Jyväskylä sai huipputason palloiluhallin

Huhtahallin suunnittelussa painottui erityisesti jalkapallon lajivaatimuksien huomioiminen. Lähtökohtina oli myös tarjota olosuhteet mm. pesäpallon, rugbyn ja amerikkalaisen jalkapallon harrastamiseen. Halli tarjoaa käytännössä ympärivuotiset harjoitteluolosuhteet erilaisten tekonurmipintaisten liikunta- ja urheilulajien harrastamiseen ja täydentää osaltaan ympärivuotisena kiinteärakenteisena sisähallina Jyväskylän kaupungin liikuntastrategisia  päämääriä.

Huhtahalli sijoittuu Jyväskylän 15. kaupunginosassa Huhtasuon liikuntapuiston välittömään  läheisyyteen, lähelle Kangasvuoren asuinalueita. Varsinaiset piha-alueet sijoittuvat pääosin hankkeelle varatulle LPA-tontille. Hulevedet on  hankkeessa hoidettu kaavamääräysten mukaisesti viivytyksellä. Hallin ja piha-alueiden  suunnitteluun ja toteutukseen liittyi oleellisesti alueen vieressä olevat suurjännitelinjat. LPA- tontilla olevat hulevesipainanteet ovat mm. muotoilu siten, että 20kv pylväiden suoja-alue säilyy.

Rakenne, julkisivut  

Halli on perustettu lyöntipaalujen varaan. Alapohja on maanvarainen, pelikentän osalta  tekonurmipäällysteinen. Rakennuksen runko on teräsrakenteinen ja ulkoseinät pelti-villa-pelti- elementtejä. Yläpohjan rakenne koostuu hallin osalta teräsristikkorakenteesta, kantavasta  profiilipellistä ja kattoeristeistä. Muilla osilla yläpohjan rakenne koostuu ontelolaatoista,  lämpöeristeestä ja sen päälle tehtävästä puurakenteisesta vesikattorakenteesta.

Suunnittelussa kaarihallin suuren rakennusvolyymin vastapainoksi koettiin tarve muodostaa  pääsisäänkäynnille kaarimuodosta poikkeavaa kaupunkikuvallista muotoa. Tähän ratkaisuksi  hallin etusivulle suunniteltiin 6 m korkea, 70 m pitkä, säännönmukaisista teräskehistä muodostuva sisäänkäyntikatos, joka hallin kadunpuoleisen päädyn ylityksellä haluaa näyttää sisääntulon paikkaa kadulla hallia etelästä päin saavuttaessa. Pitkä katos suunniteltiin toimimaan myös polkupyörien katettuna säilytyspaikkana. Katokseen muotoa pimeään vuodenaikaan haluttiin voimistaa katoksen yläpuolisten teräskehien valaistuksella.

Katoksen teräsrungolle annettu väri jatkuu samana myös pelihallin puolella teräsristikoiden ja – pilarien väreissä. Hallin ulkoseinät ovat pelti-villa-peltielementtejä. Pvp-elementtiverhouksen kuosille etsittiin  suunnittelussa monia vaihtoehtoja. Lopulta julkisivujen aukotuksella ja värityksellä päädyttiin korostamaan hallin pelkistettyä muotoa. Pelkistetyn pääosin tummanharmaan hallin ulkoseiniin suunniteltiin kadunpuolelta nähtäväksi julkisivugrafiikat jalkapalloista sekä kaupunginosan nimestä. Julkisivugrafiikat toteutettiin pvp-elementteihin valmistajan mukaisella teippauksella. 

