Helsingin kaupunki ja HUS uudistavat Laakson sairaala-alueen 2020-luvulla. Alueella rakennetaan kaksi uutta sairaalaa ja korjataan kaksi olemassaolevaa sairaalarakennusta.
Laakson yhteissairaalan tilaaja on Kiinteistöosakeyhtiö Laakson yhteissairaala, jonka omistavat puoliksi Helsingin kaupunki ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS). Hanke sisältää Helsingin kantakaupunkiin, Laakson sairaalan korttelikokonaisuuteen sijoittuvan päärakennuksen, pohjoisen uudisrakennuksen, kaksi peruskorjattavaa Laakson sairaalan kiinteistöä, edellä mainittuja palvelevat maanalaiset huolto- ja pysäköintitilat sekä Ohkolaan sijoittuvan uudisrakennuksen. Hankkeen kokonaislaajuus on noin 190.000 brm2. Sairaansijoja rakennuksissa on yli 900 kpl ja maanalaisia pysäköintipaikkoja 550.
Tällä hetkellä rakenteilla ovat maanalaisten tilojen lisäksi päärakennus sekä Ohkolan uudisrakennus. Laakson yhteissairaala on kokonaisuudessaan valmis vuonna 2030. Ensimmäiset potilaat otetaan päärakennukseen hoidettavaksi kuitenkin vaiheittain jo vuonna 2027.
Sijoittuminen
Laakson yhteissairaala – Ohkolan uudisrakennusta lukuun ottamatta – sijoittuu Helsingin Taka-Töölöön, keskuspuiston ja ratsastuskentän kupeeseen, vanhalle Laakson sairaala-alueelle. Etelässä kortteli rajautuu Nördenskiöldinkatuun, lännessä Urheilukatuun, pohjoisessa Lääkärinkatuun sekä idässä Laakson ratsastuskenttään.
Korttelissa sijaitsee ennestään kolme Helsingin sairaalalle kuuluvaa rakennusta, joista kaksi rakennusta peruskorjataan, sekä Invalidiliiton rakennukset Synapsia ja Vega. Uudisrakennusten tieltä on jo purettu neljä kerrostaloa, terveysasema sekä osittain vanha huoltorakennus. Päärakennus – noin 95 000 brm2 -on jo osittain vesikattovaiheessa.
Kaupunkikuva
Maisemarakenteessa Laakson ratsastuskentän alue hahmottuu nykyisin alavana maisematilana, jota luonnehtivat Laakson sekä Auroran kallioisille selänteille sijoittuvat vanhat sairaalamiljööt.
Laakson sairaalan vanhin osa on kulttuurihistoriallisesti, kaupunkikuvallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas kokonaisuus, jossa massaltaan yksinkertaiset, symmetrisesti sijoitetut paviljonkirakennukset sijaitsevat vehreässä sairaalapuistoympäristössä, porrastuvin matalin kivimuurein ja -sokkelein rajattuina.
Rakennuksiin liittyvät akselit ja kivimuurit korostavat symmetriaa. Puukujat sekä kookkaat yksittäispuut luovat alueelle maanläheisen ja turvallisen ilmapiirin. Kookkaat lehtipuut ja vanhat kilpikaarnamännyt luonnehtivat alueen nykyistä maisemakuvaa. Monilajisen puuston avulla saadaan luonnon elvyttävä ja rauhoittava vaikutus sairaalan käyttäjille.
Suurmaisemassa uusi päärakennus on sarja perättäisiä lamellimaisia vaaleita kivirakennuksia, jotka toistavat vanhojen sairaalapaviljonkien mittakaavaa. Symmetria rikkoutuu lamellien kattomaailmassa, joka madaltuu 6-kerroksiseksi Urheilukadun puolelta ollen tontin sisäosassa 7-kerroksinen. Madallus käytetään hyväksi potilaiden kattopihoina. Uusi päärakennus on sarja kappaleita puistossa vanhojen paviljonkien tapaan.
Pohjaratkaisu
Laakson yhteissairaalan päärakennus muodostuu kahdesta neliapilasta, jotka on kytketty toisiinsa kevyellä liitososalla – ”selkärangalla”. Neliapiloiden lehdykät ovat vuodeosastomoduuleita, ja ne ovat jaettavissa kahdeksan potilaan yksiköihin. Yksi vuodeosasto koostuu neljästä moduulista. Yhdessä kerroksessa on 2 vuodeosastoa. Eteläinen neliapilatorni on somatiikan käytössä ja pohjoinen psykiatrian. Somatiikan ja psykiatrian vuodeosastot ovat pääosin rakenteeltaan samanlaisia, mutta potilashuoneen wc-ratkaisu eroaa toisistaan toiminnan vaatimusten mukaan: Psykiatriassa wc on hotellihuoneen omaisesti heti oven vieressä potilashuoneeseen astuttaessa, somatiikan potilashuoneen wc on ulkoseinällä, huoneen perällä. Muuntojouston keinoin huoneita on jälkikäteen mahdollista muuttaa toisikseen, eli niiden perusmitoitus ja viemäriratkaisu on geneerinen.
