Ilmailun teille soraharjulta


Vesijärven ja Päijänteen välissä Asikkalassa rakentuu yhteiskoulu, jonka uudisosaan laskeutuu yläkoulun lisäksi ilmailupainotteinen lukio. Tämä tulee näkymään rakennuksen ulkoasussa.

Vääksyn yhteiskoulun rakennustyöt ovat päässeet hyvään vauhtiin. Urakasta vastaa YIT monista muistakin koulukohteista tutulla elinkaarimallilla. Rakennushanke sisältää yhteiskoulun suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon 20 vuoden ajaksi. Koulurakennuksesta tehdään monikäyttöinen ja muunneltava oppimisympäristö perusopetuksen ja lukion oppilaille sekä kuntalaisille.

Koulurakennuksen koko on noin 6 700 bruttoneliömetriä, joka tulee sisältämään tilat yhteensä 530 perusopetuksen ja lukion oppilaalle. Rakennukseen toteutetaan monitoimisali ja näyttämö sekä tiloja taito- ja taideaineille, jotka kaikki palvelevat myös kuntalaisten iltakäyttöä ja harrastustoimintaa. Tiloja voivat käyttää muun muassa liikuntaseurat, yritykset ja yhdistykset sekä muut oppilaitokset. Samalla luodaan puitteet myös 600 henkilön tilaisuuksia ja konsertteja varten.

Verrattuna muihin uusiin koulurakennuksiin oman mausteensa suunnitteluun on tuonut se, että yhteiskouluun sijoittuva lukio on ilmailupainotteinen. Se on toiminut Vääksyssä jo vuodesta 2006 lähtien ja siirtyy nyt uusiin tiloihin. YIT:n hankintapäällikkö Tatu Mäki kertoo, että erityisen toiminnan on myös haluttu näkyvän ulospäin. ”Pääsisäänkäyntiin tulee siivekkeen muotoa ja julkisuvussa on kohta, joka muistuttaa lennonjohtotornia.”

Julkisivun elävöittäminen on tuonut haasteita suunnittelupöydälle. ”Seinä on korkea ja kun rakennetaan toiminnassa olevan koulun vieressä semmoista ulospäin kaatuvaa betoniseinää, on pitänyt tarkoin miettiä sen tuotantoratkaisut ja asennusaikainen turvallisuus”, sanoo kohteen rakennesuunnittelijana toiminut Jukka Hyry Rambollilta.

Työmaalla on päästy hyvään vauhtiin sen jälkeen, kun hankkeen urakkasopimus saatiin allekirjoitettua helmikuussa 2022. YIT:n työpäällikkö Petri Lahtinen kertoo, että runko valmistuu marraskuun alkuun. ”Sitten alkavat vesikattotyöt. Sisäpuolen luovutus on helmikuussa 2024 ja sen jälkeen pihatyöt jatkuvat vielä syksyyn.”

Kun uusi koulu valmistuu, 1950–70-luvuilla rakennetut B- ja C-osa puretaan pois. ”Vanha auditorio, joka on rakennettu vuonna 1999, jää liitoskohdaksi uuden koulun ja vuonna 2014 rakennetun Aurinkovuoren koulun väliin”, kertoo YIT:n vastaava työnjohtaja Jarkko Joonala.

Kun työmaa sijaitsee soraharjulla, perustustasoja on useita. Nyt kun kellarikerros on asennettu, työmaalla ollaan samassa tasossa. Kuva: Jarkko Joonala / YIT

Teräs mahdollistaa muotokielen ja tukee rungon

Teräksen avulla on saatu aikaan näyttäviä yksityiskohtia. Se on mahdollistanut esimerkiksi siipiaiheisen pääsisäänkäynnin. ”Sen muoto saadaan toteutettua puun ja teräksen yhteistyönä. Siipimäisyys saadaan aikaan katoksen vinolla alapinnalla. Lisäksi julkisivua elävöittää ilmanvaihtohormin yläosa, joka on osa lennonjohtotornin näköistä osiota. Se tehdään lasi-lankkurakenteena ja on tuettu teräsrungolla”, Lahtinen sanoo.

Uuden osan kantava runko on pääosin betoninen, jota on täydennetty teräspalkein. ”Siinä on pääosin kaikissa kohdissa teräsmatalapalkki. Lisäksi terästä tulee täydentäviin rakenteisiin: katoksiin, ulkoterassitasoihin ja ullakon iv-konehuoneeseen”, Hyry kertoo.