Tilat

Kaikki käyttäjien tilat ovat maantasossa. Täysimittaisen jalkapallokentän lisäksi hallin toisessa  kenttäpäädyssä on lämmittely- sekä oheisharjoittelualue. Kentän sivulla on kiinteä 3-tasoinen  katsomo 500 katsojalle ja liikuntaesteellisille henkilöille on tilavaraukset pelikenttätasolla. Kaarihallin vieressä sijaitsevassa 1-kerroksisssa sivuosassa on hallin pääsisäänkäynti. Sivuosassa sijaitsevat myös kahdeksan ryhmäpukuhuonetta, joista kaksi soveltuu  liikuntaesteisille. Hallin toisessa päädyssä sijaitsevat kylmät ja lämpimät varasto- ja konesuojat. Hallin  ilmanvaihdon konehuone sijaitsee varasto-osan päällä toisessa kerroksessa. Hallin vapaa sisäkorkeus teräskaarien alapintaan on 18,6 m jännevälin ollessa 72 m. Hallin  kokonaiskorkeus maanpinnasta on 23 m. Teräsristikkorakenne vastasi tässä hankkeessa asetettuun tarpeeseen.

Huhtahallista laadittiin suunnitteluvaiheessa toiminnallinen palotekninen tarkastelu, joka  koostui palo- ja poistumissimuloinnista. Palosimuloinnilla tarkasteltiin lisäksi katon  teräsristikoiden palosuojaustarvetta. Suunnitteluvaiheessa laaditulla akustisella suunnitteluohjeella ja äänimallinnuksilla kiinnitettiin erityistä huomioita tilavuudeltaan ison jalkapallohallin huoneakustiikkaan. Tilan jälkikaiunta- aikaa parannettiin käyttämällä kattoristikoiden päällä uumaperforoituja poimulevyjä sekä pvp- seinissä akustisia seinäverhouksia. Kohteen arkkitehtisuunnittelusta ovat Arkkitehtipalvelussa vastanneet Harri Mäkiaho,  (pääsuunnittelija), Jarkko Kontinen, (rakennussuunnittelija) sekä Salla Raappana ja Emeliina  Kupari. Arkkitehtipalvelussa Auli Rantala vastasi sisävärisuunnitelmasta, Jonna Lehto tietomallikoordinoinnista sekä visualisoinneista ja opastegrafiikoista Anssi Karppinen. Suunnittelussa käyttäjien aktiivinen mukana olo oli ensiarvoisen tärkeää päämäärässä saavuutta harrastajille hyvin toimivat ja vuosikymmeniksi kestävät harjoitteluolosuhteet eri  lajiharjoitteille.  

Jarkko Kontinen, Arkkitehti SAFA, Arkkitehtipalvelu Oy

Rakenteet ja rakennesuunnittelu

Swecon osalta hankkeen rakennesuunnittelu alkoi aikaisemmin laaditun ja Jyväskylän kaupunginvaltuuston hyväksymän hankesuunnitelman pohjalta alkuvuodesta 2023. Hanke käsitti jalkapallohallin oheistiloineen. Swecon toimeksiantoon sisältyi kohteen rakenne-, teräsrakenne-, konepaja- ja elementtisuunnittelu. Hankesuunnitelmavaiheessa oli päädytty rungon osalta teräsrakenteiseen ristikoituun kaksinivelkehään, jossa kattopinta on monitaitteinen ja melko lähellä kaarevaa muotoa, seinäpintojen ollessa pystysuorat. Kaksinivelkehän jänneväli on 74,0 m ja harjakorkeus 22,3 m, rakennuksen pituuden ollessa hallin osalta 120 m. Tämän lisäksi hallin toisessa päädyssä sijaitseva yksi- ja kaksikerroksinen huolto- ja IVKH-tilojen osa-alue on kooltaan 8,5 m x 55,6 m ja toisella pitkällä sivulla sijaitseva yksikerroksinen pukuhuone- ja oheistilojen osa-alue on kooltaan 6,3 m x 107,4 m. Hallin sisääntulon puoleinen katos on kooltaan 3,4 m x 68,8 m. Nämä edellä mainitut tilat ovat myös teräsrakenteisia ja osittain teräs-betoni-liittorakenteisia.

