Lokomotion-hanke etenee reipasta tahtia

Lokomotion-hankkeessa Metsolle rakennetaan uusi tehdas, joka jatkaa Metson nykyisen, Hatanpäällä sijaitsevan tehtaan toimintaa: teknologiakeskuksessa tullaan suunnittelemaan, testaamaan ja valmistamaan kivimurskeiden ja hiekan tuotantoteknologioita, laitteita ja komponentteja. Tampereen yli 900 metsolaisen työpaikan suunnitellaan siirtyvän sinne. Tulevalle tehdasalueelle sijoitetaan Metson nykyisen Tampereen tehdaskiinteistön toiminnot vaiheittain. Tehdasrakennusten lisäksi hanke käsittää infrarakenteita, katettuja alueita sekä piha-alue- ja tiejärjestelyjä. Keskuksen alustava kokonaisrakennusala on noin 66 000 m², josta ensimmäisen vaiheen koko on noin 34 000 m².

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan kokoonpano- ja testaustilat tela-alustaisten murskauslaitosten valmistukseen sekä varastotilat koneissa käytettäville komponenteille ja materiaaleille. Ensimmäisen vaiheen rakennustyöt ovat alkaneet heinäkuussa 2024 ja vaihe valmistuu elokuussa 2027. Lokotrack-murskauslaitosten tuotanto käynnistyy uudessa tehtaassa samana syksynä. Metson projektipäällikkö Elina Uusitalo vastaa hankkeen ohjaamisesta ja rakennuttamisesta. Projektinjohtajana toimii Metson Tampereen-tehtaan tehtaanjohtaja Pasi Vuorinen. Uusitalo on työskennellyt hankkeen parissa pitkään. ”Olen ollut mukana suunnittelussa jo vuodesta 2019, jolloin olin Rambollilla rakennuttamispäällikkönä. Välillä olin konsulttina WSP:llä, ja vuoden 2021 elokuussa tulin sitten Metsolle töihin tälle projektille.”

Uusitalo toteaa, että investointi on Metsolle todella tärkeä. ”Euroissa mitattuna tämä on tähän mennessä isoin investointimme maailmanlaajuisesti. Ja Tampereella on koettu erittäin positiivisena, että toimintamme jatkuu täällä paikallisesti. Olemme olleet Hatanpään Lokomolla vuodesta 1915 lähtien.”
Uusia tiloja rakennetaan kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, sillä ajatuksella, että toiminta tulee jatkumaan pitkään. ”Teräs on valikoitunut runkoon erityisesti muuntojoustavuuden toteuttamisen vuoksi”, Uusitalo kommentoi.

Kumppanit valittiin huolellisesti

Uusitalo kertoo projektin sujuneen kaikkiaan tosi hyvin. Kehitysvaiheessa on rakennettu hyvä pohja, minkä jälkeen toteuttaminen on edennyt jouhevasti. ”Konsulttipuolelta haluttiin yksi kumppani, joka pystyisi toteuttamaan suunnittelua mahdollisimman laajasti. Siinä vaiheessa olin itse töissä Rambollilla ja meitä haastateltiin. Suunnitteluryhmältä ja projektinjohdolta painotettiin valinnassa erityisesti teollisuusosaamista.” Projektinjohtourakointia hoitamaan valittiin Skanska, joka puolestaan kilpailutti alihankkijat. ”Nordec valikoitui teräsrunkotoimittajaksi sitä kautta. Metsolle tärkeitä kriteereitä olivat hyvä toimitusvarmuus ja toki myös yrityksen taloudellisen taustan on oltava kunnossa. Lisäksi olemme katsoneet referenssejä, laatua ja kustannuksia”, Uusitalo sanoo.

