Kiertotalous kokosi ajankohtaisena teemana laajan osallistujajoukon Helsingin ydinkeskustaan Teräsrakennepäivään. Vankan asian lisäksi päivä tarjosi tuttuun tapaan verkottumista kollegoiden kesken ja juhlavaa tunnelmaa. Vuoden Teräsrakenteena palkittiin Pohjoisesplanadi 37.
Teräsrakennepäivä on monessakin mielessä alan huipputapahtuma, sillä se rikastaa alan uusinta tietoa korkeatasoisten esitysten ohella alan ammattilaisten ja yritysten kohtaamispaikkana, jossa juhlistetaan myös Vuoden teräsrakennetta ja korkeatasoisia opinnäytetöitä. Esitysten teemana oli tänä vuonna kiertotalous, jossa teräksen keskeisenä etuna on materiaalin kierrätettävyys.
A-Insinöörit Suunnittelun teknologiajohtaja Ville Laine aloitti Teräsrakennepäivän ohjelman kertomalla teräsrakenteiden uudelleenkäyttöön liittyvien suunnittelusääntöjen kehityksestä. Toisen sukupolven Eurokoodien tavoite on tehokkaissa suunnittelusäännöissä ja helppokäyttöisyydessä.
analysoida ja optimoida rakenteita sekä varmistaa rakenteiden luotettavuustaso.
Tulevaisuudessa suunnittelustandardien kehityksellä on tuettava teknologiakehityksen tarjoamia tehokkaampia mahdollisuuksia analysoida ja optimoida rakenteita sekä varmistaa rakenteiden luotettavuustaso.
Teräs on täysin kierrätettävää, mutta uudelleenkäyttö on vielä tehokkaampi tapa vähentää hiilipäästöjä. Komponenttien uudelleenkäyttö voi vähentää hiilidioksidipäästöjä jopa 97 prosenttia verrattuna uuden rakenneosan tuotantoon.
Rakennesuunnittelija Timo Ketola Sweco Finland Oy:stä kertoi esityksessään tekoälyn hyödyntämisestä rakennussuunnittelussa. Korvausmallit soveltuvat laskennallisesti kalliiden analyysien korvaamiseen nopealla likiratkaisulla. Generatiivinen tekoäly mahdollistaa tekoälyagenttien itsenäisen toiminnan. Tekoälyagentit voivat suorittaa käyttäjän antamia tehtäviä ja vapauttaa aikaa muuhun. Rajapintojen kautta tekoälyagentit voivat saada pääsyn tiedostoihin ja tietokantoihin ja suorittaa ohjelmistokoodia tai laskutoimituksia.
Rakennesuunnittelija Timo Ketola Sweco Finland Oy:stä kertoi esityksessään muun muassa, että tekoälyagentit voivat suorittaa käyttäjän antamia
tehtäviä ja vapauttaa aikaa muuhun.
Tekoälyn vahvuuksia ovat muun muassa toistuvien tehtävien automatisointi, päätöksenteon tehostuminen ja inhimillisten virheiden väheneminen, mutta toisaalta tekoäly vaatii uutta osaamista ja laadukasta dataa sekä voi tuottaa systemaattisia virheitä.
Rakennusosien uudelleenkäytön liiketoiminnan kehittäminen oli aiheena yliopettaja, TkT Jussi Savolaisella Tampereen ammattikorkeakoulusta. Hän korosti, että kiertotalouden hierarkiassa rakennusosien uudelleenkäyttö on korkeampi ja tavoiteltavampi taso kuin kierrättäminen materiaalina. Rakennusosien uudelleenkäyttö edellyttää tuotejärjestelmien ja tuotantolaitteistojen kehittämistä, mikä olisi syytä huomioida kaikissa tuotantoinvestoinneissa jo tällä hetkellä.
että kiertotalouden hierarkiassa rakennusosien uudelleenkäyttö on korkeampi ja tavoiteltavampi taso kuin kierrättäminen materiaalina.
Kaikkein korkein tavoitetaso on kulutuksen vähentäminen esimerkiksi käyttöikää pidentämällä. Jos tuote kestää pidempään, siitä pitää pystyä myös rahastamaan useasti. Koneen hissit ovat hyvä esimerkki siitä, miten yritys voi huollolla ja ylläpidolla laajentaa liiketoimintaansa tuotteen koko elinkaarelle ja samalla pidentää tuotteiden käyttöikää.
Suomi kohti hiilineutraalia kiertotalousyhteiskuntaa
Esitysten välissä tilaisuuden osanottajat pääsivät tutustumaan näytteilleasettajien ratkaisuihin, joita voidaan hyödyntää teräsrakenteiden suunnittelussa ja käytössä sekä hiilijalanjäljen pienentämisessä ja kiertotalouden edistämisessä. Näytteilleasettajia olivat BuildingPoint Scandinavia, Pretec Finland, Peikko ja Ruukki.
