Näyttävä ja massiivinen oppilaitos 3 000 opiskelijalle

Helsingin Holkkitielle rakennetaan uutta kampusaluetta, joka kokoaa saman katon alle useita oppilaitoksia. Rakennuksesta tulee monimuotoinen ja näyttävä.

Stadin ammatti- ja aikuisopistolle rakennetaan Helsingin Roihupeltoon monialainen oppilaitos, jonka 44 000 bruttoneliömetrin kokonaisuus on mitoitettu 3000 lähiopetuksessa olevalle opiskelijalle. Modernit opetustilat mahdollistavat uudenlaisen yhteistyön eri tutkintoja opiskelevien kesken.

Roihupellon kampuksen toteuttaa Lujatalo Oy. Kampuksen suunnittelun ja rakentamisen lisäksi Lujatalo vastaa rakennuksen ylläpidosta 20 vuoden ajan. Hankkeen suunnittelijakumppaneina Lujatalolla ovat Verstas Arkkitehdit Oy, A-Insinöörit Oy sekä Granlund Oy. Rakennustyöt alkoivat purkutöillä kesällä 2022 ja tilat valmistuvat joulukuussa 2025.

Kampus rakennetaan resurssiviisaasti. Sen hiilijalanjälki tulee olemaan vähintään 10 prosenttia pienempi kuin vertailulaskelman. Rakennuksen E-luku on 64 kWh/ m2. Kohteeseen tulee muun muassa Suomen kolmanneksi suurin maalämpövoimala.

”Resurssiviisas rakentaminen tarkoittaa meille esimerkiksi töiden rytmittämistä siten, että sekä materiaali- että henkilöresursseja pysyy käytössä oikea määrä. Pyrimme löytämään ratkaisut, jotka eivät vaadi ylimääräisiä materiaaleja. Rakennesuunnittelun kannalta se tarkoittaa, että kaikki mitoitetaan järkevimmällä tavalla”, sanoo työpäällikkö Tomi Varonen Lujatalolta.

Resurssien optimointiin tuo haastetta, että lähtötietoja on paljon. ”Joidenkin lähtötietojen osalta joudumme ylimitoittamaan, jotta saavutamme kaikkialla tarvittavat tasot. Mutta ainakaan alkuperäiseen, tarjousvaiheen kustannuslaskentaan nähden ei ole tullut merkittäviä yllätyksiä”, Varonen sanoo.

Urakoitsija valittiin laatu- ja hintakilpailulla. A-Insinöörit oli Lujatalon kumppanina mukana jo tarjousvaiheessa. Rakennesuunnittelun projektipäällikkö Teemu Ahonen A-Insinööreiltä kertoo projektin olevan suunnittelun näkökulmasta mielenkiintoinen jo senkin vuoksi, että tilaajalla on runsaasti vaatimuksia. ”Kuormitukset ja kerroskorkeudet vaihtelevat tilojen erilaisten toimintojen välillä paljon. Kaiken yhteensovittaminen on ollut haastavaa.”

Tilakohtaisia vaatimuksia ei ole kaikkialla voitu toteuttaa minimiperiaatteella. ”Koska vierekkäisissä tiloissa on eri kuormituksia ja eri korkeuksia, optimointia ei ole voitu tehdä tiloittain, vaan on pitänyt katsoa mitkä ovat minimivaatimukset alueittain. Sen vuoksi meillä on myös ylikorkeita tiloja, jotka lasketaan alakatoilla alemmaksi”, Ahonen sanoo.

Tontilla oli aiemmin Helsingin Vedelle tehty varikkorakennus, jossa Stadin AO on toiminut noin 15 vuotta. ”Hankkeen kokoon suhteutettuna maanrakennustyöt olivat normaalit. Osa rakennuksista on jouduttu paaluttamaan, osa ei. On ollut eri kantavuuden maanvaraista perustusta ja paaluperustusta. Koska on erilaisia perustamisolosuhteita, se vaatii rakenteilta tiettyjä liitoskohtia ja liikuntasaumoja”, Ahonen kertoo.

Moniulotteinen projekti

Projekti on mittava ja suunnittelun ja rakentamisen yhteensovittaminen on haastavaa. ”Tarjousvaiheen jälkeen alkoi heti toteutussuunnittelu. Sopimuksen syntymisestä rakennustöiden aloittamiseen taisi olla seitsemän kuukautta. Se on vaatimaton aika tämän laajuisen kohteen tilaajan ja käyttäjän osallistamiseen, suunnitelmien hyväksyttämiseen ja suunnitelmien laatimiseen. Tuotantosuunnitelmat laaditaan vaiheittain ja osakohteittain”, Varonen kertoo.

