Nihdinranta kurkottelee korkeuksiin Sompasaaressa

Helsingin ydinkeskustan kupeessa, Sörnäisten ja Korkeasaaren välissä kasvaa hulppea asuinalue. Sinne nousee myös 13-kerroksinen asuinkerrostalo, jossa teräs on mahdollistanut valitun asuntopohjan. Talon yhteyteen tulee myös päivittäistavarakauppa, jossa teräspalkit ovat keskeinen osa runkoa.

Helsingin Sompasaaressa, Nihdinrannassa, rakennetaan kerrostaloa, jossa on 13 kerrosta ja tiilijulkisivu. Asunnoista tulee avautumaan komea merinäköala. Piha-alue sijoittuu toiseen kerrokseen pihakannelle, jonka alle valmistuu päivittäistavarakauppa.

”Tässä kohteessa on useitakin erityisiä piirteitä. Se on korkein asuintalo, jonka toteutuksessa olen itse ollut mukana, ja lisäksi sijainti ydinkeskustan tuntumassa ja toisaalta meren rannassa vaatii monenlaista huomiota. Eivät nuo niin paljon tekemiseen vaikuta, mutta on pitänyt ottaa huomioon suunnittelupöydällä”, kommentoi SSA:n työpäällikkö Niko Kinnunen.

Työt ovat edenneet rapsakasti suunniteltuun tahtiin, varsinkin rungon osalta jopa hieman edellä aikataulua. ”Teemme nyt asuintornin ylintä kerrosta ja pian alamme rakentaa myymäläosuutta”, kertoo vastaava työnjohtaja Mikko Kytölä.

Rakennus kattaa tontin rajat nurkasta nurkkaan. Se aiheuttaa omat haasteensa rakentamisen suhteen, kun ei ole varastointitilaa. ”Teemme nyt töitä osin naapuritontin puolelta, jossa oikeastaan pitäisi myös jo olla toisen talon työt käynnissä. Meitä on tietysti aika paljon auttanut se, että saamme käyttää tuota tilaa”, Kinnunen sanoo.

Työmaan pohjaolosuhteissakin on ollut selvitettäviä paikkoja. ”Tätä aluetta on aikanaan täytetty erilaisilla maa-aineksilla ja tontilta on joskus purettu rakennus. Tässä on ollut pilaantuneen maan kunnostustarvetta. On aina vähän arvoitus, miten paljon tällaisissa paikoissa on sellaista ainesta, jota ei voi jättää rakennuksen alle. Mutta pääsimme tässä oikeastaan varsin helpolla. Oli vain jokin kuorma, joka jouduttiin ajamaan kaatopaikalle”, Kinnunen sanoo.

Täyttömaata ei juurikaan tarvittu. ”Rakennuksella on tuulettuva alapohja ja perustus on paalutettu teräksisillä porapaaluilla. Skanska urakoi paalutuksen kokonaisuudessaan. Rakenteet lähtevät merenpinnan tasosta. Sekin on vähän poikkeuksellista”, Kinnunen sanoo.

Rakennukseen tulee imujätejärjestelmä, mikä ei vielä ole kovin yleistä. ”Sen teknisen tilan lattia on tasan merenpinnan tasossa. Kaivaessa on pitänyt varautua siihen, että keleistä ja tuulen suunnasta riippuen kaivantoon saattaa tulla vettä paljonkin. Sellaisessa paikassa käytetään erikoisbetonia ja vesieristys pitää tehdä huolella”, Kinnunen sanoo.

Rakennesuunnittelun haasteita

Asunto Oy Nihdinrannan rakenne- ja elementtisuunnittelusta vastaa EWA Engineering. ”Olen tehnyt SSA:lle aiemmin kehitystyötä heidän kylpyhuone-elementtiensä kanssa ja lisäksi olemme suunnitelleet pariin SSA:n asuinkohteeseen rakenteet”, ker- too toimitusjohtaja Marko Mustonen.

