Laakson yhteissairaala on logistiikan ja yhteistyön taidonnäyte

Massiivisessa rakennusprojektissa avoin tiedonkulku ja nopea reagointi ovat onnistumisen edellytys. Helsingin ytimessä on rakenteilla iso sairaala, jonka suunnittelussa ja toteutuksessa yhteistyö ja laadunvarmistus on viety poikkeukselliselle tasolle.

Helsingin keskustassa, Laakson vanhalla sairaala-alueella, rakennetaan tahtituotannolla uutta sairaalaa. Helsingin kaupungin ja HUSin yhteinen rakennushanke on nimetty Laakson yhteissairaalaksi. Laaksoon keskitetään psykiatriasta ja somaattista sairaanhoitoa ja kuntoutusta. Lisäksi osana hanketta rakennetaan oikeuspsykiatrialle uudisrakennus Ohkolan alueelle Mäntsälään.

Laaksoon rakennetaan projektin aikana kaksi uutta rakennusta ja sen lisäksi peruskorjataan kaksi vanhaa. Päärakennukseen tulee tiloja 95000 brm2 ja alueen pohjoislaidan uudisrakennukseen 11500 brm2. Kun uusi päärakennus saadaan valmiiksi, toiminnot vanhoista, vieressä olevista sairaalarakennuksista siirtyvät sinne, minkä jälkeen vanhat sairaalarakennukset pystytään saneeraamaan. Kun hanke vuonna 2030 valmistuu, uusissa ja uusituissa sairaalayksiköissä on yhteensä 900 sairaansijaa.

Työmaa sijaitsee keskuspuiston kainalossa ja ihan vierestä löytyvät Töölön urheilupyhätöt, jäähalli ja jalkapallokentät. Vilkasliikenteiset Nordenskiöldinkatu ja Mannerheimintie ovat kivenheiton päässä ja lisäksi sairaala-aluetta ympäröi tiivis asuinalue. ”Kun hanketta alettiin suunnittelemaan, tulevalle työmaalle ei ollut oikein kunnon yhteyksiä, vain Mannerheimintieltä Lääkärinkadulle kääntyvä tie. Liikennejärjestelyissä päädyttiin siihen, että Auroranportista tehtiin tunneliyhteys pysäköintilaitokseen”, kertoo suunnittelujohtaja Juha Lempinen KOy Laakson yhteissairaalasta.

Sijainnista on pidetty kiinni muun muassa asiakastavoitettavuuden vuoksi. ”Näin suurelle sairaalalle on aika mahdotonta löytää paikka näin tavoitettavasta ja hyvästä paikasta. Olemme myös lähellä Meilahden kampusta, ja Laakso on tietysti myös vanhaa sairaala-aluetta”, Lempinen sanoo.

Suunnittelussa on ollut tärkeää huomioida herkkä ympäristö, jotta muun muassa asukkaille, sairaalan asiakkaille ja työmatkailijoille aiheutuva haitta jää mahdollisimman vähäiseksi. Lempinen kertoo, että toiminnassa olevassa sairaalassa on saatu pidettyä kaikki ne toiminnot, jotka olivat siellä ennen rakennushankkeen alkua. ”Työmaa on rajattu ja vaiheistettu niin, että kun vanhoja rakennuksia aletaan remontoida, potilaat voivat siirtyä uusiin tiloihin.”

Projektipäällikkö Ossi Inkilä SRV:ltä kertoo, että nyt loppusyksystä 2024 henkilövahvuus työmaalla on 700 työntekijää ja joulun jälkeen se kasvaa tuhanteen. ”Tarvitaan paljon suunnittelua senkin varmistamiseen, että työmaalle pystytään tuomaan riittävästi materiaalia ja kaikilla tekijöillä on koko ajan työtä tehtäväksi, niin että työ valmistuu aikataulussa.”

