Noin 1200 metrin pituinen Kruunuvuorensilta Helsingissä on Suomen pisin ja korkein silta, jonka keskipyloni kohoaa merestä 135 metrin korkeuteen. Nordecin Sompasaaressa koottujen suurlohkojen asennuksella Kruunusiltojen pääsillan rakentaminen nopeutui yli vuodella, kun pylonia ei tarvinnut rakentaa ensin valmiiksi eikä vinoköysilohkoja tehdä hitaasti ulokeasennuksena.
Kruunusillat sisältää kolme uutta siltaa ja raitiotien sekä kevyen liikenteen yhteyden Helsingin kantakaupungin ja Laajasalon saaren välille. Keskimmäinen ja suurin Kruunuvuorensilta on maailmanlaajuisestikin poikkeuksellinen, sillä näin isoja siltoja ei ole rakennettu henkilöautoja poissulkien pelkästään joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn käyttöön. Kruunuvuoren sillalle on määritetty 200 vuoden käyttöikävaatimus, joka koskee esimerkiksi kannen teräspalkistoa, välitukia ja pylonia sekä muita vaikeasti uusittavia rakenteita.
Siltojen rakentaminen alkoi lokakuussa 2021 ja raitiotien liikennöinnin on tarkoitus alkaa Laajasalon ja Hakaniemen välillä vuoden 2027 alussa. Kaikki kolme uutta siltaa avataan kuitenkin jalankulun ja pyöräilyn käyttöön jo vuosien 2025-2026 aikana. Siltaurakan pääurakoitsija on YIT Suomen ja Kreaten muodostaman työyhteenliittymä Kruunusillat. Nordec on päässyt Kruunusilloissa hyödyntämään monipuolista kokemustaan siltaratkaisujen kehittämisestä jo tarjousvaiheessa. Nordecin yhdessä pääurakoitsijan kanssa tekemä ehdotus asennustavan muutoksesta nopeutti Kruunuvuorensillan rakentamista yli vuodella.
”Alkuperäisen suunnitelman mukaisessa ulokeasennuksessa pyloni olisi ensin pitänyt rakentaa valmiiksi, kun nyt se valmistui viimeisenä. Pylonin valmistumisen jälkeen vinoköysialueen ulokeasennus olisi kestänyt yli vuoden, kun nyt se asennettiin viikossa Sompasaaressa kootuista suurlohkoista Norjasta vuokratulla merinosturilla, jota olemme aikaisemmin käyttäneet myös Norjassa vuonojen yli kulkevien siltojen asennuksessa”, Siltarakenteet-liiketoiminta-alueen päällikkö Aki Viiliäinen Nordecista sanoo. Pylonin valmistuttua vinoköysilohkoja olisi nostettu 12,5 metrin teräsulokkeina kannatusköysi kerrallaan pylonista lähtien ja valettu betoninen kansirakenne, jonka kuivuttua olisi päästy tekemään seuraavat ulokelohkot pareittain pylonin kummallekin puolelle kohti rantoja edeten.
”Suurlohkojen asennusta varten urakoitsijan piti toki rakentaa väliaikaiset kannatustuet, mutta sillan rakentamisen nopeutuminen säästi esimerkiksi kalliin merinosturin ja raskaan uittokaluston vuokra-aikaa yli vuodella. Kokonaisuutena rakentaminen nopeutui noin 1,5 vuodella”, Aki Viiliäinen sanoo. Ulokeasentaminen olisi päästy aloittamaan vasta viime keväänä. ”Vinoköysiosuuden asentaminen merinosturilla työnaikaisten tukien päällä selkeytti koko Kruunuvuorensillan rakentamista verrattuna ulokeasennukseen. Pääsimme tekemään isompia kokonaisuuksia kerralla, jolloin työ on tehokkaampaa ja laadullisesti parempaa”, TYL Kruunusiltojen projektipäällikkö Jari Humalajoki toteaa.