”Alimmassa kerroksessa on asumista palvelevia, yleisiä tiloja ja sitten se kauppa. Luonnosvaiheessa olemme SSA:n kanssa yhteistuumin työstäneet suunnitelmia, miettineet rakennettavuutta. Massoittelua on jonkin verran parannettu, ja kauppa on saatu sijoitettua siten, että se ei mene lainkaan asuinkerrosten alle.”

Huolellisen yhteistyön tuloksena saatiin alimman kerroksen kuormansiirtorakennetta huomattavasti pienennettyä. ”Siihen jäi enää sisäänkäynnin kohdalle paksumpaa välipohjarakennetta, kuormansiirtolaattaa. Projektin suunnittelu ja tiedonjako on toiminut sujuvasti Teklan ohjelmiston avulla”, Mustonen sanoo.

Kun kyseessä on poikkeuksellisen korkea asuintalo meren rannassa, rakennesuunnittelu on vaativaa. ”Tuulikuormat siellä ylhäällä ovat valtavia. Myös rungon hoikkuus on ollut haaste.”

Poistumisreittejä on vain yksi, joten paloturvallisuussyistä rakennus on ollut tarpeen sprinklata. Sprinklerit ovat tuoneet rakennesuunnitteluun oman pohdintansa, kun käytettävissä olevaa tilaa on vähän. ”Alkuperäisiä rakennetyyppejä on muutettu ohuemmiksi, jotta kaikki tarvittava tekniikka on saatu mahtumaan. Välipohjat ovat aika kevyitä, ja meillä on valtavat vaakakuormat ja vähän stabiloivaa pystykuormaa, joten myös rungon jäykistyksen kanssa on saatu nähdä vaivaa”, Mustonen sanoo.

Myymälän osalla teräs on pääkannatinmateriaalina. Mustonen toteaa, että myymälän puolella matalalattiapalkki, eli tässä tapauksessa A-beam S, on ollut fiksu valinta runkoon. ”Siinä alimmassa kerroksessa on ollut käytettävissä kaavan mukainen viisi metriä kerroskorkeutta, johon on pitänyt puristaa myymälän tilat ja pihakansi. On ollut tärkeää saada mahdollisimman ohut välipohja myymälän kattoon. Betonipalkilla olisi menetetty vähintään 200–300 mm tilan korkeudesta. Myymälän puolella ryömintätilan onteloiden kannatus on myös teräspalkeilla. Siellä on alusta asti varauduttu siihen, että olisi mahdollisimman vapaasti tilaa vähän isommalle tekniikkamäärälle.”

Teräksen avulla haluttu huonejako asuntoihin

Kytölä pohtii, että terästä on Nihdinrannassa käytännössä joka paikassa. ”Ihan sieltä paalutuksesta lähtien, ja betonin joukossa. Ja sitten on käytetty rungossa Anstarin liittopalkkeja, joilla on ratkaistu rakennuksen muodon tuomat haasteet.”

Myyntipäällikkö Atte Nieminen Anstarilta kertoo, että heille Nihdinranta on ollut melko tyypillinen asuinrakentamisen kohde. ”Toimitamme kohteeseen työmaalla valettavia A-Beam S -tyypin liittopalkkeja, sekä asuinrakennukseen että myymälän puolelle. Asuinrakennuksessa liittopalkki ei usein ole tyypillisin ratkaisu, koska siellä käytetään väliseiniä kannatukseen. Tämä kohde on arkkitehtonisesti sellainen, että palkkeja on tarvittu enemmän.”

Asuintornissa ei ole kerroksissa varsinaisia käytäviä, vaan pienehkö porrashuone, josta mennään asuntoihin. Jännevälit ovat pitkähköjä. ”Usein asuintaloissa käytetään teräspalkkeja kyllä samanlaiseen tapaan, mutta ehkä ennemminkin yksittäistapauksina esimerkiksi yhteistiloissa. Tässä kohteessa niitä on tosiaan poikkeuksellisen paljon”, Kytölä sanoo.

