Kaupungintalon katettu sisäpiha kutsuu lahtelaisia

Alkujaan Eliel Saarisen 1912 suunnittelemaan Lahden kaupungintaloon tehtiin peruskorjauksen yhteydessä kaupunkilaisten olohuone, kun kaupungintalon sisäpiha muutettiin katetuksi sisätilaksi.

Eliel Saarisen 1912 suunnittelema Lahden kaupungintalo on kolmikerroksinen rakennus kaupungin asemakaavan merkittävässä risteyskohdassa. Kaupungintalolla kohtaavat kaupungin toria sivuava etelä-pohjoissuuntainen kulttuuriakseli, Mariankatu, jonka toisessa päässä on Alvar Aallon 1978 suunnittelema Ristinkirkko. Risteävän itä-länsisuuntainen kaupunkiakselin keskeinen osa on Kaupungintalon Puisto, jonka länsipäähän Saarinen sijoitti rakennuksen pääsisäänkäynnin. Rakennuksessa on kaupungin virkamiesten toimistotiloja sekä kaupunginvaltuuston ja -hallituksen kokoussalit aputiloineen.

Rakennus on olennainen osa Eliel Saarisen tuotantoa Suomessa ja merkittävä osa suomalaista arkkitehtuuri- ja kulttuuriperintöä. Lahden kaupungintalo tullaan suojelemaan nyt peruskorjauksen valmistuttua rakennus- ja kulttuuriperintölain pohjalta. Suojeluperusteet määriteltiin alkuvuodesta 2021 ja niitä sovellettiin koko hankkeen ajan käytännön ratkaisuja suunniteltaessa. Suojelutarve kohdistui rakennuksen ulkoasuun, rakennusrunkoon, rakennuksen tilaratkaisuihin, keskeisiin sisätiloihin ja kiinteään sisustukseen, koristemaalauksiin ja kiinteisiin koristuksiin, eräisiin kokonaistaideteosperiaatteen mukaisesti suunniteltuihin irtaimiin sisustuksiin mukaan lukien rakennukseen toteutetut taideteokset. Kaupungintalon puisto kuului olennaisena osana suojelun kokonaisuuteen.

Suojeluprosessissa määriteltiin sisätilojen suojelulle kolme erillistä tasoa:

• suojellut ja entisöitävät tilat
• tilamuodoiltaan sälytettävät tilat
• modernisoitavat tilat

Ulkoasu arkkitehtonisine yksityiskohtineen on suojeltu kokonaisuudessaan.

Teknisessä perusparannushankkeessa talotekniikka uusittiin kokonaisuudessaan, tilaratkaisuja muutettiin vastaamaan tämän päivän tarpeita. Hankkeessa toteutettiin laajoja sisäilmakorjauksia, välipohjat tyhjennettiin vanhoista rakennusjätteistä, vesikatto alusrakenteineen uusittiin ja samalla parannettiin katon lämmöneristystä ja tuuletusta. Julkisivujen vauriot korjattiin, rapautuneita laastisaumoja ja julkisivumuurausta uusittiin ja ikkunat kunnostettiin. Sisäpiha muutettiin kattamalla lämpimäksi kokoontumistilaksi kaupunkilaisten käyttöön.

Sisällä tilahierarkia säilytettiin

Nykyisen muotonsa kaupungintalo sai 1934, kun rakennusta laajennettiin kaupunginarkkitehti Kaarlo Könösen suunnittelemalla eteläsiivellä. Samalla ullakkotilat otettiin käyttöön toimistotiloina ja sisäpihan alle rakennettiin teknisiä tiloja. Rakennuksen sisätiloja on muutettu reilun sadan vuoden historian aikana lukuisia kertoja. Sisällissodassa 1918 Kaupungintalon torni vaurioitui tykkitulessa. Pommitukset vaurioittivat rakennusta pahoin vuonna 1939 tuhoten käytännössä kaikki kattorakenteet. Seuraavan suuremman tuhon rakennus koki vuoden 1981 tulipalossa. Tulipalon jälkeisessä peruskorjauksessa vuosina 1982– 1985 rakennus sai nykyisen ilmeensä, jossa tavoiteltiin Eliel Saarisen henkeä. Korjauksessa oli toteutettu eri suojelutason tiloja; entisöityjä tiloja, 1910-luvun tyylin mukaisia nykyaikaisesti kalustettuja tiloja ja täysin nykyaikaisia 1980-luvun tiloja.