Pitkä ja perusteellinen kehitysvaihe

Hankkeen allianssisopimus allekirjoitettiin vuonna 2021. Se on jo moneen kertaan osoittautunut toimivaksi ja joustavaksi malliksi tämän ison projektin eteenpäin viemisessä. Heti alkuun osoittautui, että budjetti oli liian vaativa, kun maailmantilanteen muutokset johtivat nopeasti hintojen nousuun.

”Säästöä haettiin laajuutta karsimalla. Muun muassa päärakennuksesta jätettiin pois yksi kerros ja joitakin kalliotiloja vähennettiin. Näillä ratkaisuilla ja lisärahoituksella saatiin uusi päätös vuonna 2023 ja työt saatiin käyntiin”, Inkilä kertoo.

Allianssi on mahdollistanut myös sen, että hankintoja on voitu viedä eteenpäin samalla, kun on odotettu lupia ja kaavapäätöksiä. ”Olemme herkällä alueella, jota Helsingin kaupunginmuseo suojelee tarkasti. Tällä mallilla kaikki on mennyt yllättävän jouhevasti”, Inkilä kertoo.

Kehitysvaiheesta lähtien hankkeen yhteistyö on ollut poikkeuksellisen tiivistä. ”Olemme pystyneet integroimaan tänne osaajia usealta eri alalta, muun muassa rungon osalta, hyvin aikaisessa vaiheessa. Sen sijaan että olisimme ensin suunnitelleet ja sitten kilpailuttaneet, olemme nyt yhdessä näiden integroitujen toimijoiden kanssa suunnitelleet parhaita mahdollisia ratkaisuja”, Inkilä kertoo.

Työmaalla on myös järjestetty säännöllisesti runkotyöpajoja. Suunnittelupäällikkö Pekka Korhonen SRV:ltä sanoo, että yhteistyö on ollut ihan poikkeuksellista verrattuna tavanomaisiin hankkeisiin. ”Olemme kehittäneet yhdessä kohteeseen parhaiten soveltuvan, kokonaistaloudellisimman runkoratkaisun. Tiedonkulku on ollut koko ajan saumatonta kaikkien osapuolten taholta.”

Nordecin toimitukseen kuuluvat kantavan rungon teräsrakenteet sisältäen välipohjapalkit ja liittopilarit sekä iv-konehuoneen teräsrakenteet ja muita täydentäviä rakenteita. Nordec myös vastaa koko rungon asentamisesta. ”Asennuspalvelu Huuhka on meillä näissä asennuksissa aliurakoitsijana. Olemme olleet kehitysvaiheesta lähtien yhdessä kehittämässä ratkaisuja Lujabetonin ja allianssin osapuolten ja suunnittelijoiden kanssa ja käyneet läpi rakenteiden yhteensovittamista. A-Insinööreillä on ollut tärkeä rooli kokonaisuuden suunnittelussa ja ratkaisujen kehittämisessä meidän tuomien ideoiden, detaljien ja omien tuotteidemme käyttämisessä tehokkaan valmistuksen ja turvallisen asentamisen varmistamiseksi”, kertoo Nordecin liiketoimintapäällikkö Heikki Alakarhu.

On poikkeuksellista, että asentajat pääsevät jo kehitysvaiheessa mukaan tuomaan suunnitteluun omaa ammattitaitoaan. ”Olemme voineet kertoa omia näkemyksiämme ja vaikuttaa asioihin. Suunnittelu oli perusteellista ja yhdessä laadittiin tarkat aikataulut, joiden mukaan on myös menty. Vaikka on iso työmaa, tarvittaessa kaikkiin poikkeamiin reagoidaan heti ja aikataulu ei kärsi”, sanoo Asennuspalvelu Huuhkan asennustyönjohtaja Jari Huuhka.

Lujabetonin elementtiyksikön johtaja Kari Turunen kokee myös, että jo kehitysvaiheessa rakennettu yhdessä tekemisen kulttuuri luo vahvan pohjan onnistumiselle. ”Kun olemme tuoneet kaikkien näkemykset samaan pöytään, olemme saaneet vietyä projektia yhteiseen suuntaan.”

