Helsinkiin on rakentumassa uusi kansainvälisesti kiinnostava museo suomalaiselle historialle, kulttuurille ja taiteelle.

Suomen kansallismuseon yli satavuotisen historian suurin rakennushanke etenee. Uusi laajennusosa ja osittain peruskorjattu historiallisesti arvokas päärakennus avautuvat yleisölle keväällä 2027 Mannerheimintiellä vastapäätä Finlandia-taloa. Laajennus tarjoaa monipuoliset puitteet näyttelyille, tapahtumille ja toiminnalle. Sen tavoitteena on vahvistaa Kansallismuseon asemaa kulttuuritoimijana sekä luoda nykyaikainen ja kansainvälisesti kiinnostava suomalaisen historian, kulttuurin ja taiteen kohtaamispaikka. Laajennuksen pää-, arkkitehti- ja sisustussuunnittelijana on JKMM Arkkitehdit, rakennuttajana toimii valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt ja päätoteuttajana SRV.
Historia ja konteksti
Kansallismuseon laajentaminen on yksi aikamme merkittävimmistä kulttuurihankkeista. Vuodesta 1916 lähtien museo on ollut suomalaisen kulttuurin symboli. Sen suunnittelivat aikansa merkittävät arkkitehdit Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen. Ajan myötä museon tilat eivät enää vastanneet kasvaviin tarpeisiin, kun yleisömäärät lisääntyivät, näyttelytoiminta monipuolistui ja kansainväliset näyttelyt edellyttivät uutta kapasiteettia ja tekniikkaa. Vuonna 2019 järjestetyn kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun voitti JKMM Arkkitehtien ehdotus Atlas, jonka pohjalta laajennus toteutetaan.
Samalla uudistetaan myös päärakennusta, jonka osittaisen peruskorjauksen yhteydessä nykyinen Halkopiha katetaan ja muutetaan sisätilaksi. Lasikatteisen Halkopihan suunnittelusta vastaa myös JKMM Arkkitehdit. Näin Kansallismuseo uudistuu perusteellisesti, mutta säilyttää samalla arvokkaan perintönsä.

Arkkitehtoninen visio ja erityispiirteet
Kansallismuseon noin 5900 bruttoneliön kokoinen laajennus on arkkitehtonisesti kunnianhimoinen ja samalla rakentamisen näkökulmasta erittäin vaativa. Sen tiloista noin 90 prosenttia sijoittuu maan alle kahteen tasoon, joissa sijaitsee muun muassa noin 1100 neliötä muunneltavia näyttely- ja tapahtumatiloja. Laajennuksen tunnusmerkki on maan päälle kohoava 600 neliön lasipaviljonki, jonka maljamainen katto – halkaisijaltaan 43 metriä – hallitsee kokonaisuutta. Pallokalotin muotoisena ja teräksestä ja betonista rakennettuna se lepää 12 kellon viisarin asentoon asennetun teräsristikon ja niiden väliin sijoitettujen teräspalkkien varassa.

hissikuiluun.
Koko 1400 tonnia painava maljarakenne tukeutuu halkaisijaltaan 3,8 metrin levyisen teräsbetonisen lieriön välityksellä kallion varaan perustettuun hissikuiluun samalla, kun se näyttää leijuvan kaksi metriä leveiden ja viisi metriä korkeiden kaarevien lasielementtien varassa. Poikkeuksellisen suurikokoiset lasit on asennettu ilman erillistä tukirunkoa, mikä tekee ratkaisusta rakenneteknisesti ainutlaatuisen sallien sisätiloihin runsaasti luonnonvaloa. Maljan alapintaan kiinnitetään käsin yli 5000 uniikkia keraamista laattaa, joista jokainen on lähes 20 kilon painoinen. Ne asennetaan tarkasti jatkuvasti toistuvaan matemaattiseen muotokuvioon. Kolmesta erilaisesta muodosta – sydämestä, apilasta ja rististä – koostuva käsityönä toteutettu laatoitus viimeistelee maljan muodon ja luo pintaan valoa heijastavaa ornamentaalisuutta.