”Vaikka merinostoissa oli omat haasteensa, niin syväyksen kanssa pylonin vieressä kuin väliaikaisten tukien rakentamisessa, niin vaiva oli pieni verrattuna ulokeasennuksella tehtyyn tapaan rakentaa vinoköysiosuus. Ulokeasennus olisi ollut logistisesti todella paljon haastavampi, samoin sääriski olisi ollut paljon suurempi”, Humalajoki jatkaa. ”Merkittävä etu on myös se, että todella suuri tuntimäärä työstä voitiin siirtää meren päältä maan päälle telttaan Sompasaaressa”, projektipäällikkö John Sundblom Nordecista lisää. Olosuhteet teltassa ovat huomattavasti paremmat ja hallitummat kuin sään armoilla meren päällä, mikä vaikuttaa positiivisesti esimerkiksi laatuun, mittatarkkuuteen, työturvallisuuteen ja ympäristöön.
Yli 80 tonnin toimituksia konepajalta
Nordec toimitti Kruunusiltoihin kaikki kantavat teräsrakenteet. Siltarakenteet valmistettiin vajaassa vuodessa Nordecin konepajalla. Sillan pääkannatinpalkit ovat kolmen metrin korkuiset ja Nordecin toimituksista raskain yksittäinen rakennekokonaisuus painoi 85 tonnia. Yli 80 tonnin toimituksia oli paljon, ja jokainen kuljetus toimitettiin erikoiskuljetuksena. ”Kokonaisteräsmäärä on noin 6500 tonnia. Pylonin teräksiset kotelorakenteet köysiankkurien alueella painavat noin 250 tonnia ja kaikki muu on kansialuetta, joka on 1190 metrin pituinen”, Aki Viiliäinen kuvaa teräksisten siltarakenteiden mittakaavaa.
Pylonin kokonaiskorkeus on 135 metriä. Alaosa 100 metrin korkeuteen on betonirakenteinen, ja seuraavana on 23 metrin teräsrakenteinen osuus, johon vinoköydet on kiinnitetty. Pylonin huipulla on vielä betonirakennetta. ”Kaikki hitsarit eivät halunneet työskennellä korkealla pylonissa”, Viiliäinen kertoo. ”Kaksiaukkoisen vinoköysisillan jännevälit ovat 260 metriä. Lähestymissillat ovat liittopalkkisiltoja, joiden pituudet ovat Kruunuvuoren puolelta 420 metriä ja Korkeasaaren päästä 251 metriä”, John Sundblom kertoo siltojen mitoista.
Hyötyleveys tulosilloilla on 15,3 metriä. Kruunusiltojen teräsrakenteet valmistettiin Nordecin Ylivieskan konepajalla. Helsingin kaupunkiympäristön toimialan tilaaman hankkeen suunnittelu käynnistyi kansainvälisellä suunnittelukilpailulla, jonka voitti WSP Finland Oy:n johtama työryhmä yhdessä Knight Architects Ltd:n kanssa. Sillan yleis-, rakennus-, toteutus- ja detaljisuunnittelun laati WSP Finland. Sillan kantavan teräsrakenteen konepaja- ja toteutussuunnittelun laati Ramboll Finland Oy tiiviissä yhteistyössä Kruunusillat-työyhteenliittymän kanssa.
”Yhteistyö suunnittelijoiden ja pääurakoitsijan kanssa on toiminut erittäin hyvin. Tällaisessa suuressa hankkeessa on tärkeää tietää milloin saadaan suunnittelutiedot, joilla päästään tilaamaan materiaaleja. Ukrainan sodan käynnistyminen nosti materiaalien hinnat lähes kolminkertaisiksi muutamassa kuukaudessa, mutta saimme suunnittelutiedot ajoissa ja meillä oli sidottu materiaalien hinta indeksiin, joten vältyimme korkealta hintapiikiltä”, Aki Viiliäinen sanoo.
Näyttäviä muotoja ja siroja rakenteita
”Hankimme läheltä SSAB:ltä Raahesta kaiken mitä voimme, mutta tilasimme myös Saksasta 3000 tonnia paksuja teräslaatuja joita SSAB ei valmista, ja sieltä toimitusaika on pidempi”, John Sundblom sanoo. Sundblom arvioi, että hanke työllisti parhaimmillaan 110 henkeä Nordecin omaa henkilökuntaa ja alihankkijoita, joista noin 50 työmaalla. ”Konepaja- ja toimistohenkilöstöä, asiantuntijoita, asennussuunnittelijoita, konepajan detaljiikkasuunnittelijoita, projektinjohtoa ja työmaatoimintoja”, Sundblom luettelee.