Projekti on Turusen mielestä ihan poikkeuksellinen. ”Tilaaja on satsannut isosti siihen, että yhdessä saadaan aikaan onnistunut lopputulos. SRV on rakentanut yhteishenkeä ja järjestänyt myös koulutuksia. Hyvä yhteistyö ja yhteiseen tavoitteeseen pyrkiminen näkyy toteutuksen sujumisessa.”

Rungossa hyvin testattuja ratkaisuja

Kehitysvaiheessa tutkittiin huolellisesti kaikki eri runkovaihtoehdot. ”Käytännössä valittiin niistä kokonaistaloudellisin, ja tärkeä asia oli myös yhteensovitettavuus sekä muuntojoustavuus. Teräspalkkivaihtoehdolla pääsimme mataliin rakennekorkeuksiin”, Korhonen sanoo.

”Runko on niin sanottu sekarunko, jossa on Nordecin toimittama teräksinen pilari-palkkirunko ja Lujabetonin toimittamat kantavat ja jäykistävät ulkoseinät sekä myös porrashuoneiden seinät, jotka jäykistävät rakennusta. Lujabetoni toimittaa myös kaikki kohteen välipohjalaatat. Laatastot toimivat vaakavoimia välittävinä rakenneosina pystyseinille. Betonisandwich-ulkoseinät mahdollistavat julkisivujärjestelmän suoran kiinnittämisen betoniseen ulkokuoreen”, kuvailee päärakennuksen vastaava rakennesuunnittelija Tuomas Haapanen A-Insinööreiltä.

Haapanen on tyytyväinen siihen, mitä kehitysvaiheessa saatiin aikaan. ”Kun Nordec ja Lujabetoni valittiin mukaan, noin vuoden ajan kehitimme runkoa niin teräsrakenteiden kuin betonirakenteidenkin osalta sillä tavalla, että saatiin kokonaisuudessaan modulaarinen ja kokonaistaloudellinen runko. SRV:n suunnitteluohjaus on ollut todella onnistunutta.”

Ulkoseinän betonisandwich-elementit verhoillaan osin keraamisilla laatoilla ja osin ohutlevyverhoiluilla. ”Siten saadaan täytettyä kaavan ja rakennusvalvonnan vaatimukset”, Haapanen sanoo.

Aikataulullisesti tämä on myös hyvä ratkaisu, koska tällä tavoin saamme suoraan jo runkovaiheen aikana vaipan tiiviiksi ja lämmöt päälle -valmiuden. Elementteihin asennetaan ikkunat jo tehtaalla, mikä säästää työmaalta aikaa ja ylimääräistä logistiikkaa”, Korhonen sanoo.

Tässä kohteessa käytetään Nordecin niin sanottuja kuivia liittopalkkeja, joita ei täytetä betonilla työmaalla. Näin asentaminen tehostuu, eikä rakenteeseen tuoda ylimääräistä kosteutta.

Selkeät rakenteet

Rakenneratkaisuissa on pyritty yksinkertaisuuteen ja selkeyteen, mikä on tulevaisuuden muuntojouston kannalta tärkeä asia. ”Senkään vuoksi ulkoseinillä ei ole pilareita. Olemme myös pyrkineet sellaiseen samankaltaisuuteen, joka on tahtituotannon huonerakentamisen kannalta tärkeää”, Lempinen kertoo.

Haapanen lisää, että rakennusten jalustakerrokset ovat uniikkeja. ”Joka lohkossa on erityyppisiä tiloja. Sitten kun mennään potilaskerroksiin, ne ovat hyvin toistuvia ja rakennesuunnittelun näkökulmasta tehokkaita. Samat, hiotut rakenneratkaisut voidaan pitkälti kopioida seuraavaan kerrokseen.”

Teräsrakenteiden suunnittelusta vastaava Jani Leppinen A-Insinööreiltä toteaa, että määriteltyjen tilojen osalta on myös pitänyt huomioida, että niitä voidaan tulevaisuudessa käyttää johonkin muuhun. ”Valittu rakennejärjestelmä, esimerkkeinä pitkät jännevälit ja WQ-palkkien käyttö, on myös mahdollistanut tiloille kaivattua muuntojoustavuutta.”