Uudisrakennus kunnioittaa Armas Lindgrenin suunnittelemaa historiallista puutarhaa ja liittyy luontevasti matalana rakenteena ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Rakennuksen päällä kukkivalla kasvikatolla on ekologista voimaa. Se säilyttää alueen vehreänä lisäten luonnon diversiteettiä ja sitoo rakennuksen osaksi puutarhaa. Laajennuksen valkoinen tervehtii vastapäistä Alvar Aallon Finlandia-taloa ja tuo samalla valoa Helsingin katukuvaan erityisesti talven pimeinä kuukausina. Uusi sisäänkäynti Mannerheimintien puolelta houkuttelee ohikulkijoita astumaan museon “salaiseen puutarhaan”, jossa historia kohtaa nykyhetken ja rakennettu arkkitehtuuri luonnon.
”Kaupunkiemme ja rakennustemme hahmot toistavat ihmisenä olemisen ikiaikaista perusmuotoa. Ne haluavat tulla sellaisiksi, jollaisia mekin ytimissämme olemme. Myös osaksi Kansallismuseota valmistuva uusi rakennus haluaa olla tämän muodon kaltainen ja se haluaa olla sitä osana laajaa kokonaisuutta, osana koko kaupunkia, osana hyvää elämää”, kuvailee Kansallismuseon uudisosan pääsuunnittelija, JKMM Arkkitehtien perustajaosakas Samuli Miettinen.
Korkealuokkaiset joustavat tilat
Kansallismuseon laajennus tuo mukanaan monipuolisia uusia tiloja, jotka vastaavat museon nykypäivän tarpeisiin ja avaavat mahdollisuuksia tulevaisuuteen. Maan alle sijoittuvat muunneltavat näyttely- ja tapahtumatilat tarjoavat joustavat olosuhteet niin vaihtuville näyttelyille kuin suurille yleisötapahtumille. Suuri 840 neliön näyttely- ja tapahtumasali on jaettavissa siirtoseinin kahteen osaan. Sen 6,9 metrin vapaa huonekorkeus mahdollistaa näyttävät tilaratkaisut. Tätä pienempi 270 neliön näyttelysali tarjoaa intiimit puitteet, jotka myös täyttävät korkeat museotekniset vaatimukset.
Näyttely- ja tapahtumasalien muunneltavuus perustuu tiheään tekniikkaverkostoon ja muunneltaviin näyttelyrakenteisiin. Mustaan öljyttyyn tammiparkettiin sijoitetut 166 lattiarasiaa sähkö-, data- ja voimavirtaa varten, katon ripustus- ja valaistuspisteet sekä seinien pystykiskot mahdollistavat joustavan näyttelyrakentamisen 2,7 x 2,7 metrin ruudukon mukaisesti. Lattioiden merkittävä kuormankesto sekä ison esineen haalausreitti varmistavat suurten ja raskaiden näyttelyesineiden esillepanon. Korkeatasoinen museo-olosuhde sekä sammutusjärjestelmät ilman vesivahingon riskiä tukevat arvokkaan museosisällön säilymistä.

Uusi ravintolapaviljonki ja museokauppa tuovat museokokemukseen lisää elämyksellisyyttä, ja niitä täydentävät laajat keittiö-, varasto-, apu- ja tekniset tilat. Laajennus yhdistyy päärakennukseen maanalaisen yhteyden kautta, kun aiemmin sisäpihana toiminut Halkopiha muuttuu lasikatteisena yleisötilaksi ja tapahtumien näyttämöksi. Myös pohjoispuolen puistoalue uudistuu. Koko hankkeen ajan on tehty tiivistä yhteistyötä museoviranomaisten kanssa rakennussuojeluarvojen säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi.
Taide ja muotoilu osana arkkitehtuuria
Uudisosan sisätiloja rikastuttavat taiteen ja muotoilun yhteistyöprojektit, jotka luovat kävijälle moniaistisen kokemuksen. Yleisöaulan sydämeen sijoittuvat Tuula Lehtisen suuret, yli 92.000 käsintehdystä laatasta koostuvat keramiikkateokset Lähdevettä 1 ja Lähdevettä 2. Ne tuovat tilaan elämyksellisyyttä ja kokemuksellista syvyyttä. Teoskokonaisuus voitti Kansallismuseon uudisosan yleisen taidekilpailun vuonna 2023. Sen erityisenä ansiona pidettiin sitä, kuinka metallinhohtoiset pinnat muodostavat sekä monumentaalisen että maalauksellisen kokonaisuuden. Pikselimäinen, lähes abstrakti kuvakieli herättää mielleyhtymiä metsäisestä maisemasta ja veden äärellä olemisesta.

