”Rakentamislain korjaussarjassa yksi keskeinen asia on sujuvoittaminen, missä käsittelyaikataulut ovat yksi tärkeä osa. Toivon mukaan prosessit ovat kunnissa kunnossa, että asiat saadaa niissä käsitellyksi nopeammin vuodenvaihteessa voimaan tulevassa rakentamislupien käsittelyaikatakuussa. Yhtenä osana sujuvoittamista on hiilijalanjäljen tarkastelun siirtäminen loppukatselmuksen yhteyteen. Luotan ammattilaisiin ja markkinavoimiin siinä, että hankkeita kehitetään ja niihin hankitaan rakentamisvaiheessa lopputuloksen kannalta parhaat ratkaisut”, arvioi ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala korostaa, että 1.1.2026 voimaan tuleva uutta hiilijalanjäljen tarkastelua koskeva säädös ei määrää, miten pitää rakentaa, vaan hankkeen toteuttajat voivat hakea markkinoilta rakennusaikana omaan hankkeeseensa parhaat ratkaisut. Toimialaa helpottaa, että asetus ei koske pientaloja ja korjattavia rakennuksia.
Sujuvoittaminen ja yksinkertaistaminen ovat ne perusasiat, joilla Petteri Orpon hallitus on kehittänyt rakentamisen toimintaympäristöä säätelevää säännöstöä. ”Käsittelyaikataulut ja kuntien kyky palvella jopa nopeammin kuin rakentamislupien käsittelyaikatakuusta on säädetty on yksi tärkeä prosesseja sujuvoittava asia. Pidän etenkin puhtaan siirtymän teollisuutta koskevia uudistettuja pykäliä maallemme tärkeinä. Kun niiden luvitusta on yksikertaistettu ja edellytyksiä hankkeiden aloittamiselle nopeutettu ja joustavoitettu, saamme toivon mukaan kipeästi kaivattuja investointipäätöksiä ja niiden tuomaa kasvua maahamme”, Sari Multala sanoo.
Vuonna 2026 ilmastoselvitysasetus tulee uutena tekijänä rakennushankkeisiin.
”Monet asiathan tulevat meille EU:n lainsäädännöstä, eikä meillä ympäristöministeriössä tai hallituksessa ole suurta liikkumavaraa itse sisältöihin. Ilmastoselvitys on vuoden 2026 alussa uusi vaade, joka tulee hyvin tärkeän energiatehokkuusluvun rinnalla kertomaan rakennuksen elinkaaripäästöistä. Hiilijalanjäljen tarkastelussa ideanamme on ollut tehdä siitäkin sujuva ja mahdollisimman vähän hallinnollista lisätaakkaa tuova. Uskon, että rakentamisen asiantuntijat osaavat hakea rakentamisen aikaan markkinoilta parhaat ideat ja järjestelmät kuhunkin kohteeseen. Siksi tarkastelu on viety nyt loppukatselmukseen.”
”Uusi rakennustuoteasetus liittyy tähän EU-säännöstön kehittämiseen, missä ideana on yhtäältä yhtenäistää EU:n sisäisiä määräyksiä, helpottaa EU-tasolla tapahtuvaa työskentelyä, ja mahdollistaa tavaroiden ja palveluiden vapaata liikkumista EU:n alueella. Lisäksi sen avulla halutaan helpottaa toimialan käytäntöjä ja edistää kiertotaloutta. Toki EU haluaa samalla myös suojata alueensa yrityksiä globaalissa kilpailussa. Hiilirajamekanismi on esimerkiksi otettu käyttöön, minkä ansiosta EU-markkinoilla ei voi hyötyä toimimalla EU:n ulkopuolella EU:n tavoitteita ja vaatimuksia huonommin. Meillä on sitä vastaan ikään kuin hiilitulli.”
”Käytännössä rakennustuoteasetus tuo uusia velvollisuuksia, yhdistää EU:n alueen säännöksiä ja helpottaa EU:n sisäistä kauppaa. GWP-arvo eli Global Warming Potential on indeksi, joka kuvaa rakennuksen ilmastoa lämmittävää vaikutusta, ja esimerkki sellaisesta uudesta, jonka idea on helpottaa elinkaaripäästöjen vertailua. Mutta pääidea on toki, että niin kiertotalous ja sisämarkkinat toimivat paremmin. Ymmärrän toki, että etenkin pk-yrityksille muutokset tuovat paljon asioita, jotka ovat ainakin alussa vaikeita, mutta kyllä kaikkineen mm. yhteisillä standardeilla, sujuvammilla lupaprosesseilla ja mahdollisuudella toimia yhteismarkkinoilla halutaan tuottaa helpotusta yrityksille sekä hyötyä niin asiakkaille kuin yhteiskunnallekin”, Multala vakuuttaa.