Lahden kaupungintalo säilyy hallintorakennuksena, joten suuria ristiriitoja käyttötarkoituksen ja rakennuksen historian välillä ei hankkeessa ollut. Esteettömyyden takaamiseksi hankkeessa toteutettiin yksi uusi hissi eri rakennusvaiheiden solmukohtaan, muutoin tilahierarkia säilytettiin ennallaan.

Kestävän kehityksen, terveellisyyden ja turvallisuuden vaatimukset johtavat, myös suojelluissa kohteissa, hyvin usein mittaviin rakennusteknisiin toimenpiteisiin. Pohjoisissa olosuhteissamme lämmityksen, jäähdytyksen ja ilmanvaihdon vaatimukset ovat korkeat. Kaupungintalon tekniikka oli elinkaarensa päässä. Kaikki tekniset järjestelmät jouduttiin uusimaan, mikä on yksi vaativimpia suunnittelutehtäviä etenkin suojellussa rakennuksessa.

Rakennuksen välipohjat ovat betoniin valettuja ontelopalkkirakenteita, joissa alkuperäiset muottilaudotukset olivat edelleen paikoillaan. Kaikki ontelot avattiin, orgaaniset aineet poistettiin, ontelot puhdistettiin ja suljettiin jälleen.

Sisätilojen rakennussuojelun ”punainen lanka” muodostui edellä mainituista kolmesta suojelukategoriasta. Näiden lisäksi hankkeessa toteutettiin kahden aikakauden suojelutavoitteet. Ensimmäinen on luonnollisesti Eliel Saarisen antama muoto ja arkkitehtuuri ja toinen 1980-luvulla toteutetun peruskorjauksen merkittävä osa, sisustusarkkitehti Antti Nurmesniemen suunnittelema sisustus.

Rakennuksen päätiloista sisäänkäynnin, maistraatin, pää- ja sivuportaan ja kaupunginvaltuuston tilat entisöitiin Saarisen suunnitelman mukaan. Näissä tiloissa alkuperäiset Saarisen suunnittelemat kalusteet ja valaisimet korjattiin ja palautettiin entisille paikoilleen. Nurmesniemen suunnittelemat interiöörit kaupunginhallituksen sali ja osa poliisivankilan tiloista entisöitiin 1980-luvun mukaisiksi kalusteineen ja valaisimineen.

Sisätiloissa konservaattori Tiina Sonninen tutki aiemmin käytetyt väri- ja maaliaineet. Konservaattorin tekemien pohjustus- ja maalaussuunnitelmien pohjalta toteutettiin osittain 1900-luvun alun mukaiset öljymaalipohjaiset maalaustyöt. 1980-luvulla käytettyjen maaliaineiden päälle toteutettiin vesiliukoiset viimeistelymaalaukset. Sisätilojen ornamentiikka entisöitiin ja viimeisteltiin 1980-luvulla tehtyjen esiinottojen mukaisilla menetelmillä ja väreillä.

Kaupungintalo on kokonaistaideteos

Kaupungintalolla on kaksi pääjulkisivua. Toinen on pohjoisen puoleinen pitkän perspektiivin, Kulttuuriakselin pääteenä oleva ja toinen idän puoleinen, pääsisäänkäynnin ja puiston fasadi. Kaupungin keskustaan näkyvää julkisivua hallitsee epäsymmetrisesti sijoitettu torni. Itäfasadissa on sen sijaan korostettu sen takana sijaitsevaa kaupungin ylimmän toimielimen paikkaa verhoamalla valtuustosalin ikkunasommitelma kookkailla kuparireliefeillä ja tiilikuvioilla.

Lahden Kaupungintalo on tyyliltään myöhäiskansallisromanttinen kokonaistaideteos. Saarinen käytti arkkitehtuurissaan, ajan hengen mukaisesti, paljon pakotettuja kupariornamentteja ja strukturoitua tiilipintaa. Pohjakerroksen korkuiset graniittisokkelit silloitettuineen square rubble ladontoineen muodostavat arkkitehtuurissa rakennukselle vahvan sokkelin.

Aikojen saatossa tuhoisien sotavaurioiden ja tulipalon vaikutukset näkyivät erityi- sesti julkisivujen kuparirakenteissa. Kuparipellitykset olivat osittain läpi syöpyneitä, kattotiilet pahasti rapautuneita ja julkisivujen saumaukset laajalti hiekottuneita.