Yleisöaulan tunnelmaa elävöittävät JKMM Arkkitehtien sisustusarkkitehti Päivi Meurosen suunnittelemat ja Aine Studion muotoilija, kalustesuunnittelija, puuseppä Atte Pylvänäisen toteuttamat puuistuimet, jotka valmistetaan museon pihalta kaadetuista jalavista. Puiden kuntotutkimuksessa todettiin jalavien kärsivän jalavanpakuritaudista, joten ne olisi joka tapauksessa jouduttu uusimaan. Nyt puiden materiaali saa jatkaa elämäänsä osana rakennusta, ja penkit tuovat tilaan lämpöä ja pysähtymisen mahdollisuuksia. Valoa aulaan luo Petri Vainion suunnittelema kangasvalokatto, jonka lamellimainen rakenne tekee tilasta tunnistettavan ja vahvistaa arkkitehtuurin luontokonnotaatioita. Kokonaisuutta täydentävät JKMM Arkkitehtien yhteistyössä SAAS Instrumentsin kanssa suunnittelemat korumaiset erikoisvalaisimet, jotka korostavat tilan yksityiskohtia ja herkän veistokselliset messinkikäsijohteet, jotka muodostavat aulatiloihin veistosmaisen viivaston. Ravintolapaviljongin tunnelman kruunaavat Milla Vaahteran suunnittelemat sata yksilöllistä lasivalaisinta, jotka muodostavat veistoksellisen kokonaisuuden ja muistuttavat käsityötaidon merkityksestä.
Historiallinen päärakennus peruskorjataan
Kansallismuseon laajennuksen rinnalla toteutetaan myös historiallisesti arvokkaan päärakennuksen peruskorjaus. Herman Geselliuksen, Armas Lindgrenin ja Eliel Saarisen suunnittelema, vuonna 1910 valmistunut rakennus uudistuu, kun peruskorjaus kohdistuu päärakennukseen, pihapuistoa ympäröivään muuriin sekä Vaunuvajaan, ja sen yhteydessä nykyinen Halkopiha muutetaan lasi- ja teräsrakenteen avulla uudeksi sisätilaksi.
Hankkeessa parannetaan teknisiä järjestelmiä ja työtiloja, mutta ennen kaikkea palautetaan esiin rakennuksen alkuperäistä ilmettä ja teknisiä ratkaisuja Museoviraston asiantuntijoiden ohjauksessa. Pääurakoitsijana toimii NCC ja pää- sekä arkkitehtisuunnittelusta vastaa ryhmittymä, johon kuuluvat Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy, Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy sekä arkkitehtitoimisto Helander-Leiviskä. Lasikatteisen Halkopihan suunnittelusta vastaa JKMM Arkkitehdit. Huolella toteutettu peruskorjaus turvaa ainutlaatuisen arkkitehtonisen perinnön säilymisen tuleville sukupolville ja liittää sen luontevasti osaksi uudistuvaa Kansallismuseota.
Peruskorjausta ja uudisrakentamista yhdistävä hanke on kestävän rakentamisen mukainen projekti. Senaatin tavoite on 25 prosenttia pienempi hiilijalanjälki ja hiilineutraalisuus huomioidaan sekä työmaalla että materiaaleissa. Suuri osa uudisrakennuksesta sijoittuu maan alle, mikä tekee siitä luonnostaan energiatehokkaan. Energiatehokkuutta tukevat myös tarkkaan harkitut talotekniset ratkaisut ja ilmanvaihtojärjestelmät, jotka luovat optimaaliset olosuhteet sekä museoesineille että kävijöille. Materiaalivalinnoissa painotetaan pitkäikäisyyttä ja kestävyyttä. Hankkeesta on tehty myös Rakennustiedon ympäristöluokituksen auditointi. Näin laajennus vahvistaa museon asemaa kestävän kulttuuriympäristön edelläkävijänä. Kansallismuseon uudistushanke on yksi Suomen suurimmista kulttuuri-investoinneista, kokonaisarvoltaan noin 98 miljoonaa euroa. Siitä laajennuksen osuus on enintään 65 miljoonaa ja päärakennuksen peruskorjauksen noin 33 miljoonaa euroa.