Uusitalo kertoo, että Skanska on ohjannut suunnittelua hyvin ja yhteistyö Metson, Rambollin, Nordecin ja Skanskan kesken on toiminut erinomaisesti. On ollut selkeä, hyvin muodostettu aikataulu. Siinä on huomioitu lähtötietovaatimukset ja tavoitetila on ollut selkeä kaikille osapuolille”, Uusitalo sanoo.
Lähtötietoja on ollut tässä projektissa todella paljon ja yhdessä on kiinnitetty paljon huomiota myös siihen, miten käyttäjien tarpeet voidaan huomioida jo runkosuunnittelussa. ”Meillä on esimerkiksi siltanosturit, mikä on olennainen asia tehtaan loppukäyttäjille. Ja sitten on monenlaisia järjestelmiä, jotka vaativat tiettyjä kiinnikkeitä ja läpivientejä”, Uusitalo sanoo.

Metso tavoittelee Lokomotion-hankkeelle kestävän rakennetun ympäristön BREEAM-suunnittelusertifikaattia. Uusitalo sanoo, että Lokomotionin toiminta tulee olemaan kestävän kehityksen mukaista. ”Toiminnassa käytetään uusiutuvia energialähteitä, kuten maalämpöä, aurinkopaneeleja ja hiilineutraalia sähköä.” Suunnitteluun on vaikuttanut myös Tampereen viherkerroinmenetelmä.  ”Ympäristöarvot ovat tärkeät, ja aika lähellä on Särkijärvi. Meillä on iso 23 hehtaarinen tontti, ja esimerkiksi hulevesien hallinta on pitänyt huomioida suunnittelussa. Ja tontin rajan ympäri kiertää vihreä kaista.” Tontti on kallioinen, ja Tampereen kaupunki oli jo louhinut sitä tiettyyn tasoon asti ennen kuin Metso osti tontin vuonna 2021. ”Itse louhimme vielä 200 000 kuutiota, jonka kaiken käytämme täällä omalla tontilla rakennekerroksiin”, Uusitalo sanoo.

Perusteellisen kehitysvaiheen jälkeen sutjakkaa toteutusta

Ramboll vastaa kohteessa pääpiirteittäin kaikesta suunnittelusta. ”Meille kuuluu geo-, arkkitehti-, rakenne-, lvis-, akustiikka- ja pihasuunnittelu. Vain sprinklerisuunnittelu on talon ulkopuolella”, kuvailee vastaava rakennesuunnittelija Markku Järvenpää Rambollilta. Järvenpää vastaa tehtaan puolen kokonaisuudesta, johon tulee kivenmurskainten kokoonpanoa. Vaikka teräksisten runkojen perusratkaisut ovat selkeät, kokonaisuuteen mahtuu moninaisia rakenteita. ”Varsinaisissa tuotantohalleissa on isot teräspilarit ja -ristikot, nosturiratakonsolit ja -radat. Erikseen on teräshalleja, jotka on tarkoitettu enemmän varastokäyttöön, ja sinne tulee trukkihyllyköitä. Siellä selvitään aika paljon hoikemmilla pilareilla ja normaaleilla kattoristikoilla, ja ne ovat kuormien puolesta enemmän perinteistä suunnittelutyötä”, Järvenpää sanoo.

Vaikka tuotantohallit ovat isoja, ristikoiden jänneväli on pysynyt maltillisena. ”Pisin kattoristikon jänneväli on 36 m”, Järvenpää sanoo. Terästä menee kohteeseen paljon. Järvenpää kommentoi kuormien olevan isoja ja sen myötä profiilienkin pitää tietyissä paikoissa olla aika vahvoja. Poikkeuksellisinta suunnittelua halleissa on Järvenpään arvion mukaan tarvittu B1-rakennuksen runkoon. ”Siellä on siltanostureita kahdessa eri tasossa ja ne ovat nostokapasiteetiltaan kovin isoja. Sieltä tulee valtava määrä erilaisia kuormitustapauksia. Kun sellaista runkoa yrittää laskea, sen määräävän kuormitustapauksen löytäminen tuloksista on haastavaa. Suunnittelussa on käytetty tekoälyä, jotta on saatu seulottua nopeammin iso määrä tuloksia ja on osattu etsiä oikeasta paikasta niitä määräävämpiä tapauksia.”