Mustonen toteaa, että runkoa on ohjannut myös SSA:n kylpyhuone-elementti. ”Se on standardimuotoinen, mistä seuraa tiettyjä juttuja. Hormi on juuri siellä missä se on, samoin viemäri, ja rakenteiden pitää sitten mennä sen ehdoilla. Sen vuoksi ei ole voitu käyttää pelkästään perus ontelolaattaa, vaan on myös kuorilaattaa. Teräs on tarjonnut mahdollisuuden tietyn asuntopohjan toteuttamiseen. Talossa on kohtuullisen isoja asuntoja, ja rakenteellinen ongelma on saatu hyvällä tavalla ratkaistua teräspalkilla.”

Korkealla lämpöliikkeet korostuvat

Lämpöliikkeet rakennuksen korkeussuunnassa on myös täytynyt ottaa huomioon. ”Parvekkeiden osalta on päädytty sellaiseen ratkaisuun, että kahdeksan ensimmäisen kerroksen osalta parvekkeet on tuettu pielirakentein. Välipohjaan liittyy teräksinen puukko, ja ulkolaitaa kiertävät parvekkeiden kuorielementit, jotka kantavat parvekkeen etureunaa ja toimivat samalla sisäkuorena tiiliverhoukselle. Olemme katsoneet, että kahdeksannen kerroksen jälkeen lämpöliike niissä ulkotilassa sijaitsevissa kuorielementeissä olisi sen verran suuri, että se voisi aiheuttaa ongelmia parvekelaatoille. Sen vuoksi olemme tehneet neljä ylintä kerrosta ulokeparvekkeina”, Mustonen kertoo.

Rakennuksen julkisivu on oikeastaan kauttaaltaan tiilimuurausta – koko kohde on paikalla muurattua tiiltä. Toteutus on ollut mahdollinen teräksen avulla, sillä julkisivu on kannakoitu teräksisin muurauskonsolein. Mustonen toteaa, että tällaisessa hankkeessa niitä tarvitaan aika paljon. ”Tiilenkin luontainen kantokyky alkaa siellä kahdeksan kerroksen jälkeen ylittyä, joten siellä on tuettu tiiliverhousta kahden kolmen kerroksen välein teräskonsoleilla.”

Pihakansi eli myymälän katto on oma lohkonsa. ”Liikuntasauman kohdalta puuttuu luontainen keino tukea tiilimuuraus >> siellä pihakannen puolella tähän rakennukseen. Joten siellä on jo pihakannen tasolta lähdetty liikkeelle muurauskonsoleilla liikkeelle. Voi sanoa, että 70 prosenttia julkisivusta on kannakoitu teräksisin muurauskonsolein”, Mustonen tiivistää.

SSA:lla on omaa moduulituotantoa, josta on tähän kohteeseen tullut kylpyhuoneet. ”Mallia on matkan varrella muokattu ja uutena tähän kohteeseen tuotiin se, että kaikki talotekniikka, joka asuntoja palvelee, tulee siinä kylpyhuonemoduulin mukana. Se on osoittautunut toimivaksi työmaalla, on vähentänyt työtä käytävillä ja nopeuttanut tekemistä. Kaikkiaan näillä osilla ja ratkaisuilla on saatu kaikki hyvin rakennettua ja sovitettua yhteen. Hyvin on suunnittelu onnistunut”, Kinnunen pohtii.

A-beam-liittopalkkien käyttöä Kinnunen pitää toimivana ratkaisuna. ”Kun rakennetaan siten, että pitkälti toistetaan samoja rakenteita ja siihen liittyy olennaisesti aikataulu, kyllähän tuommoiset pitkälle esivalmistetut tuotteet soveltuvat tosi hyvin. Olemme saaneet jonkin verran säästettyä aikaa paikallavaluissa. Näillä ratkaisuilla runko on saatu nostettua niin sanotussa normaalirytmissä, mikä on koko rakentamisen kannalta äärimmäisen merkittävä asia.” -JP