Kupariset ornamentit ja pellitykset tutkittiin ja käyttökelpoiset osat otettiin talteen numeroituina uudelleen käyttöä varten. Korvaavat pellitykset ja ornamenttikappaleet toteutettiin uudesta kirkkaasta kuparista alkuperäisten mallien mukaan. Kunnossa olevat kiinteät kuparikoristeet jätettiin paikoilleen ja puhdistettiin kevyesti. Kellotornin sivutornien katteet jouduttiin laajojen metallin syöpymisten takia uusimaan kokonaisuudessaan. Nämä kuparipellitykset esipatinoitiin vastaamaan tornin huipun väritystä, jotta kaupungin maamerkki, kellotorni, sälytäisi vanhan olemuksensa.

Julkisivujen tiilet ovat aikanaan Ruotsissa valmistettua julkisivutiiliä ja erikoisia muototiiliä. Hankkeessa purettiin sisäpihalta vanha savupiippu, josta saatiin korvaavia 1930-luvun tiiliä julkisivukorjausten käyttöön. Sotavaurioiden korjausalueet jätettiin osittain näkyviin historiallisina todisteina. Pahimmin rapautuneet alueet muurattiin talteen otetuilla purkutiilillä. Laajoilla alueilla hiekottuneet saumaukset uusittiin alkuperäisen värisellä saumalaastilla. Pääsisäänkäynnin ulkopuolen holvitilan ornamentit ja katon fresko-ornamentiikka entisöitiin.

Sisäpiha muutettiin sisätilaksi

Suunnitteluprosessin kuluessa vahvistui ajatus kaupungintalon sisäpihan muuttamisesta sisätilaksi, kaupunkilaisten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tähän liittyen syntyi myös mahdollisuus muuttaa kaupungin hallintorakennuksen sisäänkäynti esteettömäksi tornin alla olevaan porttikäytävään. Alun perin sisäpiha oli ollut poliisin ja palokunnan käyttötilaa. Näiden toimintojen poistuttua rakennuksesta jo paljon aiemmin oli luonteva ajatus kehittää pihatilan käyttöä edelleen.

Alusta lähtien meille suunnittelijoille oli selvää, että emme hakeneet koko pihan kattavaa lasirakennetta ratkaisuksi. Keskelle rakennetulla umpikatto-osalla saavutettiin kahdenlaisia hyötyjä. Sisäpihalle toteutettiin voimakkaasti tilallinen arkkitehtuurikappale, neljän pilarin kannattelema ”tilaesine”, jota ympäröi lasikate. Lasiosien kautta sisäpihan alkuperäiset tilaa rajaavat räystäslinjat jäävät näkyville ja tornin rooli sisäpihalla ei häiriinny.

Toisaalta umpikatto-osuus soveltui monien teknisten ratkaisujen alustaksi. Sisäpihan tilan akustointi oli mahdollista toteuttaa kuparisena perforoituna sisäverhouksena, jonka kuviointi luo mielikuvia perinteisistä kansallisromanttisista kangasmotiiveista. Lisäksi talotekniikan sijoittaminen kattorakenteeseen tuli mahdolliseksi ja ulkopuolisten teknisten ratkaisujen toteuttamisesta tuli luontevaa.

Rakenteet

Rakennuksen paloluokka on P1 ja kantavat rakenteet mitoitettiin paloluokkaan R60 palomaalaamalla. Sisäpihan katon umpiosa on tuettu neljän pystyrakenteena toimivan CFCHS406x8 teräspilarin varaan. Katoksen umpiosan vaakasuuntaisina pääkannattajina toimivat HEA700 profiilit, jotka ovat 1,8m ulokkeena itä- ja länsipäädyissä. Umpiosaa kiertävä lasialue on kannatettu IPE200… IPE400 profiilein. Lasialueen profiilien jännevälit vaihtelevat 2,5-7,4m välillä. Profiilit kannatetaan alaosastaan teräsrungon primääripalkkien päälle ja yläosastaan vanhaan rakennusrunkoon ullakkokerroksen välipohjan tasolle.

Liitokset vanhaan rakennusrunkoon toteutettiin kuorimuurauksen läpi teräsbetonivälipohjaan saakka. Apurakenteena toimivat teräsbetonikonsolit ja teräsprofiilit. Liitokset toteutettiin pääosin pulttiliitoksina. Julkisivupinnan kiinnityslevyihin hitsattiin lattateräspuukot, joihin pitkien sivujen lasitusta kannattavat IPE200 profiilit kiinnitettiin pulteilla työmaalla lattateräspuukkoihin porattuihin reikiin.