Oppilaitoksessa tulee toimimaan lähes parikymmentä opetusalaa, mikä vaatii erilaisia opetustiloja. ”On logistiikkahallia, työpajoja, konepajakoneita. Ja joissakin tiloissa on siltanostureita. Opetus ei perustu luokkaopetukseen vaan harjoitteluun”, Ahonen kuvaa.

Myös ympäristöasioiden huomioiminen on vaatinut paljon suunnittelua. ”Kohteessa huomioidaan hiilijalanjälki esimerkiksi materiaalien käytön osalta, energiatehokkuutta saadaan uusiutuvan energian käytöllä ja hulevesien viivytystä hoidetaan viherkatoilla”, Ahonen listaa.

Varonen toteaa, että viherkattoa ei olisi tarvittu, jos pihalle olisi saatu riittävästi nurmikenttää. ”Mutta nurmi soveltuu huonosti raskaan ajoneuvon logistiikkaharjoitteluun, eli toiminnalliset vaatimukset edellyttävät, että tontista iso osa on asfaltoitua. Sen takia meidän täytyy viivyttää hulevedet katoilla ja säiliöissä.”

Hiilijalanjäljen kutistaminen on ohjannut toteutusta

Neljän tähden RTS-luokitus asettaa toteutukselle tietyt kriteerit, minkä lisäksi tilaajalla on ollut lisävaatimuksia hiilijalanjälkilaskennasta, maanrakennuksen täyttömateriaalien korvaamisesta kierrätysaineilla ja rakennusosien valmistamisesta paikalta puretuista rakennusosista. ”Kellarissa on esimerkiksi kierrätystiilistä muurattuja seiniä, joihin tiilet on otettu vanhasta paikalla olleesta oppilaitoksesta. Ja koska tämä on meille ylläpitojakson sisältävä elinkaariurakka, meillä on myös energiavastuu. Olemme tarjonneet tämän talon ylläpidon tietyllä energiakulutuksella”, Varonen sanoo.

Energiaa rakennus tulee saamaan muun muassa syvistä maalämpökaivoista, joita tontille rakennetaan sata kappaletta. ”Lisäksi lähestulkoon koko katto peitetään aurinkopaneeleilla ja osa seinistäkin, koska katolle ei viherkattovaatimuksen vuoksi mahtunut niitä riittävästi”, Varonen sanoo.

Kohteeseen on pyritty valitsemaan hiilijalanjälkeä pienentäviä toteutusratkaisuja ja materiaaleja. ”Olemme käyttäneet vähähiilistä betonia, lekapapua on korvattu vaahtolasilla ja eristeenä käytetään lasivillaa, jolla on pienempi hiilijalanjälki kuin kivivillalla. Lisäksi väliseinät tehdään osin kierrätyskipsistä valmistetuista kipsilevystä”, Varonen kertoo.

Teräs on mahdollistanut monimuotoiset rakenteet Rungon teräspalkit ovat Deltabeam-liitopalkkeja. Varonen kertoo, että alun perin kohteeseen suunniteltiin WQ-palkkiratkaisua. ”Hankintavaiheessa vaihdoimme Peikon palkkeihin, koska se oli kustannustehokkainta.”

Myyntipäällikkö Esa Hynninen Peikolta kertoo, että kustannustehokkaat ratkaisut haettiin huolellisella taustatyöllä ja optimoinnilla tarjousvaiheessa. Palkkien määrällä katsottuna Roihupellon kampus on yksi viime vuosien merkittävimmistä kohteista Peikolle. ”Kohde on mittava ja suuria eriä on toimitettu viikkotasolla. Yhden viikon aikana on toimitettu jopa yli 150 Deltabeam-liittopalkkia työmaalle”, sanoo projektipäällikkö Elina Hietanen.

Ahonen toteaa, että Deltabeam-palkkien käyttö on auttanut toteutuksessa paljon. ”Rakennuksen muodosta on seurannut, että esimerkiksi tekniikkakuiluja ei ole saanut suoraan ontelolaatan kylkiin. On aika paljon vekselipalkkia ja erikoisempia liitoksia. Lisäksi kun kuormitukset ja tilavaatimukset saattavat olla samassa kerroksessa aivan erilaisia, normiliitoksilla ja -detaljikalla, joilla tehdään tavalliset toimitilat ja toimistorakennukset, ei olisi tässä projektissa pärjätty. Olemme miettineet uudenlaisia ratkaisuja ja Peikonkin kanssa olemme kehitelleet vähän erikoisempia liitoksia.”