Muuten hankkeessa on toteutusvaiheessa päästy Järvenpään mukaan etenemään sujuvasti. ”Rakennusmassa on kehitysvaiheessa hioutunut sellaiseksi, että toteutusvaiheessa ei ole tullut eteen yllätyksiä, vaan on tiedetty, mihin suuntaan edetään.” Välillä aikataulu on ollut tiukka. ”Viime syksy oli kireätahtinen, kun teräsrunkoa vietiin oikein kunnolla läpi toteutussuunnittelussa. Meillä oli viikoittainen Skanskan pitämä teräsrakennesuunnittelupalaveri ja sen lisäksi Rambollilla ja Nordecilla oli 2-3 erillistä palaveria viikossa, joissa käytiin enemmän läpi laskennan ja liitosten suunnittelua, kun taas siinä Skanskan, Rambollin ja Nordecin yhteisessä palaverissa käytiin ehkä enemmän läpi sitä, että puuttuuko vielä jotain lähtötietoja. Toisessa ryhmässä pureuduttiin enemmän teknisiin asioihin ja toisessa koetettiin katsoa pidemmälle tulevaisuuteen.”

Teräsrunko nousee minuuttiaikataululla

Nordec vastaa teräsrungosta sekä siihen liittyvästä detalji- ja tuotantosuunnittelusta. Katon kantavat kattopellit tulevat myös Nordecilta. Julkisivupaneelit tulevat tuoteosasuunnittelulla Ruukilta. Nordecilla on työmaalla vahva miehitys. ”Meillä on siellä työmaapäällikkö ja työnjohtaja sekä 12 asentajaa. Teräsrakenteita meiltä tulee kaikkiaan 3600 tonnia”, kertoo projektipäällikkö Vesa Keltikangas. Vuosikymmenten mittaan Nordecille on kertynyt kokemusta isojenkin teollisuushallien toteutuksesta. ”Oppi on jaettu koko organisaatiollemme ja sitä voimme nyt tuoda asiakkaidemme hyödyksi”, sanoo Nordecin liiketoimintajohtaja Vesa Vaihtamo. Lukuisissa hankkeissa on kertynyt myös näkemystä kokonaisuuksien hallinnasta. ”Pystymme asiakkaan kanssa analysoimaan tärkeitä tekijöitä, vaiheita ja vaiheistuksia, jotta työmaa olisi mahdollisimman sujuva. Yksi ulottuvuus on tietysti aina mahdollisimman tehokas materiaalin käyttö, mikä on tärkeää myös ympäristön kannalta”, Vaihtamo sanoo.

Nordecin suunnittelupäällikkö Johan Rosqvist kuvailee kohteen olevan Nordecin urakan osalta pääsääntöisesti aika tavallista hallirakentamista, jossa teräs on erittäin huomattavassa roolissa. ”Sinne tulee teräspilarit, -ristikot, -siteet ja -palkit. Koko kantava runko on terästä. Lisäksi seinissä on betonia ja Ruukin sandwich-elementtejä. Katossa on puukattoelementtejä niillä osuuksilla, joilla on lämmöneristeet, ja muilla osin käytetään kantavia peltejä.” Tavallisen kuuloisista rakenneratkaisuista huolimatta kohteeseen tuo erityisyyttä sen mittakaava. Toleranssiluokka on 2 ja vaativuusluokka EXC3. Kappaleet ovat suuria, ja runkorakenne on suhteellisen raskasta. Sen vuoksi myös nosturit ovat aika järeitä. ”Kaikki pilarit ovat hitsattuja levypilareita ja varsin isoja, 20-metrisiä. Ne painavat 11 tonnia”, Rosqvist sanoo.

