Kohti hiilivapaata terästä – Entistä vahvempi teräsklusteri käyttäjiä palvelemaan

”Ympäristönäkökulman korostuminen ja hiilidioksidivapaa teräs tarjoavat Suomelle ja Pohjoismaille positiivisia mahdollisuuksia, Harri Leppänen toteaa. Kuva: Sanna Liimatainen

”Suomalainen teräsrakennusala hyötyy siitä, että meillä on poikkeuksellisen vahva metalliarvoketju kaivostoiminnasta jalostukseen sekä kone- ja laitevalmistuksen ja ja teknologiaratkaisujen kautta kierrätykseen. Tämä klusteri mahdollistaa vähähiilisen yhteiskunnan rakentamisen sekä pitkän aikavälin kasvun ja hyvinvoinnin”, Metallinjalostajat ry:n toimitusjohtaja Harri Leppänen sanoo.

Klusterin vankka perusta on Suomen maaperässä, jossa on paljon kriittisiä mineraaleja ja metalleja kaivostoimintaa varten. ”Arvoketju jatkuu metallinjalostuksella, jossa pystymme jalostamaan oman maaperän tuotteita kotimaahan ja maailmanmarkkinoille. Klusteria vahvistaa se, että meillä on myös omalla alallaan maailman johtavaa terästä käyttävää teollisuutta paperikoneista Wärtsilän moottoreihin ja Koneen hisseihin. Terästeollisuus tekee paljon yhteistyötä esimerkiksi tuotekehityksessä terästä käyttävän teollisuuden ja teräsrakennealan kanssa”, Leppänen painottaa asiakkaiden saamia hyötyjä Suomen vahvasta metalliklusterista.

Kaivosteollisuuden koneita ja laitteita valmistava Sandvik Tampereella on hyvä esimerkki oman alansa innovatiivisesta keihäänkärkiteknologiasta. ”Brasiliassa yhdestä toimistosta ohjataan parista huoneesta etäyhteydellä Sandvikin porajumboja useissa kaivoksissa eri puolilla Brasiliaa.”

Hiilipäästöille hinta hiilirajamekanismilla

Viime aikoina teräksen maailmanmarkkinoilla on aiemman Krimin miehityksen, pandemian, Ukrainan sodan ja Lähi-Idän sotien myötä siirrytty kriisistä toiseen, ja Kiinan halvalla ulkomaille dumpattu valtava ylituotanto on vaikeuttanut kilpailutilannetta. Vaikka halvan hinnan merkitys on kriiseissä ylikorostunut, Harri Leppänen uskoo että etenkin ympäristöasioiden painoarvo väistämättä kasvaa ja mahdollistaa Suomen kilpailuaseman parantamisen.

”Ilmastokriisi on se kaikkein vakavin kriisi joka täytyy ratkaista, vaikka tulisi kuinka paljon muita kriisejä. Terästeollisuus tuottaa globaalisti yhdeksän prosenttia kaikista hiilidioksidipäästöistä, joten päästöjen vähentämisellä on oikeasti suuri merkitys ilmastotavoitteiden saavuttamisessa”, Leppänen painottaa. ”Ympäristönäkökulman korostuminen ja hiilidioksidivapaa teräs tarjoavat Suomelle ja Pohjoismaille positiivisia mahdollisuuksia, kun vain emme jatkossa kotimaan poliittisilla päätöksillä heikennä vahvuuksiamme, vaan ennemminkin tukisimme niitä ja mahdollistaisimme sen että arvoketju edelleen vahvistuu ja kasvaa.”

Myös Euroopan tasolla on tärkeää huolehtia lainsäädännöllä siitä, että globaali kilpailu pysyy reiluna. Teräksen osalta on kolme tärkeää lakipakettia menossa, joista yksi on hiilirajamekanismi eli CBAM. ”Hiilirajamekanismin tarkoitus on saada hiilidioksidipäästöjen aiheuttama hinta nousemaan asteittain muissa maissa vastaavalle tasolle kuin Euroopassa. Siinä vaiheessa kun teollisuudelta otetaan ilmaiset päästöoikeudet pois ja koko hiilen hinta tulee tuotantolaitoksen maksettavaksi, Euroopan ulkopuolelta tulevalle teräkselle lisätään tullissa erotus hiilipäästöjen hinnasta, jos hiilen päästäminen on lähtömaassa halvempaa kuin Euroopassa.”

Pidemmän aikavälin tavoitteena EU:lla on, että hiilirajamekanismi kannustaisi kolmansia maita ottamaan käyttöön omia hiilipäästöjen hinnoittelujärjestelmiä. ”Tämä edistäisi myös globaalisti hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Monessa maassa on jo selvästi ajateltu asiaa siltä kannalta, että on järkevämpää käyttää rahaa oman terästeollisuuden vähähiilistämiseen ja kehittämiseen kuin maksaa sama raha tulleina. Muun muassa Turkissa, joka on melko suuri teräksen tuottaja, ollaan ottamassa tällaista järjestelmää käyttöön.”

Klusteriosaaminen ja vihreä sähkö Suomen vahvuuksia

Leppäsen mielestä on harmillista, että eurooppalaista terästeollisuutta syytetään helposti protektionismista silloin kun Euroopassa otetaan reilun kaupan näkökulmasta väistämättä tarvittavia suojatoimia käyttöön. ”Olemme täysin vapaakaupan kannalla. Vapaata kauppaa ei kuitenkaan ole se, että Kiina subventoi omaa teollisuuttaan ja polkee hinnat alas.”