Luova suunnittelu on aiheuttanut haasteita myös työmaalle. Varonen kertoo, että työmaalla on ollut mukana kolme todella pätevää vanhempaa työnjohtajaa. ”Työ on vaatinut sekä suunnittelulta että työnjohdolta kokemusta. Jo pelkästään poikkeuksellinen kerroskorkeus ykköskerroksessa ja sitten vielä Deltabeam-palkkien toispuoliset kuormat ovat aiheuttaneet sen, että tavanomaiset tukimenetelmät eivät toimi. Työnjohdolta on tarvittu näkemys siitä, miten ne voidaan turvallisesti toteuttaa ja rakennesuunnittelijat ovat sitten vielä varmistaneet.”

Ahonen mainitsee esimerkkinä, että liikuntasalissa on Deltabeam-palkkeja tällä hetkellä tuettuna. ”Ne eivät olisi ihan normityömaan ratkaisuja. Liikuntasali on tehty rungon sisään palkeilla ja ontelolaatoilla. En muista, että tuommoista olisi tehty. Kun teemme normaaliin kouluun liikuntasalia, se voi olla vähän erillisenä rungosta, mutta tässä se ei olisi onnistunut.”

Rakennuskokonaisuuteen tulee kaksi liikuntasalia, joita käytetään eri oppialojen opetukseen. ”Siellä järjestetään esimerkiksi turvallisuusalan ja terveysalan opetusta, sekä lisäksi yhteistä opetusta. Yhteyksien muista koulutustiloista pitää olla sujuvat ja ohjattavissa, siten että toiseen liikuntasaliin pääsee tietyistä oppiaineista helposti ja toisten käytävien kautta tullaan toiseen liikuntasaliin”, Varonen kertoo.

Teräs näkyy ja kantaa

Ahonen pohtii, että silloin kun halutaan tehdä vähän erityisempiä rakenteita, joita Roihupellon kampuksella on paljon, valinta osuu teräspalkkiin. ”Saadaan tehtyä sirompaa ja liitosvaihtoehdot ovat monipuolisia. Rungon jäykistys on tehty teräksellä. Muuntojoustavuuden vuoksi on haluttu laajoja alueita, joissa ei ole kantavia seiniä, joten on käytetty vinojäykisteitä.”

Varonen kommentoi, että kun on tietyt vapaan korkeuden vaatimukset ja tietty määrä talotekniikkaa, teräspalkilla päästään betonipalkin leuasta ja sen vaatimasta ylimääräisestä tilasta eroon.

Pääsisäänkäynnin katoksissa on puuverhoilu ja melko massiiviset teräsrakenteet, joilla saadaan katos näyttämään leijuvalta. Pääsisäänkäynnin molemmin puolin on 18 metrin pituisia liittopilareita. ”Tilaajan laatukriteeristöön on kirjattu, että julkisivujen tulee erottua edukseen alueen ympäröivästä rakennuskannasta. Tässähän on ympärillä paljolti tehokkaalla tavalla rakennettua teollisuushallia. Meidän rakennuksessamme on julkisivu, joka selkeästi kutsuu rakennukseen”, Varonen kertoo.

Rakennukseen tulee paljon avoportaita, joiden porrassyöksyt ovat pääosin betonisia ja tuennat terästä. Kerroskorkeudet ovat sen verran korkeita, että betonilla ei ykköskerroksesta pääse kakkoskerrokseen ilman että sitä välillä tuetaan”, Ahonen sanoo.

Iv-konehuoneet ovat täysin teräsrunkoisia. Ne on toimittanut Lahden Tasopalvelu. ”Kokonaisuuteen kuuluu ilmastointikuilujen teräsrungot ja ritilätasot ja teimme niihin liittyvän konepajasuunnittelun. Ivkonehuoneisiin meni kaikkiaan 135000 kiloa terästä”, kertoo projektipäällikkö Janne Saarela.

Saarelan mukaan toimitus on ollut Lahden Tasopalvelulle varsin normaali. ”Sekä tilaajalla että meillä on erittäin ammattitaitoinen työmaahenkilöstö. Yhteistyö on sujunut mallikkaasti.”

Iv-konehuoneiden muoto on sellainen, että ne eivät ole aina osuneet kantavien rakenteiden päälle. ”Ne ovat osa corten-pintaista pääjulkisivua ja niistä tulee kyllä hienoja”, Ahonen sanoo.

