Liittorunko tuo keveyttä ja joustavuutta Keravan Energian uuteen pääkonttoriin

Näkymä Keravan Energian uudelle toimitalolle junaradan suunnasta. Puujulkisivu kannatetaan kokonaan ensimmäisen kerroksen tasolta Deltapalkkien ulokkeilla. Havainnekuva: L-Arkkitehdit.

Keravan Energian uusi pääkonttori rakentuu tiiviiseen ja kehittyvään ympäristöön. Yli kolmen hehtaarin tontilla vanhat energiantuotantorakennukset väistyvät vaiheittain uuden rakentamisen tieltä, ja Energiataloksi nimetty ensimmäinen uudisrakennus sijoittuu tontin luoteiskulmaan aivan radan varteen. “Lähdimme liikkeelle ikään kuin tontin nurkasta, kun muun alueen tuleva käyttö ei ollut vielä täysin selvillä”, kertoo arkkitehti Juha Myrsky L-Arkkitehdeilta. Noin 4000 bruttoneliön viisikerroksinen rakennus on mitoitettu tarkasti käyttäjän tarpeisiin. Ensimmäisessä kerroksessa on sisääntulo, näyttelytila, neuvottelutiloja ja henkilöstöravintola. Ylemmät kerrokset toimivat toimistotiloina ja ylimpään on integroitu noin puolen kerroksen laajuinen ilmanvaihtokonehuone.

Ratkaisu mahdollisti selkeän, kiilamaisen massoittelun: “Piilotimme IV-konehuoneen rakennusmassaan ja teimme yhtenäisen pulpettikaton, joka avautuu radan suuntaan. Katolle sijoitetut aurinkopaneelit ovat osa rakennuksen energiaratkaisua ja näkyvät myös arkkitehtuurissa”, Juha Myrsky toteaa. Arkkitehtuurissa korostuvat keveys, selkeys ja materiaalien harkittu yhdistäminen. Julkisivua hallitsee lämpökäsitelty, UV-suojattu kuusiverhous, jonka alle on ratkaistu palotekniset katkot. Alimman kerroksen lasijulkisivu ja paikalla muurattu tumma tiilipinta muodostavat vahvan jalustan puuverhoillulle kokonaisuudelle.

Teräksellä joustavat tilat ja kevyet rakenteet

Teräksellä on hankkeessa keskeinen rooli rungon materiaalina. Myrskyn mukaan valinta syntyi sekä teknisistä että arkkitehtonisista syistä. “Teräspilarit ovat hyvin hoikkia ja esteettisesti kevyitä verrattuna betonipilareihin. Niitä ei tarvitse peitellä, vaan ne voidaan jättää näkyviin lähes sellaisinaan.” Hoikilla pilareilla rakennukseen saadaan myös enemmän vapaata lattiapinta-alaa ja valoisammat, väljemmät näkymät.

Rakennuksessa käytetään Peikon liittopilareita ja -palkkeja, jotka mahdollistavat yhdessä ontelolaattojen kanssa matalat rakennekorkeudet ja joustavan talotekniikan sijoittelun. Erityisesti korkeissa tiloissa teräksiset jäykisteet ja palkit jätetään näkyviin osaksi arkkitehtuuria. Käyttäjän näkökulmasta teräsrunko tuo merkittäviä etuja. Hoikat pilarit eivät rajoita tilajärjestelyjä, ja pitkät jännevälit mahdollistavat erilaiset tilaratkaisut toimistohuoneista avoimempiin työympäristöihin.

“Tekniset ratkaisut on viety niin pitkälle, että tilat voidaan myöhemmin jakaa tarvittaessa kahdelle käyttäjälle ilman suuria rakenteellisia muutoksia.” Keskusaula avautuu usean kerroksen läpi ja toimii rakennuksen sosiaalisena solmukohtana. Sen yhteyteen sijoittuu näyttävä alumiinirakenteinen pääporras. Keskusaulan lisäksi rakennuksessa on kaksi kaksikerroksista oleskelutilaa viherseinineen. “Olemme halunneet luoda tiloja, jotka kannustavat kohtaamisiin, mutta tarjoavat myös työrauhaa”, Juha Myrsky kertoo.

