”Suomessa keskustelu tahtoo liikkua yhden asian ympärillä kerrallaan. Rakentamisessa energiatehokkuus oli pinnalla kymmenisen vuotta sitten. Sen jälkeen päällimmäiseksi kohosivat hiilijalan- ja sitten myös hiilikädenjälki. Nyt isoksi teemaksi on nousemassa luonnon monimuotoisuus, jonka huomioon ottaminen kaikessa toiminnassa tulee olemaan osa rakentamisen arkea jo lähitulevaisuudessa”, arvioi Teräsrakenneyhdistyksen nelivuotisen puheenjohtajakautensa loppusuoraa jo etenevä Jyrki Kesti.
Valokuva: LFC Group/Sanna Liimatainen
Kun Ruukki Constructionin teknologiajohtaja Jyrki Kesti valittiin vajaat neljä vuotta sitten Teräsrakenneyhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi, hän ei arvannut, miten erityinen ja tuulinen alkava nelivuotiskausi tulisi olemaan. ”Ensin päälle iski pandemia, materiaalipula sekä voimakas raaka-aineiden ja tuotteiden hinnannousu, ja siihen päälle tuli vielä Venäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan, mikä heijastuu yhä monin tavoin elämäämme. Nyt näin kauteni lopulla lisähuoliksi ovat tulleet korkojen nousu ja talouden hiipuminen, joiden kanssa jäsenemme joutuvat nyt luovimaan”, Kesti summaa etenkin toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia.
”Teräsrakennealan kannalta Rakennusteollisuuden kevään suhdannenäkymät näyttivät vielä ihan positiivisilta kannaltamme tärkeiden teollisuus- ja logistiikkahankkeiden osalta. Asuntotuotannon jo näkyvä hiljeneminen ei kovin merkittävästi vaikuta teräsrakentajiin – poikkeuksena esimerkiksi kattotuotteet ja asuntorakentamiseen menneet täydentävät teräsrakenteet. Asuntopuolella teräksellä toki olisi tarjota paljon hyödyllisiä vaihtoehtoja perinteiselle tekemiselle etenkin korjaus-, lisä- ja täydennysrakentamishankkeissa. Nopeasti nousevat teollisesti esivalmistetut lisäkerrokset ja niihin liittyvät hissi- ja porraskuilut, vanhojen runkojen ulkopuolelle tehtävät nykyiset esteettömyyssäännökset täyttävät wc- ja kylpyhuone-elementit ja tonteille tulevat lisärakennukset ovat esimerkkejä asioista, joita teräs voi tarjota asuntopuolelle.”
Vihreä siirtymä on positiviinen asia
Teräsrakenneyhdistys on toimialan edunvalvoja sekä Rakennustuoteteollisuus RTT:n ja Rakennusteollisuus RT:n sisällä että ulospäin mm. ympäristöministeriön ja EU:n suuntaan. Jyrki Kesti korostaa, että jos toimialan yritykset haluavat vaikuttaa toimintaympäristöönsä, kannattaisi ja olisi syytäkin olla mukana järjestössä, jossa voi vaikuttaa.
”Edunvalvontatyössä ovat olleet pitkään esillä YM:n hankkeet vähähiilisen rakentamisen eteenpäinviemiseksi, missä yhdistys on pitänyt teräksen tuomia mahdollisuuksia esillä. Esimerkiksi nopeat ja näkyvät toimet fossiilivapaan teräksen tuotannon aloittamisesta ja siirtymisestä osaksi myös rakentamisen prosesseja, joista odotan ensimmäisiä uutisia jo lähiaikoina, ovat olleet YM:n tavoitteiden kannalta huima edistysaskel. Tämä kehitys osaltaan myös kertoo, miten markkinoilla osataan vastata muuttuviin tarpeisiin”, Kesti tähdentää.
