Mihin meillä oikeasti onkaan varaa?

”Huoli Oy Suomi Ab:n tilasta nousee näin eduskuntavaalien alla itselläni päällimmäiseksi. Presidentti Niinistö totesi haastattelussa tammikuussa osuvasti ’me olemme Suomessa tottuneet pitämään yllä elintasoa, jota ei ole ansaittu’. Maassamme tarvitaan nyt rakenneuudistusta, jotta voidaan rahoittaa halutut asiat. Toivon tähän maahan etenkin rohkeutta sekä tehdä uudistuksia ja investointeja että sujuvoittaa rakentamiseen liittyviä prosesseja. Suomi on nyt aivan liikaa säätelyn ja sääntelyn kultamaa”, viitoittaa tulevan eduskuntakauden haasteita Rakennusteollisuus RT:n puheenjohtajana vuoden 2023 alussa aloittanut Kreate Oy:n toimitusjohtaja Timo Vikström.

”Käsitykseni mukaan meillä pyritään kyllä tekemään asiat hyvin. Valitettavasti osin tämän takia tiellä Oy Suomi Ab:mme halutun kaltaiseen hyvinvointiin ja menestykseen on monta kuoppaa, joihin usein kompastutaan. Meillä puuttuu etenkin rohkeutta mennä reippaasti eteenpäin. Se näkyy esimerkiksi varovaisuutena investoida ja viedä myönteisiä hankkeita sujuvasti kohti toteutusta. Meillä käytetään paljon aikaa sen perustelemiseksi, minkä takia jokin ei kannata tai on epävarmaa, kuten vaikkapa Inkooseen kaavaillun uuden fossiilivapaata terästä tuottavan tehdashankkeen kanssa on voinut havaita. Ja kun jotakin hanketta halutaan viedä eteenpäin, katsotaan helposti, että prosessi menee pilkulleen kaiken mahdollisen regulaation, jota on tosi paljon, mukaan. Kun se prosessi kestää, voi hanke ajautua kiville, kuten Vaasassa kävi aiemman akkumateriaalitehtaan investoinnin kanssa”, Timo Vikström arvioi.

”Korostan, että en vaadi regulaatiosta luopumista, kun toivon säätelyn helpottamista ja prosessien sujuvoittamista sen osalta, miten hankkeet voidaan viedä toteutukseen. On oikein ja tärkeää, että meillä on selkeät ympäristölliset, sosiaaliset ja taloudelliset reunaehdot toiminnalle, mutta toivon todella, että eri toimialojen toimijoiden annetaan etsiä markkinaehtoisesti parhaat keinot päästä haluttuihin lopputuloksiin. Suurin viisaus esimerkiksi siitä, miten tehdään ympäristöystävällistä ja sekä käyttäjien että omistajien kannalta parasta rakentamista, ei synny sillä, että ministeriössä tai kaupungin toimialalla määrätään, miten pitää rakentaa”, Vikström viestii poliittisille päättäjille.

Rakennusala on yksi hyvinvoinnin kivijalka

Investoinnit kiinnostavat luonnollisesti Rakennusteollisuus RT:n uutta nokkahenkilöä, koska niiden kautta toimiala saa uutta työkantaa. Etenkin infrahankkeissa julkiset investoinnit ovat tärkeitä, onhan niiden volyymistä noin 60 prosenttia julkisen puolen vetämiä.”Rakennusala työllistää suoraan yli puoli miljoonaa henkeä ja on luonteeltaan kaikkineen hyvin kotimaista ja paikallista toimintaa. Siksi olemme tärkeä osa suomalaisen hyvinvointivaltioajatuksen ylläpitoa, monella tapaa sen kivijalka. Investointeihin liittyvä huoleni on kuitenkin laajempi eli koko yhteiskuntaamme koskeva”, Vikström tähdentää.

”Rakennusteollisuudella on tietysti omat tavoitteet hallitusohjelmaan. Rakennusala haluaa muistuttaa päättäjiä viidestä isosta teemasta. Ensimmäinen on työllistyminen, jossa on voitu selkeästi osoittaa, miten paljon miljoona euroa rakentamiseen työllistää nimenomaan Suomessa. Toinen on verotus. Rakentamisen prosesseihin laitetusta rahasta yli 40 prosenttia palautuu hyvinvoinnin ylläpitoon verojen kautta.”

”Kolmas pääteemamme on maamme kilpailukyky ja saavutettavuus, joissa keskeisiä asioita ovat merikuljetusten ja maan sisäisen infraverkon laadukkuus ja toimivuus. Viennistämmehän 90 prosenttia menee merta pitkin, mitä kautta satamat ovat avainasemassa toimitusketjuissa. Mutta sen lisäksi yhtä tärkeää on, että satamiin ja satamista pitää päästä sujuvasti, ja että niin ihmisten kuin tavarankin liikkuminen tapahtuu ympäristöystävällisesti, mikä tuo tähän mukaan vihreän siirtymän elementit. Kun nykyisillä budjettivaroilla väylien kunnossapitoon ja tekoon ei saada riittävästi rahaa, tähän liittyy kysymys eri rahoitusvaihtoehdoista, joihin virkamiehistö ei kuitenkaan tunnu tarttuvan, vaikka pelimerkit olisivat kaikkien tiedossa ja saatavilla. Tarvittaisiin Ruotsin ja Norjan tapaan sellaiset 12 vuoden ohjelmat, joihin kaikki poliittiset ryhmät ovat sitoutuneet ja joita ei aleta heti ohjelman julkistuksen jälkeen nakertaa joltakin kulmalta.”

