Tekla Structures on rakennusprojektien keskeinen apuväline. Parhaiten siitä saadaan tehot irti, kun projektin osapuolien välinen viestintä on mutkatonta ja olennainen tieto on kullakin osapuolella mahdollisimman varhain.

Toimivassa projektissa kaikki osapuolet ovat mahdollisimman varhain jakamassa olennaista informaatiota. Projektin alun jälkeen tehtäviä muutostarpeita voi taklata sillä, että rajoitukset selvitetään hyvissä ajoin. ”Esimerkiksi SS-Teraconilla on valmiina ohjeet sellaisille konepajoille, joille suunnittelemme paljon. Meillä on jo kohtuullisen hyvin tiedossa, mitä nämä tutut konepajat haluavat. Tulisi olla selvät sävelet viimeistään siinä vaiheessa, kun piirustuksia lähdetään tekemään. Tuottaa haasteita, jos Tekla Structures -malliin joudutaan tekemään muutoksia, kun piirustuksia on jo alettu tekemään”, sanoo suunnittelija Remo Karkkulainen.
Toimitusjohtaja Pasi Koivisto SS-Teraconilta toteaa, että kun asiakkaat ovat vakiintuneet ja heistä on hyvät asiakastietokannat, erilaiset reunaehdot on helppo huomioida alusta alkaen. ”Tiedämme miten tietty konepaja haluaa asioita esitettävän ja joillekin asiakkaille on myös räätälöityjä apuohjelmia, joilla Tekla Structuresista saadaan ulos heidän tuotannonohjausjärjestelmäänsä sopivaa tietoa.”
Karkkulainen painottaa, että jokaiselta konepajalta tulee löytyä oma dokumentaatio siitä, miten ja missä muodossa mitäkin tietoa tarvitaan. ”Silloin on helppo antaa heti projektin alussa suunnittelijalle pajan tuotantomahdollisuuksien lisäksi muut tarvittavat tiedot, kuten millaisia siirtotiedostoja tai missä muodossa luetteloiden pitää olla.”
Jos kaikki tärkeät lähtötiedot eivät ole olleet saatavilla ajoissa, projektin kuluessa tulee paljon säädettävää. Esimerkiksi mallinnuksen toivotaan taipuvan erilaisiin parametrien vaihdoksiin. ”Monesti esimerkiksi tiedustellaan, miten materiaaleja pystyttäisiin vaihtamaan. Samalla kysytään, että eikö tätä voitaisi tehdä jo Tekla Structuresin puolella siten, että tieto tulisi sieltä valmiina Tekla PowerFabiin”, sanoo konepajayritys Twisted Industriesin Arto Pietiläinen, joka kouluttaa PowerFab- tuotannonohjausjärjestelmää konepaja-asiakkaille.
Konepajojen tuntemus ohjaa suunnittelemaan paremmin
Jotta samoja vaiheita ei tarvitsisi työstää useita kertoja, koko ketjun toiminta tulee huomioida alusta alkaen. ”Mietimme, miten osat kyetään tekemään tuotannossa ja miten ne kyetään asentamaan, eli miten koko prosessi etenee asennettuun runkoon saak- ka. Pyrimme siihen, ettei tulisi yllätyksiä ja hankaluuksia missään prosessin vaiheessa”, Koivisto sanoo.
Karkkulainen toteaa, että vasta koulusta valmistunut suunnittelija ei välttämättä tunne konepajojen toimintaa. ”Suunnittelijan pitää kuitenkin aina tasapainotella useiden vaatimusten kanssa. Ensinnäkin rakennusten tulee kestää ja olla luotettavia. Toiseksi kiloja pitäisi olla mahdollisimman vähän. Lisäksi kappaleiden pitäisi olla mahdollisimman sujuvasti asennettavia ja kokoonpanojen pitäisi olla helppoja – jotta olisi esimerkiksi helppoja hitsejä. Jos ei ole ollut konepajalla, ei voi vaikkapa ymmärtää, kuinka työläs on muutos, joka pakottaa pajan tekemään uuden jigiristikon.”