Deltapalkeilla tilaa talotekniikalle

Rakennesuunnittelun näkökulmasta hankkeen keskeisin haaste oli kerroskorkeuden ja talotekniikan yhteensovittaminen. “Kerroskorkeus on sinänsä tavanomainen, mutta kun talotekniikkaa jouduttiin sijoittamaan paljon käytäväalueille, tila kävi nopeasti ahtaaksi. Betonirungolla tekniikka ei olisi mahtunut sinne lainkaan”, kertoo rakennesuunnittelusta vastannut Jari Lehto Ramboll Finland Oy:stä. Ratkaisuksi valittiin Peikon Atlant-liittopilareihin ja Deltabeam-liittopalkkeihin perustuva teräsliittorunko, jossa palkit sijoittuvat välipohjan sisään.

“Leuattomien Deltapalkkien etu on se, että ne eivät tule välipohjan alapuolelle. Tällä ratkaisulla saatiin tarvittava tila talotekniikalle ilman että kerroskorkeutta piti kasvattaa”, Jari Lehto sanoo. Rakennuksen pilari-palkkirunko on jäykistetty betonisilla porras- ja hissikuiluilla, mikä mahdollistaa avoimet ja muunneltavat tilat ilman kantavia väliseiniä. “Kohteessa päästiin optimoituun pilarijakoon. Jännevälit ovat noin 8,1 ja 5,9 metriä, mikä on rakenteellisesti tehokas ratkaisu ilman ylilyöntejä.”

Rakenteellinen selkeys oli koko suunnittelun kantava periaate. “Tämä on ollut rakennesuunnittelun kannalta selkeä kohde. Kun perusratkaisut saatiin kohdalleen alussa, kokonaisuus eteni hyvin loogisesti.” Teräksen rooli ei rajoitu pelkästään teknisiin ratkaisuihin, vaan se tukee myös arkkitehtuuria. “Aulassa pilarit jäävät näkyviin useamman kerroksen korkeudessa, ja liittopilareilla saavutetaan hoikka ulkonäkö”, Jari Lehto toteaa.

Nopea asennus on etu työmaalle

Työmaan näkökulmasta teräsrunko mahdollisti nopean ja hallitun toteutuksen, mikä oli keskeistä tiukassa aikataulussa. “Aikataulu on ollut tiivis, mutta runko nousi hyvin nopeasti. Käytännössä työ eteni kerroksen viikkotahdilla”, kertoo vastaava työnjohtaja Arttu Karjalainen Jatke Toimitilat Oy:stä. Asennettavuus on ollut yksi keskeisistä eduista.

“Suurin osa liitoksista on pulttiliitoksia, mikä tekee teräsrungon asennuksesta nopeaa ja varmaa. Hitsausta on ollut vähän, mikä helpottaa tekemistä työmaalla.” Rakennuspaikka toi mukanaan omat haasteensa. “Tontti on melko ahdas ja ympärillä on toiminnassa oleva lämpölaitos. Logistiikka on vaatinut tarkkaa suunnittelua, erityisesti pitkien elementtien toimituksissa”, Karjalainen toteaa.

Julkisivuratkaisu vaikutti myös toteutukseen. “Puujulkisivuelementit kannatellaan ensimmäisen kerroksen tasolta yhtenäisenä rakenteena. Se mahdollistaa yhtenäisen ilmeen ilman liikuntasaumoja, mutta vaati erityistä huomiota toteutuksessa.” Kokonaisuutena runko osoittautui erittäin toimivaksi. “Runko oli ennakoitava toteuttaa. Meillä ei ole tullut tilanteita, joissa rakenteita olisi pitänyt työmaalla korjata”, Arttu Karjalainen sanoo.

Hyvin optimoitu toimitilarunko

Teräsrakenteiden toimittajan näkökulmasta hanke edustaa hyvin optimoitua toimitilarunkoa, jossa vakioratkaisut ja yhteistyö ovat keskeisessä roolissa. “Aikataulu oli kireä, ja suunnittelu päästiin aloittamaan suhteellisen myöhään. Siitä huolimatta toimitukset saatiin hoidettua suunnitellusti”, kertoo projektipäällikkö Jarno Backman Peikko Finland Oy:stä. Peikko vastasi kohteessa kantavan liittorungon tuoteosakauppatoimituksesta sekä täydentävistä teräsrakenteista.

