Jäähalli sai uuden elämän

Joensuun täysin uusittu jäähalli valmistui vuoden vaihteessa Mehtimäen jääurheilukeskukseen, joka sijaitsee kaupungin keskustan tuntumassa. Peruskorjauksen ja laajennuksen pääurakoinnista vastasi YIT Business Premises ja teräsrakenneurakoinnista Metallipalvelu Hartikainen. ”Meidän osaltamme työ alkoi vuoden 2023 lopulla ja syksyllä 2024 hoidimme viimeiset teräsrakenneasennukset”, kertoo toimitusjohtaja Vesa Kähkönen. Jäähallihankkeen projektipäällikkönä Metallipalvelu Hartikaiselta toimi Jukka Kirjavainen. ”Meidän urakkaamme kuului kaikki kantavat teräsrakenteet. Niiden toteutusluokka oli EXC3, ja osa näistä kantavista teräsrakenteista oli palosuojamaalattuja”, Kähkönen kertoo.

Jäähalli sai remontin yhteydessä myös upouudet katsomot. Niihin Metallipalvelu Hartikainen toteutti teräksiset runkorakenteet. Kaikkiaan terästoimitus sisälsi hyvin monenlaista rakennetta. Isoin yksittäinen rakenne oli katon lisäristikko. ”Sillä on pituutta 48 m ja korkeutta 7,3 m. Se oli kyllä tosissaan pitkä. Lisäksi meiltä toimitettiin terästä muun muassa iv-konehuoneisiin ja sisäänkäyntikatoksiin”, Kähkönen sanoo. Teräsrakenteet valmistettiin asennuspaikasta vajaan 100 kilometrin päässä Juuassa. Kähkönen kertoo, että rakenteet tehtiin siellä omassa tuotannossa ja siitä eteenpäin koko toimitus hoidetiin omilla resursseilla. ”Kun teräsrakenteet olivat valmiina, ne laitettiin omaan rekkaan ja kuljetettiin työmaalle, missä ne nostettiin suoraan lavalta paikoilleen. Meillä oli paikan päällä oma kuuden hengen asennusporukka. Meillä on sellainen oma kalusto, että pystymme rahdittamaan ja asentamaan teräsrakenteet suoraan paikalleen. Työmaavarastointia ei tarvinnut tehdä.” 

Vanhaan rakennukseen yhdistämisessä oli omat kommervenkkinsä

Teräsrakenteiden asentamiseen lisäsi mausteita se, että uudet rakenteet piti yhdistää vanhoihin. Vanha halli oli valmistunut 1980-luvun alussa ja niitä purettaessa tuli matkan varrella jonkin verran tuli yllätyksiä. ”Meillä oli joitakin mittoja ja tietoja, joiden piti kertoa missä kohdin minkäkin paikalleen jäävän rakenteen pitäisi olla, mutta eivät ne aina olleetkaan ihan niillä kohdin. Lisäksi joidenkin betonipilareiden dimensiot eivät pitäneet paikkaansa. Jonkin verran oli myös sellaisia vanhoja betonipilareita, jotka olivat vähän heikkolaatuisia ja YIT joutui niitä korjaamaan. Me pääsimme vasta sen jälkeen kiinnittämään teräsrakenteita”, Kähkönen sanoo.

Kun kohteessa samaan aikaan purettiin ja korjattiin vanhaa ja rakennettiin uutta, työ vaati joustavuutta. Kähkönen kommentoi, että kyllähän suunnitelmat muuttuivat aika monta kertaa. ”Kun asiat olivatkin eri tavalla kuin oli oletettu, meidän piti tietysti reagoida usein aika nopeasti ja toteuttaa pajalla valmistukset uusien laskelmien ja piirustusten mukaisesti.” Kähkönen kertoo, että näissä muutostilanteissa projektipäälliköllä oli erityisen iso rooli. ”Kirjavaisella oli erityisesti niissä tilanteissa tiivistä yhteistyötä suunnittelun kanssa. Kun juuri näitä vanhan ja uuden liitoksia mietittäessä huomattiin, että eivätpä nämä toimikaan näin, meiltä päin tehtiin ehdotuksia A-Insinöörien suunnittelijoille. He vastasivat kohteessa sekä rakenne- että konepajasuunnittelusta. Ehdotustemme pohjalta he muuttivat suunnitelmat nopeasti ja niiden pohjalta pääsimme toteuttamaan rakenteet.”  

Fiksu rakennesuunnittelu helpotti asennuksia ja kuljetuksia

Uudistuksen yhteydessä hallikokonaisuus laajeni. ”Siihen tuli kahdelle sivulle laajennusta ja sehän nousi myös ylöspäin, kun iv-konehuoneet tehtiin rakennuksen päälle”, Kähkönen sanoo. Uutta piti rakentaa samaan aikaan kun vanhoja osia vielä purettiin, ja työmaalla oli samaan aikaan useita tiimejä hoitamassa omia osuuksiaan. Kähkönen kertoo, että tilaa oli niukasti, joten aika paljon tarvittiin yhteensovitusta teknisten ja tilatarpeiden suhteen. Vaikka rakennuksen ulkopuolella olisi periaatteessa ollut tilaa, sitä ei haluttu nipistää kaupungin liikunta-alueilta. ”Niitä ei haluttu ottaa pois käytöstä, joten ulkotiloissakaan ei oikein ollut varastointitilaa.”

Käytännön toteutusta helpotti hyvä suunnittelu, mistä Kähkönen antaa kiitosta A-Insinöörien suunnittelijoille. ”Teräsrakenteet oli sen verran fiksusti suunniteltu, ettei tarvinnut viedä kuljetuksia ihan mahdottoman isoina kokonaisuuksina. Niitä kasattiin pulttiliitoksin siellä paikan päällä. Myös se iso ristikko koottiin työmaalla. Teimme asennuspedin, jossa ristikko koottiin ja josta se sitten nostettiin kokonaisuutena.” Nosto oli haastava ja siihen tarvittiin kolme isoa mobiilinosturia. ”Emme olleet aiemmin tehneet noin isoja nostoja. Siinä täytyi erityisen huolellisesti etukäteen tarkemitata, että ristikko varmasti sopii sinne vanhojen rakenteiden väliin. Mutta hyvinhän sekin saatiin kerralla paikalleen”, Kähkönen toteaa. -JP