”Standardit edistävät yritysten ja koko yhteiskunnan innovaatioita, kestävää kasvua ja kilpailukykyä sekä toimivat samalla työllisyyttä ja tuottavuutta lisäävinä tekijöinä. Kun Orpon hallituksen ohjelmaan saatiin kirjaus kansallisen standardointistrategian laatimisesta, meidän pitää nyt yhdessä miettiä, millaisia toimenpidekokonaisuuksia strategiaan pitää sisällyttää, jotta rakennamme Suomelle globaalia edelläkävijyyden ja menestymisen strategiaa”, toteaa satavuotista toimintaansa juhlivan SFS Suomen Standardit ry:n toimitusjohtaja Helena Vänskä.
SFS Suomen Standardit ry:n toimitusjohtaja Helena Vänskä
Kuva: Arto Rautio
”Standardit raamittavat monen yrityksen toimintakenttää, ja standardien sisältöön vaikuttaminen on pitkäjänteistä ja tärkeää työtä. Standardit ovat keskeinen osa myös kiinteistö- ja rakennusalan yritysten toimintaa, esimerkiksi rakennustuoteasetus viittaa niihin monissa paikoin. Teräs- ja alumiinirakenteiden, joihin lukeutuvat mm. rakennusten kuormaa kantavat rakenteet, koneiden ja laitteiden tukirakenteet, sillat ja infrarakenteet, suunnittelu tehdään teräseurokoodistandardien mukaan, ja ne tulee toteuttaa EN 1090 -standardisarjan mukaan. Ei siis ole yhdentekevää, kuka standardeja laatii ja mitä niissä sanotaan. Teräsrakentajille tärkeät eurokoodit ovat parhaillaan uudistettavina – ensimmäiset toisen sukupolven osat on jo julkaistu ja loput julkaistaan vuoteen 2027 mennessä. Niin kutsutussa Enquirykommentoinnissa vielä olevien eurokoodien sisältöön on muuten vielä mahdollista vaikuttaa”, Helena Vänskä muistuttaa.
”Suomi on vuonna 2024 monella tapaa samantyylisessä tilanteessa kuin SFS:n perustamisen aikoihin 1924. Silloinkin yhteiskunta oli jakaantunut ja elinkeinot murroksessa – silloinhan maatalousyhteiskunta oli muuttumassa kaupunkimaisemmaksi teollisuusyhteiskunnaksi – ja tarvittiin toimia, joilla tuotteillamme voidaan pärjätä myös vientimarkkinoilla ja siten saada varoja maan ja sen kansalaisten hyvinvoinnin rakentamiseen”, Vänskä arvioi.
”Aloite standardointityön käynnistämiseen tuli konepajateollisuudelta. Mallia saatiin lännestä, jossa Iso-Britannia perusti ensimmäisenä oman standardointijärjestön 1901, Saksa 1917, Itävalta ja USA 1918 sekä Ranska, Ruotsi ja Norja 1920-luvulla ennen Suomea. Olimme Suomessa standardointityön aloittamisessa siis ihan kärkipäässä. Ensimmäisiin standardeihimme kuuluivat ruuvien metriset kierteet ja Whitworthkierteet, joista saatiin standardit 1925, sekä A-, B-, ja C-sarjan paperikoot 1927. Toki jo ennen SFS:n perustamista oli sovittu kotimarkkinoiden tarpeisiin yhteisesti mm. tiilien ja kangaspakkojen mitoista.”
”Standardeilla haluttiin ja halutaan yhä rationalisoida toimintaa, löytää yhteensopivuutta ja yhteistä kaupan kieltä sekä edistää laatua ja turvallisuutta, auttaa pääsyä kansainvälisille markkinoille, helpottaa sopimusten tekoa sekä vähentää transaktiokustannuksia. Edut tulevat yrityksille ja yhteiskunnalle innovaatioiden, kestävän kasvun, kilpailukyvyn, työllisyyden ja tuottavuuden lisääntymisestä”, Vänskä tiivistää standardien merkityksen.
”Nyt rakentamisen ja teräsrakennealan kannalta erityisen ajankohtaisia ovat rakennusten elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen määrittäminen sekä rakennustuotteiden kiertotalousnäkökulmien painottaminen. Esimerkiksi rakenteiden uudelleenkäyttö, jossa teräsrakentaminen on ollut todellinen edelläkävijä, on nyt pinnalla.”
Päätätkö itse vai otatko valmista
”Olemme olleet aktiivisesti mukana kansainvälisessä standardointityössä 1920-luvulta alkaen. Ennen toista maailmasotaa olimme perustamassa 1927 ISA-järjestöä. Sen korvasi sotien jälkeen globaali ISO, jonka perustamiskokoukseen SFS myös osallistui 1946. Samaten SFS on ollut alusta pitäen mukana 1961 perustetussa eurooppalaisessa CEN:ssä. Vain sähkö- ja telepuoli eivät kuulu SFS:n toimialaan. Sähköpuolella on oma kansallinen järjestönsä SESKO ja telepuolella työ kuuluu Traficomille, vaikka standardoinnin raja-aidat näilläkin alueilla ovat koko ajan häilyvämpiä. Kun tänä päivänä SFS:n piirissä tapahtuva standardointi liittyy joko ISO:on tai CEN:iin, me ja SFS:n lukuun käytännön standardointityötä tekevät toimialayhteisöt olemme suomalaisille toimijoille väylä vaikuttaa eurooppalaisiin ja globaaleihin standardeihin.”