”Neljänneksi muistutamme rakentamisen vipuvaikutuksesta. Kun jotakin päätetään rakentaa, se tuo runsaasti hyvinvointia myös muualle kuin rakennustyömaille. Raide-jokerin vipuvaikutus esimerkiksi pelkästään asuntorakentamisen verotuloina oli muistaakseni 20-kertainen itse radan kuluihin nähden.”

”Viides nostoteemamme, jolla on keskeinen rooli myös RT:n strategisissa tavoitteissa, on kestävä kasvu. Rakennusteollisuus on nyt ollut pitkään Suomen talouden kasvun veturi. Kestävän kasvun kautta voidaan vaikuttaa maapallon tilaan myönteisesti joko rakentamisen prosessien tai lopputuotteen kautta. Tähän liittyy osaltaan myös RT:n strategiassa keskeisenä tavoitteena oleva toimiva markkina, johon edellä jo viittasin. Toimivaan markkinaan kuuluu, että ei suljeta siitä pois ympäristötehokkaita ja toimivia ratkaisuja. Suomessahan julkinen sektori usein käyttää ratkaisujen osalta etukäteistä poissulkemisperiaatetta. Näin esimerkiksi uuden innovatiivisen ja tutuimpia ratkaisuja paremmaksi arvioidun vaihtoehdon hyödyn- täminen ja tuonti markkinoille vähintäänkin vaikeutuu merkittävästi”, Timo Vikström harmittelee.

”Tiivistettynä kilpailu pitäisi käydä toiminnallisilla vaatimuksilla, joiden yksi osa ovat vihreät arvot ja niille määritellyt reunaehdot, ei esimerkiksi määrittelemällä ehtoja materiaalien tai teknisten ratkaisujen valinnalle. Eri rakenneratkaisujen ympäristövaikutuksia on hankalaa mitata ja verrata. Nyt näyttää siltä, että on löydetty jostakin helposti tartuttavia asioita, joilla esimerkiksi eri rakennusmateriaaleja on voitu laittaa joillakin kriteereillä vastakkain ajattelematta silti ollenkaan, onko lopputulos toiminnallisesti, taloudellisesti ja ekologisesti viisas. Rakennusteollisuus RT:n viestinä vaalien alla on ’lupaamme, kunhan meidän annetaan tehdä’, missä korostuu toimivan markkinan rooli onnistumisessa”, hän korostaa.

”Termiin vihreä siirtymä on helppo sisällyttää mitä vain, mikä tietysti asettaa omat haasteensa. Rakennusteollisuus on esimerkiksi miettinyt, mitä hallituksen hiilineutraalisuustavoitteet vuoteen 2035 mennessä tarkoittavat. Haluttuun tasoon pääseminen vaatisi kiinteistö- ja rakennusalalla, että korjausrakentamisen määrän pitäisi tällä hetkellä olla kolminkertaista nykyiseen verrattuna. Vaikka korjausrakentaminen on nyt ainoa kasvussa oleva rakentamisen osa-alue, sen laajuus ja kasvu eivät silti riitä lähellekään tarvittavaa. Asiaa vielä hankaloittaa, että hallitus ja viranomaiset asettaessaan tavoitteita entisestään lisäävät regulaation määrää ja hankaloittavat konkreettista tekemistä. Jos halutaan myönteistä kehitystä, rakennusalan pitäisi antaa tehdä hyvää eikä keksiä koko ajan uusia rajoitteita”, Vikström tuhahtaa.

”Taloutemme kestävään kasvuun liittyvät useat julkistetut vihreän siirtymän investoinnit ovat tietysti tärkeitä myös meidän rakentajien kannalta. Nyt pitää osata huolehtia hyvän vireen säilymisestä ja etenkin välttää sitä, että ei tuhota niitä hankkeita vääränlaisella säätelyllä. Uskon, että näihin hankkeisiin saadaan kyllä rahaa kuten on saatu Ruotsissakin. Ruotsissa kipuilu liittyykin tällä hetkellä siihen, mistä riittää tekijöitä kaikkeen meneillä olevaan. Suomessa voidaan olla hyvinkin nopeasti samassa tilanteessa.”

”Tähän liittyykin saumattomasti kolmas RT:n strategian iso asia eli osaava työvoima. Siihen kuuluu sekä koulutusjärjestelmämme resurssien ja sisällön kehittäminen että työperäisen maahanmuuton helpottaminen. Valitettavasti julkisessa keskustelussa monesti populismi ja kärjistäminen hukuttaa itse asian alleen. Hyvä keskustelukulttuuri näyttää jäävän valitettavasti koko ajan pienempään rooliin, mitä pahentaa, ettei keskusteluissa näytetä annettavan aikaa tuoda asioita esille monipuolisesti niin, että ihmisillä olisi tilaa ajatella itse. Maailma on sangen moninainen kokonaisuus, asioita ei pitäisi yksinkertaistaa liikaa. Se pätee tähän työperäiseen maahanmuuttoonkin”, Vikström pohtii. -ARa