Jokaisella 8 hengen potilashuonemoduulilla on oma väljä parvekkeensa lehdyköiden kulmauksissa. Lisäksi potilaiden on mahdollista ulkoilla kattopihoilla ja maantasossa olevilla potilaspihoilla. Rakennus sijaitsee puolijulkisessa sairaalapuistossa, joka edelleen rajautuu Laakson julkiseen puistoalueeseen. Potilaat pääsevät ulkoilemaan erilaisissa ympäristöissä vointinsa mukaan.
Selkärangassa, vuodeosastomoduulien välissä, sijaitsevat rakennusta palvelevat logistiikka- ja henkilöhissit. Logistiikka ja henkilöliikenne on jaettu eri puolille selkärangan käytäviä, jotta liikennevirrat eivät risteä toistensa kanssa. Hissiryhmät yhdistävät kerrokset paitsi pohjakerroksen koko rakennusta palveleviin aula- ja ravintolatiloihin myös kalliotiloissa sijaitseviin paikoitus- ja huoltotiloihin. Rakennuksen pääsisäänkäynnit ovat sekä maantasossa etelässä ja pohjoisessa että myös sääsuojassa maan alla, jonne pääosa ajoneuvoliikenteestä ohjataan Auroranportin sisäänajotunnelin kautta.
Päärakennuksen eteläinen sisäänkäyntiaukio on saavutettavissa urbaanimmasta katutilasta Reijolankadulta. Pohjoiseen sisäänkäyntiin on pääsy korttelin keskellä sijaitsevalta saattopihalta sekä peruskorjattavien vanhojen rakennusten välistä, arvokkaalta keskeiseltä puistoakselilta. Sairaalakampus on kokonaisuutena saavutettavissa myös rakennusten alta, kallioon louhittujen maanlaisten pysäköinti- ja huoltokerrosten kautta.
Päärakennuksen sokkeli- ja sisäänkäyntikerrokset verhoillaan keskiharmaalla, pystyuritetulla betonilla. Se sitoo maahan liittyvän kerroksen korttelin luonnonkivimuureihin ja kallioleikkauksiin sekä värillään että elävällä tekstuurillaan. Sisäänkäyntien tuntumassa betoni on lisäksi kiillotettu sisäänkäyntejä korostamaan.
Päärakennuksen julkisivun päämateriaalina on lämmin valkoisen sävyinen suuri klinkkerilaatta, jossa kahden kerroksen potilashuoneiden ikkunat on yhdistetty aaltoilevalla muotolaatalla ja pulveripolttomaalatulla alumiinipellillä kahden kerroksen korkuisiksi kentiksi pienentämään rakennuksen visuaalista mittakaavaa. Väljillä sisäänvedetyillä parvekkeilla on lisäksi alakattona puunvärinen profiilipelti antamassa lämpöä oleskelutiloille. Rakennuksen ulkoikkunat ovat sisäpuitteiltaan petsattua puuta.
Rakennuslamellit eroavat kivirakenteisina visuaalisesti niitä yhdistävästä nivelosasta. Nivel verhoillaan opaalimaisin pystysuuntaisin lasievin, jotka toisaalta antavat sille harsomaisen ulkonäön ja toisaalta estävät nivelosan henkilöliikennekäytävältä suoran näköyhteyden viereisiin potilashuoneisiin. Vesikaton rakenteet ovat tumman harmaita, ne vetäytyvät fyysisesti ja visuaalisesti rakennuksen räystäslinjan taakse.
Rakenteet, käyttö- ja muuntojousto
Päärakennuksen tilat on jaettu kiinteisiin, puolikiinteisiin ja muuntuviin tiloihin, joille on kaikille määritelty tavoitteet sille, kuinka ne joustavat mahdollisten muutosten aikana. Kiinteälle osalle (runko, tekniset tilat, pystynoustu, hissit ja porrashuoneet) on esimerkiksi asetettu tavoitteita rungon kestävyyden, mitoituksen, kerroskorkeuden, kantavuuden ja laajennettavuuden suhteen. Runkoratkaisu on pilari ja matalalaippapalkkiratkaisu, jonka 4,5 metrin kerroskorkeus sallii talotekniikan joustoa kerroksissa toiminnan muuttuessa. Kantavat ulkoseinäelementit mahdollistavat sen, että ulkoseinillä ei sijaitse pilareita. Ilmanvaihtokonehuoneratkaisut on mitoitettu kerrosten vaativimman skenaarion mukaan, jotta mahdollisille tuleville iv-koneille ja kanaville on tilavaraukset valmiina.
Rungon pilarijako on 8×10, johon toistuvat, muuntuvan osan standardoidut ja modulaariset tyyppitilat on sovitettu toistensa kerrannaisina. Vaikka päärakennus koostuu pääasiassa vuodeosastoista, on maantasokerroksessa esimerkiksi puolikiinteään osaan kuuluvia kuvantamistiloja, jotka määrittävät vaatimuksia myös ko. kerrosten kantavuusvaatimuksille ja haalausreiteille.
Toni Väisänen
Pääsuunnittelija, Arkkitehtiryhmä Laakson LATU
Haku:
Avaa näköislehti:
Lisää artikkeleita:
Oletko kiinnostunut TRY:n toiminnasta tai haluatko mainostaa TRY:n viestintäkanavissa? Ota yhteyttä ja saat lisätietoa eri mahdollisuuksista.