Jotkin ratkaisut saattavat olla konepajalle tarpeettoman työläitä. ”Pitää huomioida, mitä laitteita sillä konepajalla on. Jos käytössä on laser, voi olla paljon helpompi tehdä sideliitokset siten, että poltetaan hahlo putkeen ja sinne tulee ehjä levy väliin. Jos konepaja joutuu työstämään tällaiset yksityiskohdat käsin, voi heille olla paljon helpompi työstää levyä enemmän ja sahata putki vain mittaan. Molemmat liitokset saadaan kyllä kestämään, kun mitoitetaan ne oikein. Toiselle pajalle toinen on helppo tehdä, ja toiselle toinen”, Karkkulainen lisää. Tärkeysjärjestyksen tulee olla suunnittelijalla selkeänä ohjenuorana. ”Pitää olla ymmärrys siitä, mitkä ovat niitä kohtia suunnittelussa, joissa pitää optimoida kiloja mahdollisimman pieneksi ja missä paikoissa optimoidaan mahdollisimman isoja sarjamääriä. Konepajalle on esimerkiksi tehokasta tehdä mahdollisimman paljon samoilla levypaksuuksilla ja vastaavia liitoksia yksi toisensa perään”, Karkkulainen sanoo. Kaikkiaan tulee nähdä, että suunnittelu on iso kokonaisuus. ”Ajatellaan nyt vaikka rungon jäykistämistä. Voi olla, että toinen ratkaisu on kevyempi kiloissa, mutta tuottaa enemmän työtä konepajalla. Silloin pitää miettiä, kummassa lopputulos on kokonaisuudessaan edullisempi. Jos ajateltaisiin vain konepajojen työmäärää, käytettäisiin enemmän kehäjäykistettyjä runkoja. Sidejäykistyksessä on enemmän työtä konepajalla, mutta sopivilla rakennuksen mitoilla sillä saadaan säästöä kiloissa. Ja sitten tähän kokonaisuuteen liittyvät myös ympäristönäkökohdat ja hiilijalanjälki”, Karkkulainen sanoo.
Koivisto täydentää, että osaoptimointiin ei pidä sortua. ”Pitää kyetä katsomaan kokonaisuutta, ja myös kaikki projektin suunnitteluvaatimukset tulee täyttää.”
Teräsalalle kaivattaisiinkin miesten mielestä jonkinlaista tapaa keskustella aktiivisesti yhdessä siitä, miten suunnittelijat voisivat nykyistä helpommin ottaa huomioon konepajojen resurssit ja mahdollisuudet ja miten toisaalta konepajat osaisivat tehokkaasti informoida suunnittelijoita omista rajoituksistaan ja toiveistaan. ”Kenties esimerkiksi Teräsrakenneyhdistys voisi viedä tällaista ajatusta eteenpäin”, Arto Pietiläinen ehdottaa.
Tällaista kehiteltiinkin noin kymmenen vuotta sitten, mutta silloin idea hautautui resurssipulaan. Karkkulainen toteaa, että toteutuksen ei tarvitsisi olla luonteeltaan vakavaa. ”Olennaista olisi avoin kanssakäyminen insinööritoimistojen ja konepajojen kesken. Sellaisesta saadaan aina kammettua jotakin hyvää esiin.”
Projektin aikana työn sujumista voidaan helpottaa myös välitarkistuksilla. ”Olemme viime vuosina ottaneet sellaisen käytännön, että kun teemme ensimmäiset liitosdetaljit runkomalliin, pistämme ne kommenteille pajalle jo ennen kuin niitä aletaan kopioida mallissa eteenpäin ja tehdä lopullisia ratkaisuja. Teemme näitä varmistuksia silti, vaikka meillä on jo paljon asiakaskohtaista tietoa käytössämme”, Koivisto sanoo.
Pietiläinen toteaa, että Tekla Structuresista pystytään valikoimaan tietyt osiot ja lähettämään vain ne tarvittavat konepajalle. ”Esimerkiksi asennuslohkot ja valmistuserät ovat konepajalle tosi tärkeää tietoa, jotta konepaja tietää missä järjestyksessä tehdään ja mikä kuuluu millekin lohkolle.”
Nimeämiseen kannattaa panostaa
Joskus suunnittelijoiden ja konepajojen tiedonsiirto kangertelee sen vuoksi, että ohjelmat eivät ymmärrä toistensa kieltä. Esimerkiksi nimien kanssa voi tulla ongelmia. ”Tuotteiden kokoonpanojen osien nimeämisistä tulee huomattava määrä palautetta. Miksi pitää esimerkiksi käyttää kenoviivoja ja muita hankalia merkkejä, kun työstökonepuoli ei tunnista tällaista kieltä. Olisi helppoa poistaa ylimääräisiä välimerkkejä siinä vaiheessa, kun Tekla Structuresista ajetaan jotain tulostusta, mutta kokonaisuus ei ole niin yksinkertainen. Välimerkeillä saattaa olla insinööritoimistoilla muitakin tarkoituksia, mutta koneintegraatioissa ne tuottavat haastetta. Tässä täytyy nyt samalla antaa kiitosta SS-Teraconille, jossa nimeämiskulttuuri on varmasti yksi parhaimpia Suomessa”, kommentoi Pietiläinen.