Rakennuksen seuraamusluokka jalkapallohallin osalta on CC3 ja oheistilojen osalta CC2. Jalkapallohallin teräsrakenteiden osalta vaurionsietokykyä on parannettu paikoin liitosratkaisuilla ja suorittamalla laskennallisia tarkasteluja vaihtoehtoisten kuormansiirtoreittien toimivuudesta sekä jäykistysjärjestelmän osalta suoritetun riskiarvion perusteella kohteen CC3b-luokan vaatimusten mukaisesti. Näitä tarkasteluja myös suoritettiin perustusten vaurionsietokyvyn kannalta laadittuun riskiarvioon pohjautuen. Rakennus on perustettu teräsbetonipaalujen varaan. Kaksinivelkehästä aiheutuu kehän perustuksiin huomattavan suuri vaakavoima, joka tässä kohteessa on sidottu tämänkaltaisissa kohteissa tyypillisellä maan alapuolisella jälkijännitetyllä teräsbetonipalkilla, joka sitoo kaksinivelkehän perustukset yhteen. Kehän perustusliitos vietiin mahdollisimman lähelle paaluanturan yläpintaa eli lähellä tuota jännitettyä palkkia, jotta näiden välisestä epäkeskisyydestä paaluperustukselle tuleva taivutusmomentti jäisi mahdollisimman pieneksi. Kehärakenne on kiinnitetty niveltappiliitoksella perustuksiin ja tämän liitosalueen ollessa maan pinnan alapuolella, sen ympärille on jätetty kannellinen kotelomainen tila rakennuksen sisäpuolelle rakenteen liitosalueen tarkastamista varten.

Hallin päätyseinät on tuettu ristikkopilareilla, joiden yläpään liitokset kehärakenteeseen sallivat kehän toiminnasta aiheutuvat pysty- ja vaakasuuntaiset liikkeet. Halli on pituussuunnassa jäykistetty vinositeillä useasta kehävälistään ja sen keskellä on liikuntasauma, joka saatiin järjestettyä rakenteiden sisäisellä ratkaisulla ilman tuplakehää. Kehän liikkeet on otettu huomioon oheistilojen rakenneratkaisuissa, mitkä olivatkin melko haastavia suunnitella ja toteuttaa.

Teräsrungon asentamisen suunnittelussa ja toteutuksessa oli luonnollisesti haasteena asennustilanteen aikainen kehien vakaus. Tämä ratkaistiin siten, että varsinaisessa asennuskohdassa koottiin maassa kahden kehäparin muodostama puolikas osa siteineen ja vastakkaisella viereisellä paikalla vastaava toinen kehäparin puolikas. Tämän jälkeen kehäparit nostettiin paikalleen kahdella nosturilla ja liitettiin parina yhteen. Tämän jälkeen asennus eteni yksittäinen kehä kerrallaan, jolloin kehän puolikkaat nostettiin ensin molemmilta puolilta paikalleen kahden nosturin avulla ja liitettiin yhteen. Sen jälkeen kolmannen nosturin avulla asennettiin siteet sitten paikalleen, joilla kehä tuettiin viereiseen kehään. Teräsrungon palonkestovaatimus on R60 ja kohteessa suoritettiin toiminnallinen mitoitus, jonka perusteella sitten teräsrakenteet suojattiin sivuseinän korkeudelta palosuojamaalilla ja muualta rakenteet täyttävät palonkestovaatimukset suojaamattomana. Kohteessa käytetty runkoteräksen kokonaismäärä on n. 930 tn. Ulkoseinät ovat PVP-elementtirakenteisia ja jalkapallohallin vesikatossa on käytetty tukirakenteena uuma- ja laippaperforoitua poimulevyä tilan akustiikan parantamiseksi. Muiden tilojen kattorakenteet ovat puurakenteisia joko ontelolaattayläpohjan tai teräspalkiston varaan tuettuina.

Juha Kukkonen, vastaava rakennesuunnittelija, Sweco

Juha Väliverronen, vastaava teräsrakennesuunnittelija, Sweco

Juho Sipiläinen, projektipäällikkö, Sweco