Vakiomittaisten palkkien ohella on käytetty yhtä hieman erikoisemman mittaista. Ullakon yläpohjarakenteissa on käytetty matalapalkkia, joka on 700 mm:n korkuinen ja 15 metrin pituinen. Tällaista pitkää palkkia on tarvittu, koska sen alapuolella on iso, liikuntasaliin aukeava katsomoaukko. Sen toisella puolen ovat katsomona toimivat teräsrakenteiset ”jättiläisen portaat”, ja toisella puolen liikuntasali, jonka toisessa päässä on näyttämö. ”Tämän katsomoaukon kohdalla ei ole kantavia pystyrakenteita myöskään kolmoskerroksessa. Se on sitten hoidettu Anstarin kanssa isolla liittopalkilla kolmannen kerroksen katossa”, Hyry toteaa.

Kohteen palkit ovat A-beam W-tyypin liittopalkkeja. Ne on betonoitu tehtaalla ja myös lämmityskaapelit on viety sinne valmiiksi. Suurin osa palkeista on tehty AEP-piilokonsoliliitoksilla. ”Tehtaalla palkit saadaan betonoitua pienellä vesi-betonisuhteella, jotta ei tuoda työmaalle ylimääräistä kosteutta. Tämä soveltuu erityisen hyvin silloin, kun on käytössä pintabetonointi. Syksyllä ja talvella hyödyt työmaalla korostuvat. Kun betonointi on valmiina, ei tarvitse välillä palkkeja sulatella lumesta”, sanoo Anstarin projektipäällikkö Jarmo Vaskelainen.

YIT:n vastaava työnjohtaja Jarkko Joonala vahvistaa tehtaalla tekemisen hyödyt. ”Ilman muuta tekemistä työmaalla helpottaa ja nopeuttaa, kun palkit ovat valmiiksi betonoituja.”

Teräsalalla ja rakennusalalla laajemminkin on ollut paljon epätietoisuutta keväällä alkaneen Venäjän aloittaman hyökkäyssodan vuoksi. Mäki kertoo, että hankintojen aloitus osui juuri niihin aikoihin, kun tilanne Ukrainassa kärjistyi. ”Silloin oli aika haastavaa hankkia teräsrakenteita, kun saatavuudessa oli vaikeuksia. Anstarilta luvattiin terästä ja sieltä sitä sitten tilattiin. Hyvin on toiminut.”

Vaskelainen kertoo, että Anstarin toimintaa turvaavat hyvät varastot. ”Lisäksi meillä on useampi toimittaja, joilta tilaamme jatkuvasti. Tuo varmuutta, kun ei olla yhden toimittajan varassa. Silti ongelma oli, että hinnasta ei ollut jossakin vaiheessa mitään varmuutta. Alkuun hinnat nousivat rajusti, mutta ovat nyt lähteneet tasaantumaan. Kaikki palkit on valmistettu omalla tehtaallamme Lahdessa.”

Huikeissa maisemissa

Yhteiskoulun sijainti on Mäen mukaan ihan huikea. Sieltä avautuu maisema Vesijärvelle ja toisella puolen harjua on Päijänne. Kouluun tulee myös iso kattoterassi, joka avautuu järvimaisemaan. ”Osa siitä on katettua, osa taivasalla. Terassin runko on teräsrakenteinen.”

Koulu tulee soraharjutontille, jossa on jyrkkä rinne ja paljon korkeuseroja. ”Yläpihan ja alapihan välillä on eroa semmoinen kuutisen metriä. Samassa tasossa olevia perustuksia ei paljon ole, joten niitä on jouduttu tiputtamaan luonnonrinteen tason suhteen. Olemme tehneet perustukset kuitenkin maanvaraisina, sillä kantavuus on ollut ihan hyvää. Vanhan ja uuden rakennuksen liittymäkohdassa jouduimme injektoimalla vahvistamaan maaperää, jotta siitä vierestä voitiin kaivaa uudet perustukset syvemmälle”, sanoo Joonala.

Nykyiseen kouluun liittyminen tuo myös työhön erityispiirteitä. 1990-luvulla rakennetun koulun auditorio puretaan ja sinne tulee uuden koulun keittiö. Tätä rakennetaan vanhan rungon sisällä. ”Teemme korjausrakentamista samaan aikaan uudishankkeen kanssa. Siihen on haettu sellaiset rakenneratkaisut, joiden tekeminen onnistuu myös melko ahtaissa tiloissa”, kertoo Hyry. -JP

Vääksyn yhteiskoulu

  • Rakennuttaja
    Asikkalan kunta
  • KVR-urakoitsija / Rakennusurakoitsija
    YIT Suomi Oy
  • Rakennesuunnittelija
    Ramboll Finland Oy
  • Teräsrunko
    Anstar Oy
  • Arkkitehtisuunnittelu
    Arkkitehtitoimisto Perko Oy
  • Anstarin terästoimitus
    A-beam W-tyypin liittopalkkeja noin 100 kpl, eli noin 600 metriä