät TT-laatat ovat hieman tavallisesta poikkeava yksityiskohta. ”Kyseessä on 25 metrin pituinen elementti. Ne tulevat Mäntyharjusta Hyvinkäälle erikoiskuljetuksena.”

Liikuntahallin kakkoskerroksen seinärakenteissa on lämpöeristeenä pelti-fenolivaahto-peltielementtiä. ”Kingspanin elementtien päälle tulee metallikasetit, joiden kiinnitykseen tarvitaan myös jonkin verran teräsrakenteita”, Laitinen sanoo.

Hieman pohdintaa on vaatinut palo-osastointi. ”Kun iv-konehuoneessa on rakennepaksuuden vuoksi käytetty uretaanipeltikasetteja, niiden pintoja on pitänyt palosuojata. Villan kanssahan ei olisi haasteita palopuolella, mutta jos meillä olisi villaa pvp-elementissä, rakenteen paksuus kasvaisi”, Laamanen kertoo.

Kohti niukempaa hiilikuormaa

Anstarilla on haettu ratkaisuja rakentamisen päästöjen pienentämiseksi. Markus Hopeakoski kertoo, että vähähiilisen betonin käyttöä palkeissa on testattu jo jonkin aikaa. ”Ruduksen kanssa olemme tehneet yhteistyötä ja testanneet toimivuutta tuotannossa. Meillä on myös ulkopuolinen kosteudenhallintaan ja kosteuden kuivumiseen erikoistunut asiantuntija mukana toteuttamassa testejä, joten saamme siitä aikanaan riippumatonta raporttia. Eli siitä, miten se betoni oletusarvoisesti käyttäytyy ja kuivuu palkin sisällä.”

Hiilikuormaa on pienennetty vähentämällä sementtiä ja kierrättämällä terästä. ”Aiemmin käyttämämme betonit ovat ihan tavanomaista sementtipohjaista betonia. Tehtaalla valettavissa palkeissa käytämme mahdollisimman paljon harjaterästä. Se on kierrätettyä materiaalia”, Hopeakoski sanoo. Jotain löytyy vielä takataskusta. Hopeakoski avaa tulevaisuuden mahdollisuutta. ”Meillä on suunniteltuna myös valmiiksi valettu liittorunko, mahdollisesti vähähiilisellä betonilla. Toki pystymme tekemään sen myös vähähiilisestä teräksestä.” -JP