Teräsrakennepäivän osanottajia kiinnosti etenkin Peikon uusi tehtaalla valmiiksi täytetty Deltabeam-palkki.
Laakson yhteissairaalahanketta esittelivät suunnittelupäällikkö Pekka Korhonen SRV Oy:stä ja liiketoimintapäällikkö Heikki Alakarhu Nordec Oy:stä. Runkovaihtoehtojen vertailussa päädyttiin teräsliittopilareihin ja -palkkeihin sekä kantaviin sandwich-elementteihin. Valitulla palkkityypillä säästetään esimerkiksi betonia 1300 m3.
Korhonen SRV Oy:stä ja liiketoimintapäällikkö Heikki Alakarhu Nordec Oy:stä.
Runkovaihtoehtojen vertailussa päädyttiin teräsliittopilareihin ja -palkkeihin sekä kantaviin sandwich-elementteihin.
Allianssissa pidettiin viikoittaiset runkotyöpajat ja suunnitelmia ja ratkaisuja kehitettiin poikkeuksellisen tiiviissä yhteistyössä. Jopa vastuu suunnitteluvirheistä jaettiin sopimuksen mukaisesti yhdessä riippumatta siitä missä virhe oli aiheutunut.
Arkkitehti Tuomas Kivinen Kivinen Rusanen Arkkitehdeista esitteli Vuosaaren biolämpölaitosta, joka voitti Vuoden 2024 Teräsrakenne -palkinnon.
Tilaisuuden pääpuhujana kuulijoita herätteli kiertotalouteen strategia- ja kestävyysjohtaja Katja Soini Afry Finland Oy:stä. Hänen esityksensä aiheena oli teräksen uusi elämä – kiertotalouden ratkaisut syntyvät yhteistyössä.
aiheena oli teräksen uusi elämä – kiertotalouden ratkaisut syntyvät yhteistyössä.
Hän muistutti, että Suomi on sitoutunut kunnianhimoiseen tavoitteeseen olla hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta jo vuonna 2035. Samalla hän korosti, että tekemistä on paljon, sillä Euroopassa suomalaiset kuluttavat eniten neitseellisiä luonnonvaroja ja tuottavat eniten jätettä asukasta kohti. Suomi hyödyntää myös hyvin vähän kierrätys- ja uusiomateriaaleja – meidän jäljessämme ovat vain Romania ja Irlanti.
Kierrätysteräksestä valmistettu Peikon Deltabeam Green -liittorunko on Katja Soinin mukaan hyvä esimerkki siitä, miten hiilipäästöjen 50 prosentin vähennyksen lisäksi ratkaisulla saavutetaan muita hyötyjä, kuten pitkät jännevälit, avoimet tilat ja huonekorkeuden kasvu. Tampere vie kierrätyksen materiaalitasolta vielä korkeammalle rakennusosiin, kun 92 tonnin painoinen Erkkilän silta puretaan ja siirretään uuteen paikkaan.
Perinteisesti viimeisenä ennen illallista ohjelmassa oli palkintojen jako. Ensimmäiseksi palkittiin ansioituneita opinnäyte- ja diplomitöitä sekä yksi väitöskirja. Lukas Aarnio Yrkeshögskolan Noviasta palkittiin opinnäytetyöstään ”Optimerad dimensionering av fackverksknutpunkter”, Lauri Jaamala Tampereen yliopistosta väitöskirjastaan ”System-level Design Method for High-strength Steel Hollow Section Structures – Eurocode-compliant approach”, Tuomas Pääkkö Oulun yliopistosta diplomityöstään ”Merituulivoimalan perustussuunnittelu”, Ilja Riikonen LUT-yliopistosta diplomityöstään ”A Comparison of Stiffener Profiles in Hatch Covers” sekä Ossi Vieremö Tampereen yliopistosta diplomityöstään ”Puristetun yksileikkeisen sideliitoksen mitoitus.”
Kunniamaininnan Vuoden Teräsrakenne -kilpailussa sai Hartaansilta Oulusta. Vuoden Teräsrakenne 2025 -palkinnon voitti Pohjoisesplanadi 37:n peruskorjaus innovatiivisella teräsrakenteella kannatettuine lasikattoineen. Kohteita esitellään tässä lehdessä.
Steel rules, edelleen, ja teräsrakenteita on käytetty ja toimitettu vaikeassa suhdannetilanteessakin kunnioitettava tonnimäärä, päätti Teräsrakenneyhdistyksen toimitusjohtaja Timo Koivisto Teräsrakennepäivän ohjelmallisen osuuden ennen juhlavaa illallista.
Haku:
Avaa näköislehti:
Lisää artikkeleita:
Oletko kiinnostunut TRY:n toiminnasta tai haluatko mainostaa TRY:n viestintäkanavissa? Ota yhteyttä ja saat lisätietoa eri mahdollisuuksista.