Rakentamisen rooli korostuu ilmastotyössä
Sari Multala on Orpon hallituksen ympäristö- ja ilmastoministeri, mikä osaltaan kertoo ilmastotyön tärkeydestä jopa elämämme tulevaisuuden kannalta. Kun energiantuotanto ja teollisuus ovat saaneet selkeästi alennetuksi päästöjään, rakentamisen ympäristövaikutuksen rooli on korostunut entisestäänkin. Ministeri pitää positiivisena mm. teräsrakennealan päästötoimia, joissa esimerkiksi kierrätysteräksen käytön lisääntyminen, teräsrakenteiden uusiokäytön mahdollistaminen, uusiutuvan energian hyödyntämisen sekä logistiikan päästöjen leikkaaminen vievät kohti koko maan hiilineutraalisuustavoitetta. Toisaalta hän muistuttaa, että metallien tarve kasvaa sähköistymisen takia koko ajan, minkä takia on myös erittäin tärkeää saada materiaalit kiertämään, että raaka-aine riittää kaikille.
”Oli tietysti hyvin harmillista, että SSAB ilmoitti luopuvansa fossiilittoman teräksen tuotantolaitoksesta Raahessa, onhan Raahe suurin päästölähteemme. Olemme toivoneet, että toimet fossiilivapaan maailman hyväksi jatkuvat, ja pitäneet toimintaympäristöä ennakoitavana hankkeiden eteenpäinviemisen kannalta. Toisaalta ymmärrän kyllä mittavaan investointiin liittyvät epävarmuustekijät ja markkinatilanteiden muutosten tuomat tarpeet miettiä asioita. Ja onhan SSAB kuitenkin yhä ilmoittanut tavoitteekseen nollata hiilidioksidipäästöt Raahessa nyt ilmoitetun investoinnin myötä. ”
”Rakentamisessa on pyritty laskemaan hiilijälkeä, mutta kaipaan alalta lisää uusia panostuksia kiertotalousratkaisujen osalta. On esimerkiksi hienoa, jos voidaan tehdä purkavaa uudisrakentamista, jossa purettuja osia ja elementtejä voi hyödyntää fyysisesti uutta tehtäessä. Mehän elämme nyt aikaa, jossa toisaalla puretaan olemassa olevia kiinteistöjä niiden jäätyä joko tyhjiksi tai uuteen käyttöön sopimattomiksi, ja toisaalla tarvitaan uusia asuntoja tai toimitiloja. Toivon alan panostavan valmiiden rakennusten ja rakenneosien kierrätettävyyteen niin, että niitä voidaan hyödyntää uusiin käyttötarkoituksiin tai uusilla paikoilla”, Multala tähdentää.
”Kiertotalous on kestävän yhteiskunnan tärkeä osa. Toivon, että alan toimijat kertoisivat minulle ja meille ministeriössä, jos huomaavat esteitä tällaiselle toiminnalle. Kuuntelemme mielellämme, mitä kannattaisi tehdä.”
Sari Multala kertoo katselleensa esimerkiksi Helsingin Mannerheimintielle tehtävän Signe-rakennuksen työmaata vähän surullisin mielin. ”Ympäristön kannalta oli tietysti sääli, että rakennus piti purkaa, mutta vielä enemmän harmittaa, että vanhasta rakennuksesta voitiin hyödyntää niin vähän uuden tekemiseksi. Teräs-, betoni- ja puurakenteiden uusiokäyttö edellyttää varmaan, että kilpailutuksen pohjana on muutakin kuin hinta. Prosesseja ja markkinoita pitäisi kehittää tukemaan rakentamisen kiertotaloutta, mikä on olennaista rakentamisen ympäristöhaittojen vähentämisessä”, ministeri viestii toimialan toimijoille. -ARa
Haku:
Avaa näköislehti:
Lisää artikkeleita:
Oletko kiinnostunut TRY:n toiminnasta tai haluatko mainostaa TRY:n viestintäkanavissa? Ota yhteyttä ja saat lisätietoa eri mahdollisuuksista.