Rakennukset toteutetaan pääsääntöisesti yhteen kerrokseen. Keltikangas kertoo, että aikataulu on saatu tehokkaaksi muun muassa sillä, että useampaa lohkoa asennetaan samaan aikaan. ”Tämä vaatii suunnittelua ja tehokkuutta tuotannolta, kun pitää toimittaa enemmän rakenteita samaan aikaan työmaalle. Ja meiltä tämä sitten taas vaatii paljon asennusresurssia ja useamman nosturin. Työmaalle tulevien kuormien kokonaismäärä on noin 200.” Asennusta tehdään vaiheittain, jotta muut urakoitsijat pääsevät etenemään. ”Isointa lohkoa tehdään jopa sillä tavalla porrastaen, että asennamme kahdella ryhmällä. Kun ensimmäinen on päässyt tiettyyn kohtaan, seuraava lähtee asentamaan viereistä kaistaa”, Keltikangas sanoo. Tehokkaan toiminnan ansiosta runko on edennyt hyvää vauhtia aikataulussa. ”Sen mukaan miten asennus on suunniteltu, on myös rakenteet suunniteltu ja valmistettu”, Keltikangas sanoo.

Vaihtamo toteaa, että hyvin aikaisessa vaiheessa on täytynyt tietää, miten tullaan asentamaan. ”Tällaisella työmaalla logistiikka täytyy suunnitella hyvin ja yhteistyön muiden urakoitsijoiden kanssa on oltava sujuvaa. Siten kaikki pysyvät oikeassa rytmissä.” Keltikangas sanoo, että aikataulutusta tarkistetaan viikoittain. ”Skanskan ja oman tuotantomme kanssa käydään vuoropuhelua, ovatko toimitukset työmaalle sopivassa tahdissa vai pitääkö jotakin muuttaa. Kun kuorma tulee, se puretaan nosturin viereen, asennetaan ja sitten otetaan seuraava kuorma vastaan, eli rakenteita ei välivarastoida.”

Innovatiivisempi tuulikaappi

Hallit ovat massiivisia ja niissä on myös suuria oviaukkoja, joista rekat mahtuvat ajamaan sisään. Varsinkin talviaikaan lämmönhukka voi ovia auottaessa olla huomattava, ja tätä pulmaa pohdittiin pitkään yhdessä hankkeen osapuolten kesken. Ratkaisuksi muodostuivat windbraker-ovenedustarakenteet. ”Hankkeen alkuvaiheessa ajoimme Rambollilla simulaatioita, joissa selvitettiin, että minkälaisella puhalluksella ja kulmalla saataisiin oviaukkoon muodostumaan sellainen ilmaoviverho, ettei lämmin ilma karkaisi eikä pakkanen humahtaisi halliin”, Järvenpää kertoo. ”Kehitimme teräksestä ja pellistä rakennetut siivekkeet, joiden muodostamassa kotelossa ilma virtaa tietyllä tavalla. Lisäksi niillä on betonisokkelit estämässä törmäyksiä. Näitä tulee kaikkiin isoihin oviaukkoihin, joita on yhteensä 20”, Järvenpää kuvailee.

Siivekerakenteita on myös saman tien pitänyt jonkin verran kehittää. ”Julkisivuissa on paikkoja, joissa windbrakereiden osalta pärjätään perusratkaisulla, mutta jos samalla julkisivulla on esimerkiksi katoksia, siivekkeet on mahdollisesti pitänyt integroida siihen katoksen rakenteeseen”, Järvenpää kertoo. Toisenlainen erikoisuus tässä hankkeessa on vielä 200 metrin mittainen henkilöstötunneli. Järvenpää kertoo, että se on tilaajan toiveiden mukainen turvallisuustekijä. ”Tunneli kulkee tehdasrakennusten ja varastojen ali henkilöstörakennuksesta toimistorakennukseen. Se on noin 4 m leveä ja 3 m korkea betonitunneli. Työntekijät menevät töihin tullessaan ensin henkilöstörakennukseen, jossa vaihtavat vaatteet. Sieltä he pääsevät tunnelia pitkin omalle työpisteelleen niin, ettei heidän tarvitse kulkea tuotantotilojen läpi.” -JP

Metson Lokomotion-hanke

Rakennuttaja
Metso Oyj

Projektinjohtourakointi
Skanska Oy

Suunnittelu
Ramboll Finland Oy

Teräsrunko
Nordec Oy

Julkisivupaneelit
Ruukki Construction Oy