Harri Leppänen korostaa, että Suomella on merkittäviä vahvuuksia koko mineraaliarvoketjun ja klusterin kehittämisessä esimerkiksi vähähiilisemmäksi. ”Vihreät teräkset räätälöidään aina yhdessä asiakkaan kanssa niin että ne toimivat mahdollisimman hyvin heidän prosessissaan ja vastaavat heidän omien asiakkaidensa vaatimuksiin. Suomessa yhteistyö on yleensä jouhevaa, epämuodollista ja helppoa. Tämä on yksi meidän selkeä vahvuutemme.” Maailmassa on paljon kehityshankkeita hiilidioksidivapaan teräksen valmistamiseksi erilaisilla menetelmillä, mutta kaikkein potentiaalisimmat hankkeet ovat Leppäsen mukaan Suomessa ja Ruotsissa.

”SSAB vie eteenpäin hanketta, jossa suuret hiilidioksidipäästöt synnyttävä hiili poistetaan kokonaan raudanvalmistusprosessista ja korvataan se vedyllä. Jos vety tehdään hajottamalla vettä vihreällä sähköllä, se on täysin päästötöntä. Tällöin esimerkiksi Raahen tehtaalla, joka on ollut pitkään Suomen suurin yksittäinen hiilidioksidipäästöjen lähde, olisi mahdollista vähentää neljän miljoonan tonnin vuotuiset hiilidioksidipäästöt nollaan.” Pohjoismaissa on tämän teknologian käyttöönottoon poikkeuksellisen hyvät lähtökohdat.

”Meillä on jo nyt sekä Suomessa että Ruotsissa käytössä lähes täysin vihreä sähkö, joka on kaiken lisäksi hinnaltaan kilpailukykyistä. Viime vuonna Suomessa oli keskihinnaltaan Euroopan halvin sähkö. Koska uudet prosessit vaativat todella paljon sähköä ja korkeaa osaamista metallinjalostuksen ketjussa, meillä on ässät ja valtit käsissämme voidaksemme olla tässä pelissä voittajien puolella.” Harri Leppänen painottaa, että vihreän teräksen valmistamisessa keskeisen tärkeän vihreän sähkön riittävyydestä ja kilpailukykyisestä hinnasta on tärkeää huolehtia myös jatkossa.

Globalisaatiosta kohti lyhyitä hankintaketjuja

Euroopan on entistä tärkeämpää kyetä varmistamaan terästeollisuutensa toimintaedellytykset nykyisessä moninapaisessa ja kriisiherkässä maailmassa. ”Kun aloitin terästeollisuudessa Rautaruukilla, päivän sana oli globalisaatio ja mahdollisimman laajat ja tehokkaat hankintaketjut. Yhä uusien kriisien ja sotien myötä globalisaatioajattelu on kääntynyt resilienssiin, jossa toimitusketjujen pitäisi olla mahdollisimman lyhyitä ja lähellä, jotta toiminta voitaisiin varmistaa kaikissa tilanteissa.”

Terästeollisuuden markkinoita sekoittaa myös valtava ylituotanto, jonka taustalla on etenkin Kiina. Vaikka Kiinan oma teräksenkulutus on tasaantunut tai kääntynyt jopa laskuun, Kiina investoi edelleen mittavasti terästeollisuuteen ja dumppaa ylituotantoa maailmalle keskusjohdon tuella. ”Maailmanlaajuisesti vuotuinen ylituotanto on 650 miljoonaa tonnia, eli järkyttävän suuri. Luvun voi suhteuttaa esimerkiksi maaimanmarkkinoilla keskikokoisen Raahen terästehtaan vuotuiseen 2,5 miljoonan tonnin tuotantoon.”

Kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump asetti kiinalaiselle teräkselle korkeat tullit, teräs lähti etsimään uusia markkinoita päätyen entistä useammin Eurooppaan. ”Globaali ylikapasiteetti ja hintojen romahtaminen ovat johtaneet siihen, että eurooppalaisen terästeollisuuden käyntiaste on noin 65 prosenttia, kun terve taso olisi 80-90 prosenttia. Jollei teräksen halpatuontia jollakin tavalla tulpata, eurooppalainen terästeollisuus näivettyy vähitellen pois. Sen jälkeen meillä on vakava riippuvuus muun muassa Kiinasta, jos emme pysty enää omaa terästä tuottamaan tällä mantereella.”

Eurooppa kiihdyttää teollisuuden kilpailukykyä

Maaliskuussa Euroopan komissio julkisti ehdotuksen uudesta teollisten investointien kiihdytyspaketista (Industrial Accelerator Act), jonka tarkoituksena on vahvistaa Euroopan teollista tuotantoa, kilpailukykyä ja omavaraisuutta sekä vauhdittaa puhtaan teknologian käyttöönottoa. ”EU asettaa vaatimuksia esimerkiksi sille miten paljon julkisissa hankinnoissa on käytettävä eurooppalaista terästä ja alumiinia, jotta hankintaketjut voidaan pitää Euroopassa. Myös ulkomaisten yritysten suorille investoinneille asetetaan rajoituksia silloin kun ne koskevat kriittisiä materiaaleja, mineraaleja tai osaamista jota meillä Euroopassa on.”

Harri Leppäsen mukaan myös fossiilivapaan teräksen käytön edistämiselle tarvitaan jatkossa samankaltaisia toimenpiteitä EU-tasolla. ”Koska fossiilivapaan teräksen valmistaminen on kalliimpaa, esimerkiksi vaatimus siitä että julkisissa hankkeissa käytettävästä teräksestä tietyn osuuden on oltava hiilivapaata terästä vauhdittaisi sen käyttöä ja valmistusta ja loisi pohjan markkinoille. Rakentamisessa yleistyneet ympäristösertifikaatit ja asiakkaiden kiristyneet ympäristövaatimukset kertovat siitä, että hintaerosta ollaan varmasti jatkossa myös entistä halukkaampia maksamaan.” – SH