”Teräsrakentajien kannalta keskeisin osallistumis- ja vaikuttamisväylä on Metalliteollisuuden standardisointiyhdistys MetSta. Mutta koska standardit ovat yhä useammin horisontaalisia kuten vaikkapa kestävän kehityksen, energiatehokkuuden ja hiilijalanjäljen pienentämisen vaatimukset eli koskettavat useampaa toimialayhteisöä, teräsrakennealan suunnittelu- ja toteutusorganisaatiot saavat ja niiden on hyväkin olla mukana kaikissa työryhmissä, joissa tehdään toimialaan vaikuttavaa standardointityötä.”
”Vain olemalla mukana voit vaikuttaa ja saada edelläkävijyydestä itsellesi kilpailuetua. Ruotsissa tämä jo hallitaan. Siellä päätettiin kansallisesta standardointistrategiasta jo kymmenen vuotta sitten, ja panostettiin sen osana mm. terveysteknologiaan ja siihen liittyviin kansallisiin standardeihin. Sen jälkeen Ruotsi on määrätietoisesti lisännyt vaikuttamista kansainvälisessä standardointijärjestössä ISOssa. Nyt useat ISOn terveysteknologiaan liittyvät standardit on laadittu ruotsalaisten kansallisten standardien pohjalta ruotsalaisten vahvasti vetäessä prosessia, mikä tietysti antaa ruotsalaisille yhtiöille mukavan edun muihin verrattuna. Meillä pitäisi pystyä samaan aloilla, joissa haluamme pärjätä”, Helena Vänskä tähdentää.
”Tiivistettynä toivon, että kaikkien kilpailukykyä edistävien tahojen ymmärrys standardointityöstä nousee kansallisen strategian myötä Suomessa niin, että standardointi nähdään esimerkiksi teräsrakennealalla osana toimijoiden omaa strategiatyötä. Olennaista on, että ei jäädä sivustaseuraajaksi eikä pudota vain konkreettisen tason toimijaksi eli muiden tekemien standardi-
en toimeenpanijaksi. Toivon siis, että myös suomalainen metalliteollisuus ja teräsrakenneala jaksavat panostaa kunnolla näihin yhteisiin ’talkoisiin’ säilyttääkseen merkittävän roolinsa kansainvälisissä toiminnoissa. Vaikka teräsrakennealan kansainvälisen toiminnan osuus tuotannon kokonaisarvosta on nyt mukavan suuri, ei pidä tuudittautua asian nykytilaan eikä tyytyä siihen, missä nyt ollaan. Kuten satavuotissloganissammekin todetaan, varmista itsellesi mansikkapaikka olemalla vaikuttamassa omaan toimintaympäristöösi – standardoinnilla tietenkin”, Vänskä sanoo.
”Yksi osa kansallisen standardointityöhön liittyvän menestystarinan rakentamisessa on ymmärtää, että esimerkiksi myös kaupallisen alan ja taloustieteiden opiskelijoiden on tärkeä osata hahmottaa standardien rooli ja hyöty. Ruotsissa ajateltiin jo 2014, että standardit eivät ole vain insinöörien työkenttää. Yrityksissä kaikkien, myös ylimmän johdon, on tärkeä ymmärtää, että jos yritys haluaa pärjätä, standardit ovat yksi osa menestystä.”
Toimialayhteisöt tekevät päätyön
Standardoinnin suomalaisena keskusjärjestönä toimiva SFS on delegoinut merkittävän osan standardoinnista toimialakohtaisille organisaatioille eli toimialayhteisöille. MetSta on niistä yksi. SFS:n omalla vastuulla on muun muassa toimialarajat ylittäviä aihealueita. SFS myös vastaa kaikkien standardien julkaisusta ja myynnistä.
”Tulorahoituksessa standardien myynti, jossa muuten teräsrakentamiseen liittyvä SFS-EN 1090-2 on ollut vuosien 201823 aikana tilastojen mukaan selvästi eniten myynyt metalliteollisuuden tuotteemme, on meille tärkeää. Omaan toimintaympäristöömme tuo haasteita nyt kaksi uutta asiaa. Toinen on globaali vaikuttaminen ja kasvava kilpailu muiden kuin perinteisten standardointiorganisaatioiden taholta, missä luodaan perinteistä standardointia nopeammin standardinomaisia dokumentteja. Tähän liittyen mietimme työkaluja oman standardointityömme vauhdittamiseksi. Toinen on USA:sta lähtöisin oleva ns. Malamud-case, jossa vaaditaan kaikkia lainsäädännössä ja määräyksissä viitattuja standardeja saatavaksi maksutta. Euroopan tuomioistuimen asiaa koskeva päätös on tuore ja sitä analysoidaan parhaillaan, mutta tilanne on vakava. Jos esimerkiksi kaikki standardit, joihin viitataan rakennustuoteasetuksessa, pitäisi olla saatavilla ilmaiseksi, kysymys kuuluu, mistä tulee raha standardointityöhön ja standardien tuotantoon. Ketäänhän ei voi vaatia tekemään työtä maksutta. Silloin viimeistään käynnistyvät neuvottelut EU:n tai valtionrahoituksen roolista standardoinnin rahoituksessa”, Vänskä toteaa. -ARa
Haku:
Avaa näköislehti:
Lisää artikkeleita:
Oletko kiinnostunut TRY:n toiminnasta tai haluatko mainostaa TRY:n viestintäkanavissa? Ota yhteyttä ja saat lisätietoa eri mahdollisuuksista.