”Harmi kyllä vähähiilisyysvalmistelu lähti jo alussa materiaalien riitelyn asetelmasta. Vaikka teräs ei ole halunnut olla tässä riidassa mukana, on kilpailuasetelma heijastunut meihinkin. Faktapohjainen tietokin tahdotaan tässä kinailussa helposti mitätöidä ja jättää huomiotta. Minusta olisi fiksuinta hakea tässäkin asiassa yhteispelin henkeä, jossa rakentamisen toimiala kehittyy kokonaisuutena. Ei ole realistista etenkään nyt, kun hybridihankkeet eli teräksen, puun ja betonin parhaita ominaisuuksia yhdistävät toteutukset selkeästi ovat kasvava trendi, että havitellaan tilannetta, jossa jokin materiaali korvaisi toisia.”
”Uuden hallituksemme ohjelmassa annetaan paljon painoarvoa vihreälle siirtymälle, mikä on myös teräsrakennealan kannalta myönteistä. Toivon kuitenkin, että mietittäessä rakentamisen roolia siirtymässä ja ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä asioita tarkastellaan kokonaisvaltaisesti eikä siis vain jotakin yksittäistä osatekijää tai materiaalia koskevaan osaoptimointiin perustuen. Kyllähän teknologia- ja materiaalineutraalisti tapahtuva vapaa kilpailu tuottaa markkinoille toimivimmat ja kustannustehokkaimmat ratkaisut kuten terästuotannon kehityshankkeet ja monet teräsrakennealan toimijoiden omaa hiilijälkeään jo pienentäneet toimet osoittavat – ei lainsäädännöstä tai määräyksistä tuleva vaihtoehdoton ohjaus. Ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä esimerkiksi ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen on puhunut paljon päästöistä ja hiilidioksidin talteenotosta. Kannattaisi kuitenkin miettiä myös sitä, miten hiili sitoutuu parhaiten ja hakea sitä faktaa tukevia ratkaisuja rakentamiseen.”
”Teräsrakentamiselle vihreä siirtymä, vetytalouden kehittyminen ja uusiutuvan energian lisääntyminen niiden tueksi on selkeä mahdollisuus, jossa siirtyminen fossiilivapaaseen teräkseen luo suomalaisen rakennusteollisuuden ainoalle merkittävälle vientitulojen tuojalle eli teräsrakennealalle myös merkittävää kansainvälistä kilpailuetua sen ohella, että uusien tuotantolaitosten, tuulivoimaloiden ja niiden tarvitseman infran rakentamisessa teräsrakenteet ovat perinteisesti olleet vahvoilla. Kun hyvinvointivaltiomme ylläpito vaatii vientituloja ja teräsrakennealan tuotannon arvosta jopa noin 40 prosenttia tulee rajojemme ulkopuolella tapahtuvasta toiminnasta, olisi tärkeää, että fossiilivapaan teräksen hyödyntämiseen rakentamisessa panostetaan myös esimerkiksi tuotekehityksen ja viennin tukia jaettaessa”, Kesti lähettää viestiä uuden hallituksen suuntaan.
”Tarve luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen on koko ajan enemmän esillä myös rakentamiseen liittyen. Ilmastonmuutosta hillitsevä fossiilivapaa teräs tukee tavoitetta myös sillä, että sen valmistuksessa ei tarvita hiiltä eikä siten uusia hiilikaivoksiakaan. Teräksen erittäin korkea kierrätysaste ja uusien teräsrakenteiden suunnittelu ja valmistus sellaisenaan uudelleenkäytettäviksi auttavat myös asiaa. Kun kysymys rakennuspaikan ympäristön kuten puuston ja muun luonnon tai valmiin kaupunkiympäristön mahdollisimman suuresta säilyttämisestä sellaisenaan siirtyy osaksi kaavoitusta ja konkreettista rakentamista kullakin rakennuspaikalla, antavat korkean teollisen esivalmistuksen sallivat teräsrakenteet, jotka voi toimittaa jopa valmiina moduuleina paikalleen nostettaviksi, mahdollisuuden rakentaa niin rakennukset kuin esimerkiksi sillatkin ympäristöä monella tapaa vähemmän rasittavasti. Tässä on myös asia, josta esimerkiksi YM ja Väylävirasto voisivat ottaa kopin.”