Teräs mahdollistaa tilojen väljyyttä

Teräksen rooli näkyy Leppisen mukaan hyvin esimerkiksi runkoratkaisujen mahdollistamassa vapaan tilan määrässä. ”Tälle projektille on tyypillistä laajarunkoisuus ja se, että olemme pystyneet optimoimaan siinä teräksen käyttöä. Eli olemme pystyneet hakemaan lohkosta toiseen mahdollisimman optimaalisia ratkaisuja sekä iteroimaan niiden käyttöä töiden edetessä.”

Liittopilareita on lähtökerroksissa kahden kerroksen korkuisina ja siitä ylöspäin kolmen kerroksen korkuisina. Leppinen sanoo, että siten ne on saatu paikoilleen mahdollisimman pienellä asennustyöllä. ”Työtä on sujuvoittanut myös se, että yhdessä suunnittelemalla on pystytty määrittelemään rakenteisiin paljon toistuvia, työmaan kannalta asennusta helpottavia liitoksia.

Näin ollen saamme optimoitua runkorakennetta ja meillä on mahdollisuus kustannussäästöihin, kun materiaalin menekkiin pystytään varautumaan etukäteen.”

Liitokset on optimoitu asennusta silmällä pitäen. ”Lähdimme kehitysvaiheessa asennusryhmän kanssa katsomaan yhdessä, miten liitokset saataisiin helpoimmin asennettua. Samalla huomioitiin liitoksissa rakennusten toleranssit, eli ne ovat liitoksissa sisäänrakennettuna. Ja kun liittopilareissa on rakenteellinen palon kestävyys, on mahdollinen onnettomuustilanne huomioitu myös liitoksen mitoituksessa ja sen toteutustyylissä.”

Terästä on käytetty myös tavallisuudesta poikkeavasti. ”Olemme esimerkiksi tehneet kuiluihin teräksisiä sääsuojarakenteita. Teräksinen sääsuoja nostetaan kuilujen suojaksi asennuksen ajaksi ja sitä siirretään torninosturilla kerroksesta ja lohkosta toiseen, hankkeen edetessä”, Leppinen sanoo.

Kalliolta tunneliin

Rakennusten alla on kalliota, ja louhintaa on tarvittu paljon. Aikataulujen vuoksi rakentamista on pitänyt viedä eteenpäin samalla kun esimerkiksi tunnelitöissä on räjäytelty. ”Tämäkin on vaatinut paljon yhteensovitusta. Kun tehdään vaikka saumavaluja, heti valujen jälkeen ei saa räjäyttää, koska se voisi aiheuttaa vaurioita runkorakenteisiin”, Korhonen kertoo.

Lempinen pohtii, että mielenkiintoinen yksityiskohta on ollut myös Auroran kentän alitus. ”Sillä osalla on pohjavesi korkealla. Siihen tunneliin on tehty vedenpitävät rakenteet, mikä on ehkä jo taitorakennetta.”

Maan alle valmistuu sairaalan tiloja kaksi kerrosta. Sinne tulee henkilökunnan ja asiakkaiden pysäköinti, huoltopiha ja muut logistiikkatilat sekä asiakas- ja ambulanssisaatto. Tunneleista rakennetaan hissiyhteydet kaikille sairaalaosastoille uusissa rakennuksissa.

Elinkaarikustannukset painottuvat valinnoissa

HUSin ja Helsingin kaupungin tavoitteista on yhdistetty hankkeelle elinkaaritavoitteet. ”Rakennusten pitää kestää 100 vuotta ja energiatehokkuus on isossa roolissa. Suunnittelutavoitteemme on olla 10 prosenttia määräystasoa tehokkaampia. Olemme myös käyneet läpi elinkaarikustannukset koko hankkeelle. Sen mukaisesti olemme tehneet sellaisiakin ratkaisuja, joissa olemme valinneet lyhyellä aikavälillä kalliimman vaihtoehdon, jonka elinkaarikustannukset ovat edullisemmat”, Inkilä sanoo.