Sisäpihan katos sijaitsee vanhan rakennusmassan kattolinjaa alempana, joka aiheuttaa talvella runsasta lumen kinostumaa uuden katosrakenteen päälle. Teräsrunko mallinnettiin Tekla Structures -ohjelmalla ja mitoituslaskelmat tehtiin Robot Structural Analysis FEM -ohjelmalla.

Teräsrungon toimitti ja asensi Lahden Tasopalvelu Oy. Rakennus oli vanhan rakennusmassan vesikaton korjaustöiden vuoksi sääsuojan alla koko teräsrungon asennuksen ajan. Jokainen teräsosa laskettiin sisäpihalle nosturin avulla sääsuojassa olevan avattavan osuuden läpi. Rakennuksen sisäpiha on hyvin monimuotoinen, minkä vuoksi ennen konepajasuunnittelun aloitusta sisäpihan pinnat laserkeilattiin huolellisesti.

Kohteen päärakennesuunnittelu sekä peruskorjausosan rakennesuunnittelu tehtiin Ideastructuran Helsingin toimistolla ja teräsrakenteiden suunnittelu Ideastructuran Kuopion toimistolla. Ideastructura teki myös teräsrungon konepajasuunnittelun Kuopion toimistolla.

Henri Kuutti, IdeaStructura Oy, vastuurakennesuunnittelija ja Harri Jokinen, IdeaStructura Oy, teräsrungon rakennesuunnittelu ja mitoituslaskenta

Sisäpihan katoksen teräsrakenteet

Sisäpiha on katettu pilareiden varaan rakennetulla kuparikatoksella, jonka keskialue on umpikattoa ja sivuilla kiertävä lasinen valokate päästää valoa sisään. Umpikaton kuparilevyt on perforoitu kalevalaisaiheisella reikäkuvioinnilla ja takana oleva musta villa akustoi tilan äänimaisemaa. Umpikattoon on siististi mahdutettu myös talotekniikkaa, kuten valaisimia, sprinklereitä ja paloilmaisimia.Sisäpihan katoksen teräsrungon toimitti ja asensi Lahden Tasopalvelu Oy. Katos sijaitsee rakennuksen vanhalla sisäpihalla, joka on nyt otettu uusiokäyttöön. ”Toimitukseemme kuuluivat sisäpihan katoksenteräsrunko, täydentävät teräsrakenteet ja messinkikaiteita”, kertoo projektipäällikkö Janne Saarela.

Saarela kokee, että toteutus sujui todella hienosti yhteistyössä Lahden kaupungin, SRV:n ja suunnittelun kanssa. ”Haasteita toki oli muun muassa mittausten ja kiinnitysten kanssa, kun saneerattiin vanhaa rakennusta. Ukrainassa alkoi samaan aikaan sota ja se tuotti haastetta materiaalisaatavuuteen. Materiaalien hankintahaasteista selvittiin hyvän ja kattavan verkostomme avulla.”

Sisäpihan teräsrungon rakenteet asettuivat sujuvasti paikalleen. ”Ammattitaitoiset asentajamme kokosivat ne tehokkaasti, sillä konepajamme oli tehnyt jo valmistusvaiheessa millintarkkaa työtä, joka edesauttoi työmaan toimintaa. Tämä oli kokonaisuudessaan erittäin mielenkiintoinen ja hyvä projekti kokonaisuudessaan”, Saarela sanoo. – JP

Lahden kaupungintalon peruskorjaus ja muutostyö

• Tilaaja: Lahden kaupunki, Lahden Tilakeskus
• Arkkitehtisuunnittelu: aDT- Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy
• Rakennesuunnittelu: Ideastructura Oy
• Pääurakoitsija: SRV Rakennus Oy
• Sisäpuoliset maalaustyöt: Veikko Smolander Oy, viimeistelymaalaukset: Heinolan Tasomaalaus Oy
• Konservointityöt: OSK Rotunda

Julkisivu-urakoitsijat:

• Julkisivutiilien ja saumojen korjaukset: KJL Muuraus Oy
• Sisäpihan alakatto ja kupariverhous: Lai-Teräs Mäkinen Ky
• Sisäpihan katon alumiinirunko ja lasitus: AL Aritrea Oy
• Sisäpihan teräsrungon rakenteet: Lahden Tasopalvelu Oy
• Vesikatto, kuparipellitykset: Lahden Peltiurakointi Oy
• Ikkunoiden ja puuovien kunnostus: Maalaus ja Rakennus A. Hartikainen Oy
• Uudet ikkunat ja ovet: Sipoon Puutuote Oy
• Tornin alapuolinen lasinen tuulikaappi: Maakunnan Lasi Oy