”Toki kysymys luonnon monimuotoisuudesta liittyy koko rakentamisen arvoketjuun. Suosittelen teräsrakennealan toimijoita miettimään jo tänään, miten he voivat toiminnassaan vaikuttaa myönteisesti luontomme tilaan myös tältä osin sen lisäksi, mitä he ovat jo tehneet tai tekemässä ilmastonmuutoksen hillitsemisen, hiilijalanjäljen vähentämisen ja muun ympäristömme suojelun eteen. Kun eri toimet dokumentoidaan eli kerrotaan esimerkiksi kierrätysteräksen osuudesta omissa tuotteissa tai logistiikan hiilijalanjäljen vähentämisestä, sitä enemmän niillä on painoarvoa, kun asiakkaat pohtivat, kenen kanssa pyrkivät omiin nykyään jo korkealle asetettuihin tavoitteisiinsa”, Kesti painottaa.
Yhdistyksen vahvistamista tarvitaan yhä
Jyrki Kestin aloittaessa Teräsrakenneyhdistyksen puheenjohtajana ensimmäisten tehtävien joukossa oli uuden toimitusjohtajan etsiminen. Hyvien hakijoiden joukosta tehtävään valikoitui Timo Koivisto, jonka kanssa yhdeksi painopistealueeksi asetettiin yhdistyksen jäsenpohjan laajentaminen.
”Sen osalta nämä tuuliset vuodet jättivät vielä tehtävää seuraajanikin aikakaudelle. Yhdistys pystyy kyllä hoitamaan standardointiin ja edunvalvontaan liittyvät tehtävänsä nykyresursseillaankin, mutta esimerkiksi teräkseen liittyvän viestinnän ja markkinoinnin osalta leveämmät hartiat eli jäsenmäärän kasvaminen antaisi kyllä uutta virtaa. Tarvittaisiin esimerkiksi jäsenille lisää tietoa ajankohtaisista asioista ja vaikkapa siitä, mihin EU:ssa ollaan painottamassa vaatimuksia rakennustuotteisiin ja taksonomiaan liittyen.”
”Ja kuten jo totesin, on hyvä muistaa, että jos haluaa olla vaikuttamassa, kannattaa olla siinä porukassa, jolla on mahdollisuus vaikuttaa. EU-tasolla olemme esimerkiksi ympäristöasioissa herätelleet yhdessä pohjoismaisten sisarjärjestöjemme kanssa eurooppalaisen yhteistoimintajärjestömme ECCS:n sisällä muita siihen, että nyt on syytä olla hereillä ja vaikuttaa muun muassa kestävyyden kriteereiden luomiseen. On tärkeää, että esimerkiksi eri rakennusmateriaalien valmistajille on luotu selkeät yhteiset materiaalineutraalit lähtökohdat”, Kesti korostaa. -ARa
Kuva 1: Teknologiajohtaja Jyrki Kestin neljän vuoden pesti Teräsrakenneyhdistyksen puheenjohtajana on loppusuoralla. Yhdistyksen toiminnalle omat haasteensa tuo nyt heikentynyt suhdannetilanne. ”On tärkeää huolehtia, että yhdistyksen toiminta koetaan arvokkaaksi ja mielekkääksi nykyisten jäsenten joukossa, ja että yhdistyksen tunnettuutta lisätään entisestäänkin esimerkiksi maakunnallisilla tilaisuuksilla jäsenpohjan vahvistamiseksi, jolloin pystytään lisäämään esimerkiksi viestintää”, Kesti viestii yhdistyksen tulevasta toiminnasta vastaaville eräänlaisena järjestöllisenä testamenttinaan.
Haku:
Avaa näköislehti:
Lisää artikkeleita:
Oletko kiinnostunut TRY:n toiminnasta tai haluatko mainostaa TRY:n viestintäkanavissa? Ota yhteyttä ja saat lisätietoa eri mahdollisuuksista.