“Meillä oli toimituksessa liittorunko, IV-konehuoneen rakenteita sekä katon tukirakenteita. Toimitukset ajoittuivat noin kahden ja puolen kuukauden jaksolle, mikä on tämän kokoluokan kohteessa aika tiukka aikataulu”, Jarno Backman sanoo. Kokonaisuus koostui merkittävästä määrästä esivalmistettuja rakenneosia. “Deltapalkkeja toimitettiin 127 kappaletta ja liittopilareita 72 kappaletta. Lisäksi mukana oli ontelolaattojen kannakkeita ja noin 38 tonnia muita teräsrakenteita, kuten konehuoneen ja katon tukirakenteita.”

Yksi kohteen erityispiirteistä liittyy puujulkisivuun, joka kannatellaan kokonaan ensimmäisen kerroksen tasolta. Ratkaisu vaikutti myös runkorakenteisiin. “Meillä tehtiin Deltapalkkeihin ulokkeita, joilla julkisivun kannatus voitiin ratkaista koko matkalta. Se on hyvä esimerkki siitä, miten vakioratkaisuja voidaan soveltaa kohdekohtaisesti”, Jarno Backman kertoo. Teräksen keskeiset edut näkyvät Backmanin mukaan hyvin juuri tällaisissa kohteissa.

“Liittopilarit mahdollistavat sirot pilarit, mikä sopii hyvin toimistotiloihin. Deltapalkilla taas saadaan välipohjan korkuinen palkki, joka ei vie tilaa alapuolelta. Näin talotekniikka saadaan mahtumaan ja tilat pysyvät avoimina.” Rakenteellinen tehokkuus näkyy myös elementtien mitoissa ja painoissa. “Tyypillinen jänneväli on noin 5,9 ja 8,1 metriä. Palkit eivät ole erityisen pitkiä, ja niiden painot ovat keskimäärin noin 500 kiloa, mikä tekee niistä kevyitä käsitellä.”

Kevyet elementit helpottavat asennusta ja logistiikkaa. “Kun elementit ovat kohtuullisen kokoisia, yhteen kuljetukseen saadaan enemmän tavaraa. Se on etu työmaalle ja koko toimitusketjulle.” Liittopalkit ja -pilarit eivät vaadi myöskään erillistä palosuojausta.

Yhteistyö ja tietomallit varmistivat onnistumisen

Tietomallipohjainen suunnittelu oli keskeinen osa hanketta. “Toimimme samassa mallissa rakennesuunnittelijan kanssa. Se on erityisen tärkeää tiukassa aikataulussa, koska mahdolliset yhteensovitusongelmat nähdään heti ja voidaan ratkaista nopeasti.” Mallipohjaisuus jatkuu myös tuotantoon.

“Saamme suoraan mallista tuotantokuvat ja osakuvat, eikä niitä tarvitse erikseen valmistella. Se nopeuttaa prosessia ja vähentää virheitä.” Yhteistyö eri osapuolten välillä oli sujuvaa koko hankkeen ajan. “Rambollin kanssa yhteistyö toimi hyvin, ja työmaan kanssa asiat etenivät nopeasti. Kun osapuolet ovat tuttuja ja toimintatavat selkeät, se helpottaa tekemistä merkittävästi.” Teräksen rooli hankkeessa on ollut keskeinen.

“Teräs mahdollistaa tämän tyyppisen rakennuksen tehokkaan toteutuksen. Ilman sitä rakennekorkeudet kasvaisivat ja tilojen joustava käyttö vaikeutuisi”, Jarno Backman tiivistää. – SH

Keravan Energian uusi toimitalo

Rakennuttaja: Keravan Energia Oy

Rakennuttajakonsultti: Calash Oy

Pääurakoitsija: Jatke Toimitilat Oy

Valvoja: Calash Oy

Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: L-Arkkitehdit Oy

Rakennesuunnittelu: Ramboll Finland Oy

LVISA-suunnittelija: Sweco Talotekniikka Oy

Teräsrunkotoimittaja ja -suunnittelu: Peikko Finland Oy

PVP- ja profiilipellit: Ruukki

Puujulkisivuelementtitoimittaja: LapWall Oyj

Puujulkisivuelementtien kannatusteräkset: Teräsjaakko Oy

Betoni- ja teräsrungon asennus: Asennuspalvelu Huuhka Oy sekä Lahden Tasopalvelu Oy (IVKH teräsrunko)

LVV-urakoitsija: Consti Talotekniikka Oy

Sprinkleriurakoitsija: Consti Talotekniikka Oy

Automaatiourakoitsija: Consti Talotekniikka Oy

IV-urakoitsija: Keski-Uudenmaan Ilmastointi Oy

Sähköurakoitsija: Sähköasennus JP Vähätalo Oy