Ympäristön huomioiminen näkyy muun muassa siinä, että rakennuskokonaisuuteen tulee paljon viherkattoja ja istutuksia. ”Olemme myös huomioineet pyöräilyn tarpeita. Ja tänne tullaan poraamaan geoterminen energiakaivo. Työ alkaa ensi keväänä Laakson kentällä ja tavoitesyvyys on yli kolme kilometriä”, Inkilä sanoo.

Lempinen huomauttaa, että haasteenahan sairaaloilla on, että niistä on vaikeaa tehdä energiatehokkaita, koska ne vievät paljon energiaa. ”Mutta geotermisellä energiantuotannolla pystytään tekemään jo paljon asioita. Valtaosa tämän hankkeen lämmitysenergiasta tullaan kattamaan geotermisen energiakaivon avulla.”

Hankkeen poikkeuksellinen laadunvarmistus

Suunnittelua ja toteutusta seurataan erittäin huolellisesti. Korhonen kertoo, että käytössä on monenlaisia työkaluja työmaan tilannekuvan luomiseen. Esimerkiksi suunnittelua seurataan visuaalisella 3D-mallilla viikoittain. ”Jokaisen elementin osalta tiedetään, milloin sen konepajasuunnitelmien pitäisi valmistua ja suunnitelman vastaanottaja, eli Lujabetoni tai Nordec laittaa yhteiseen tietomalliin merkinnän, onko suunnitelma saapunut aikataulun mukaan. Viiveet näkyvät aina punaisella. Aika vähän on punaista ollut. Jos jotakin on myöhässä, niistä on sovittu yhdessä ja juurisyyt on selvitetty. Ja ihan vastaavasti seurataan tuotannon ja asennuksen toteutumista.”

Haapanen toteaa, että laajaan hankkeeseen liittyy myös paljon erityisdetaljiikkaa, kuten liikuntasaumoja, liittymäpintoja kalliotiloihin louhittuihin pysäköintitiloihin, kallioräjäytysten ja betonitöiden yhteensovitusta sekä rakentamisjärjestyksen huomioon ottamista. ”Haasteisiin on vastattu suunnittelun ja toteutuksen laadunvarmistustoimenpiteillä. Suunnitelmat tarkastetaan ensin sisäisesti, jolloin tehdään niin sanottua itselle luovutusta, minkä jälkeen niitä käydään läpi urakoitsijoiden kanssa, ja mukana voi olla esimerkiksi rakennusfysiikan asiantuntijoita.” -JP

Laakson yhteisairaala

• Tilaaja: Kiinteistöosakeyhtiö Laakson yhteissairaala
• Rakennuttajakonsultti: Indepro Oy
• Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtiryhmä Laakson LATU (Lukkaroinen Arkkitehdit Oy, AW2-arkkitehdit, Arkkitehtitoimisto Tähti-Set Oy, UKI Arkkitehdit Oy)
• Rakennusurakoitsija: SRV Rakennus Oy
• Rakenne-, geo- ja kalliosuunnittelu : Unitas-ryhmittymä (A-Insinöörit Suunnittelu Oy ja AFRY Finland Oy)
• Runkoasennuksen johto: Nordec Oy
• Asennusaliurakoitsija: Asennuspalvelu Huuhka Oy
• Teräsrakenteet: Nordec Oy
• Betonielementit: Lujabetoni Oy

Nordecin toimituslaajuus

• Teräsrungon valmistaminen ja toimittaminen sekä koko rungon asentaminen sisältäen elementtirungon saumavalut raudoituksineen.
• Välipohjapalkkeja yli 8 km
• Liittopilareita yli 4 km
• Muita teräsrakenteita noin 400 tn
• Asennettavia rakenteita yhteensä noin 16.000 kpl