Koivisto kertoo, että heillä on paneuduttu asiaan toiminnan alkuajoista lähtien. ”Jo 1990-luvun alussa, kun suunniteltiin vielä 2D:nä, mietimme tarkkaan, miten rakenneosia käsitellään tuotannossa ja rakensimme sen pohjalta numerointitapamme. Numerokoodi tai sarjanumero voi kertoa meille jo aika paljon asioita, eikä välttämättä tarvitse edes lukea rakenneosan kirjallista nimeä.
Numerointi liittyy esimerkiksi rakenneosan tyyppiin, lohkotukseen, asennusjärjestykseen ja jopa myös osan valmistaja tai konepaja voidaan kertoa numeroinnissa.”
Petri Mustakallio Trimblen Tekla-tukitiimistä toteaa, että Tekla Structures sallii monenmoisia välimerkkejä, joita suunnittelutoimisto voi vaihtaa. ”Oletuksena taitaa olla kaikenlaisille osille se kenoviiva ja sen voi tosiaan muuttaa haluamakseen. Ilmeisesti hankalien välimerkkien käyttö on yleistä erityisesti Suomessa. Tätä kysymystä voitaisiin ehkä ratkoa Tekla Structuresin Finland-ympäristöstä käsin ja lokalisoida välimerkit suomalaisiin tarpeisiin. Toisaalta joillakin insinööritoimistoilla voi olla käytössä pitkällekin kustomoitu oma Tekla Structures -ympäristö, jolloin heille eivät meidän tekemämme muutokset välttämättä välittyisi, vaan he joutuisivat kuitenkin tekemään muutokset itse.”

Yhteistyö kantaa
Tehokkaat tekniset apuvälineet helpottavat projektin sujumista valtavasti, varsinkin suurissa ja monimutkaisissa hankkeissa. Vähintäänkin yhtä tärkeitä ovat tehokas kommunikointi ja avoin toimintakulttuuri. Pietiläinen muistuttaa, että kaikki projektin kumppanit ovat tekemässä samaa projektia, ja lopputuleman tulisi olla kaikille paras mahdollinen. Kun tämä muistetaan, kaikki osaavat toimia tehokkaasti kokonaisuuden hyväksi ja tehdään johdonmukaisesti ne asiat, jotka kulloinkin pitää.
”Esimerkiksi konepaja tietää, että tällä viikolla voidaan aloittaa pilareista. Siispä tarvitaan vain pilareista piirustukset, joilla saadaan verstaalle työtä ja päästään aloittamaan projekti. Samalla suunnittelutoimisto saa aikaa tehdä piirustukset jostakin muusta asiasta. Ei ole järkevää mennä siihen, että kaikkien piirustusten pitää olla kerralla valmiita, kun konepaja ei niitä vielä tarvitse. Kiireellä tulee vain turhia virheitä. Tekla PowerFabiin on helppoa ja nopeaa lisätä materiaalia vaikka lohko kerrallaan”, Pietiläinen sanoo.
Teknisiin kysymyksiin löytyy Pietiläisen mukaan kyllä ratkaisuja. ”Mahdolliset isommatkin haasteet pitäisi vain tuoda Tekla PowerFabin henkilökunnan tietoisuuteen, jotta niihin pystytään reagoimaan ja löytämään oikeanlainen ratkaisu yhdessä. Projektin alussa olisi hyvä testata konepajan importpaketti yhteistyössä insinööritoimiston kanssa ja todeta toimivuus. Kun kaikki on kunnossa, samalla kaavalla edetään projekti loppuun. Muutoksia on vaikeampi suorittaa projektin keskivaiheilla ja se aiheuttaa tarpeetonta turhautumista molemmilla osapuolilla.”
Tekla PowerFab on vielä suhteellisen uusi väline, joka on ollut Suomessa käytössä viitisen vuotta. ”Sen ominaisuuksia kehitetään koko ajan, myös suomalaiset käytännöt huomioiden”, Mustakallio kertoo. -JP
Tekla Structural Designer
- Pohjalevyn mitoitus
- Laitekuormitukset
- Automaattiset tuulikuormitukset
- Avonaisten rakenteiden tuulikuormitukset
- Värähtelyn tarkastelu
- Integrointi Tekla Structuresiin
- Parametrinen suunnittelu Optimoitua