Rakennuksen etelänpuoleisilla sivuilla ja melkein kaikilla iv-konehuoneiden katoilla on viherkatto, paitsi yhdellä on aurinkopaneelit. Myös iv-konehuoneiden kylkiin kiinnitetään aurinkopaneelia. Oppilaitoksen pihalle rakennetaan autohalli opetuksessa tarvittaville kuorma-autoille. ”Siellä käytetään teräsristikoita, koska sinne tulee kaksi isoa autoa rinnakkain. Ristikot ovat jänneväliltään noin 13 metriä”, Ahonen sanoo.

Teräsrakenteita on tarvittu myös paloturvallisuuden vuoksi. Rakennus on P1-paloluokkaa. ”Rakennuksessa on korkeita kerroksia ja palo-osastoidut seinät. Väliseinien kantavat osuudet näissä palo-osastoiduissa seinissä on tarvinnut mitoittaa teräsrakenteisina”, sanoo Varonen.

Kohteen monimuotoinen yhteensovittaminen on saatu hoidettua Tekla Structures -ohjelmalla. ”Kaikki osapuolet ovat toimineet samassa mallissa. Tässä hankkeessa on ollut aika iso joukko osallisia. Koska kyseessä on elinkaariurakka, meillä on ollut suunnittelun ohjauksessa mukana myös ylläpitoosasto”, Varonen sanoo.

Yhdessä kohti turvallisempaa työmaata

Turvallisuuteen on kiinnitetty paljon huomiota yhteisvoimin. ”Kun kävimme Esan kanssa keväällä työmaalla, keskusteluun nousivat Deltabeam-liittopalkin yläpinnassa olevat vaarnoitukset. Ne olivat palkin värisiä ja koska ne nousevat 40-50 mm palkin pinnasta ylöspäin, niihin voi kompastua. Pohdittiin yhdessä työmaan kanssa, että niissä olisi hyvä olla jonkinlainen huomioväri. Otimme asian haltuun ja nyt jokaisessa Deltabeam-palkissa on maalattu vaarnoitukset punaisella huomiovärillä. Eli havainto työmaalla sai aikaan sen, että otimme siitä tuotantoomme virallisen käytännön”, Elina Hietanen kertoo.

Esa Hynninen toivoo, että palautteita tulisi aina, kun tällaisia tärkeitä havaintoja tulee. ”Pienetkin asiat työturvallisuudessa ovat isoja asioita.”

Hietanen kertoo yhteistyön olleen hyvin sujuvaa. ”Työmaalta on kiitettävän varhaisessa vaiheessa tullut tiedoksi asennusaikataulut, minkä ansiosta me olemme saaneet oman tuotantomme mahdollisimman oikea-aikaiseksi. Ja viestintä niin Lujatalon kuin A-Insinöörienkin kanssa on ollut hyvin sujuvaa. Esimerkiksi Deltapalkkisuunnitteluun liittyen olemme saaneet nopeasti vastaukset, ja sen myötä projekti on edennyt esimerkillisen hyvin.”

Rakennuksen ja iv-konehuonetilojen runkojen lisäksi kampuksessa on paljon terästä julkisivuissa sekä pelti-villa-pelti -elementeissä että corten-julkisivupinnoitteessa. Ruukki toimitti kohteeseen pelti-villa-pelti -elementtejä. Taitteinen julkisivu on verhoiltu perforoiduilla corten-teräskaseteilla. -JP

Roihupellon kampus

• Rakennuttaja: Helsingin kaupunki Kaupunkiympäristön toimiala, Tilat
• Urakoitsija: Lujatalo Oy
• Arkkitehti: Verstas Arkkitehdit Oy
• Rakennesuunnittelija: A-Insinöörit Suunnittelu Oy
• LVI-, automaatio- ja sähkösuunnittelija: Granlund Oy
• Deltabeam-liittopalkit ja Petra-laattakannakkeet: Peikko Finland Oy
• Vinojäykisteet ja lasiseinien tuet: Rumko Oy
• IVKH teräsrunko ja poimulevyt: Lahden Tasopalvelu Oy
• TATE-kuilujen terästuet ja tasot: Lahden Tasopalvelu Oy
• Väliseinien terästuet: Metallityöt Mikko Peltonen Oy
• Kuorielementtien räystästuenta: Teräsjaakko Oy
• Pääsisäänkäyntien liittopilarit: Oy Labcor AB
• Sandwich-elementit: Ruukki Construction Oy
• Corten julkisivu-urakka ja PVP-elementtien asennus: Metek Oü
• Peikon toimitus: Deltabeam-liittopalkkeja 970 kpl. Lisäksi Petra-laattakannakkeita ja PCS-konsoleita.