Sillan viimeisessä siirrossa suurin massa oli yli 2600 tonnia, kun koko Kruunuvuoren puoleinen pää sillasta siirrettiin vaijereilla ja vetopalkeilla paikalleen. ”Merinostoissa käytetty Norjasta vuokrattu järeä merinosturi vaatii 6,5 metrin syväyksen. Asennussuunnittelijamme Tomi Vähäkangas teki nostojen suunnittelussa suuren työn”, Aki Viiliäinen sanoo. Kun helsinkiläisiltä on kysytty mielipidettä Kruunusilloista, suurin osa on pitänyt siltoja hyvän näköisinä ja maisemaan istuvina.
”Teräksellä päästään pitkiin jänneväleihin, kevyisiin rakenteisiin ja näyttäviin muotoihin sekä pääsillassa että lähestymissilloissa. Betonilla siltarakenteet olisivat paljon massiivisempia”, Viiliäinen toteaa. Kruunusilloissa on ollut suuri hyöty työmaatasolle viedystä mallipohjaisesta rakentamisesta. ”Kun meidän mittaustekniikkakin on nykyään 3D-mittausta, on päästy suureen mittatarkkuuteen asennusvaiheessa. Hankkeessa puhutaan kuitenkin milleistä, jotta liitokset osuvat kohdalleen.”
Norjan Lofooteille 11 liittopalkkisiltaa
Nordec on Pohjoismaiden suurin terässiltojen ja siltojen teräsrakenteiden toimittaja. ”Meillä on tälläkin hetkellä esimerkiksi Norjaan Lofoottien alueelle valtava projekti, johon toimitamme 11 teräsrakenteista liittopalkkisiltaa. Norjan Skanska on pääurakoitsija yli miljardin euron infrahankkeessa, jossa on myös 11 betonisiltaa sekä kymmeniä kilometrejä tunneleita ja teitä. Aloitimme toimitukset kaksi vuotta sitten ja yhdeksäs silta lähtee pian”, Aki Viiliäinen kertoo.
Kun Suomessa ja Ruotsissa siltalohkot voivat olla jopa 6,5 metriä leveitä, Norjan mutkaisilla ja vuoristoisilla teillä ehdoton maksimileveys on 3,5 metriä. Tunneleissa kuljetusten rajoitteet voivat olla vielä suurempia. ”Pitkällä aikavälillä Ruotsin markkina on ollut meillä suurin, toisena tulee Suomi ja kolmantena Norja. Suomessa lähes kaikki terässillat ovat I-palkkisiltoja, mutta Ruotsissa ja Norjassa käytetään paljon myös kotelorakenteisia siltoja. Lofooteille kaikki toimittamamme sillat ovat I-palkkisiltoja”, Aki Viiliäinen sanoo.
Kruunusillat
Kruunusillat-allianssin osapuolet ovat Helsingin kaupunki, Kaupunkiliikenne Oy, YIT Infra Oy, NRC Group Finland Oy, Ramboll Finland Oy, Sweco Finland Oy ja Sitowise Oy.
Kruunusillat kokonaisurakan urakoitsijat ovat YIT Infra Oy ja Kreate Oy.
Kruunuvuorensilta
Terästä 11000 tonnia
Teräspaaluja 1,7 km
Teräslohkoja 87 kpl
Betonia 22000 m³
Sillan tuet 1 pyloni, 2 maatukea, 11 välitukea
Vinoköyttä 11 km
Pisin jänneaukko 260 m
Haku:
Avaa näköislehti:
Lisää artikkeleita:
Oletko kiinnostunut TRY:n toiminnasta tai haluatko mainostaa TRY:n viestintäkanavissa? Ota yhteyttä ja saat lisätietoa eri mahdollisuuksista.
