Hybridiarena Hype on aktiivisen elämän risteyskohta Espoon Kivenlahdessa. Hype on täysin uudenlainen liikunta-, kulttuuri- ja tapahtumatoimintaan tarkoitettu elämysareena. Hybridiarena tarjoaa tuhansille ihmisille päivittäisen liikunta- ja kohtaamispaikan, ja lisäksi digitaalisen sekä fyysisen tapahtuma-alustan yrityksille ja tapahtumille. Se sijaitsee erinomaisten liikenneyhteyksien äärellä Espoon Kivenlahden metroaseman vieressä Länsiväylän varrella.

Sijainti ja merkitys kaupunkirakenteessa
Hybridiarena Hype ja sen viereinen uusi pysäköintitalo sijaitsevat Espoossa, aivan Kivenlahden metrokeskuksen naapurissa. Rakennukset sijoittuvat Länsiväylältä Kivenlahteen kaartuvan rampin kainaloon. Vanha Jorvaksentie rajaa korttelin eteläpuolta.
Höyrylaivantieltä, pysäköintitalon koilliskulmalta, on avattu uusi kulkuyhteys Kiviruukinkatu Länsiväylän alitse. Tuleva Kiviruukin työpaikka-, kampus- ja asuinalue yhdistyy pohjoiseen johtavan uuden kulkuyhteyden välityksellä Länsiväylän eteläpuoliseen Kivenlahteen, samoin metrokeskuksen läheisyyteen rakennettavien uusien kortteleiden palveluihin ja toimintoihin, joista yhtenä merkittävänä on Hybridiarena Hype. Hypen tavoitteena on kehittää ja turvata liikuntapalvelujen toteutuminen toiminnoiltaan kehittyvällä, sekä asukas- ja käyttäjämäärältään kasvavalla alueella.
Suunnitelman keskeiset toiminnot ja periaatteet
Hybridiarena Hype toimii alueen helposti lähestyttävänä tapahtuma- ja kohtaamispaikkana, jossa yhdistyvät urheilu- ja harrastustoiminta, sekä viihde- ja konserttitapahtumat, rakennuksen nimen mukaisesti. Pääsisäänkäynti sijaitsee Hypen ja hotellirakennuksen välisen aukion kulmalta, Vanhan Jorvaksentien puolelta. Korkean, etelään ja länteen aukeavan sisäänkäyntiaulan kautta on kulku kaikkien kerrosten palveluihin. Ensimmäinen maanpäällinen kerros kahviloineen, sekä kattokerros saunoineen ja uima-altaineen ovat myös sellaisten vierailijoiden käytössä, jotka eivät itse osallistu varsinaisiin urheiluaktiviteetteihin.

Rakennukseen saavutaan korkean teräs/lasirakenteisen aulan kautta. Aulan ylemmät tasot ja porrashuoneen ulkoseinät tarjoavat alustan ulos näkyville aktiviteeteille. Palvelut ja tilat sijoittuvat kukin omaan lohkoonsa, jotka ovat porrasaulasta helposti saavutettavissa. Palveluiksi on suunniteltu monipuolista valikoimaa erilaisia urheilu- ja liikuntalajeja, e-urheilusta ja seinäkiipeilystä jääkiekkoon, maila- ja pallopeleihin, sekä mm. erilaisiin tanssi- ja voimistelulajeihin.

Kolmannessa kerroksessa sijaitsee elämysareena, joka mahdollistaa erilaiset tapahtumat aina 1000 henkeen saakka. Rakennuksen ylimmälle tasolle sijoittuu länteen avautuva avara kattokerros, josta löytyvät näköalauima-allas, kattoterassi oleskelualueineen ja toimintoineen sekä sauna- ja edustustilat. Palveluiden sijoitteluun vaikuttavat mm. niin kunkin toiminnon mahdollisuudet avautua ikkunoin luonnonvaloon kuin porrasaulan läheisyyden merkitys. Kyseessä on eräänlainen kolmiulotteisen palapelin ratkaisu, mikä näkyy myös julkisivusommittelussa; eri toiminnot hahmottuvat rakennusmassassa pienempinä osasina, jaettuna ikkuna-aukotuksin ja julkisivujaoin; valoa enemmän vaativat ja sietävät tilat rakennuksen ovat ulkoseinillä sijoitettuina.
Kaavan periaatteiden mukaisesti pääjulkisivumateriaali on vaalea uritettu valkobetoni. Pääosa sisääntulokerroksen julkisivuista sekä sisääntuloaula on järjestelmälasiseinää, jossa korkeilla osilla myös printtikuvioita auringonsuojana. Sisäänkäynnin vierustat on toteutettu suurkuvioidulla umbrasävyisellä lasuuribetonilla.

Harri Koskinen, arkkitehti SAFA, L Arkkitehdit Oy
Haastavat rakenteet
Hybridiareena Hypen monipuoliset tilat vaativat rakenteilta suuria kerroskorkeuksia (jopa 12,6 m) sekä pitkiä jännevälejä (21 m). Lisäksi urheilu- ja tapahtumatilat asettivat välipohjille värähtelyvaatimuksia, joiden täyttämistä käytiin tarkkaan läpi myös Espoon rakennusvalvontaviranomaisten kanssa. Oli ehdottoman tärkeää, että vaatimuksista ei joustettu, jotta tilojen käyttötarkoitus ja käytön aikainen muuntojoustavuus mahdollistettiin. Hype on perustettu kallionvaraisesti ja rakennuksen runko on betonielementtirakenteinen, kantavana pystyrakenteena toimivat monikerrospilarit ja kantavat seinät. Välipohjissa on käytetty esijännitettyjä betonipalkkeja sekä elementtilaattoja. Rakennus on jäykistetty julkisivulinjojen betonisilla vinojäykisteillä, väliseinäelementeillä, paikalla valetuilla porraskuiluilla sekä elementtirakenteisella hissikuilulla.

Rakennuksen seuraamusluokka CC3b asetti kuormien kasvamisen lisäksi lisävaatimuksia rakennuksen vaurionsietokyvyn varmistamiseen. Esimerkiksi TT-laattavälipohjilla nurkkapilarin vauriot olisi johtaneet liian suuriin sortumiin eikä nurkkapilareita voitu tarkistaa avainasemassa olevana rakenneosana, joten nurkkapilarit on varustettu ripustusjärjestelmällä, jossa vetotangot kannattelevat nurkan pilareita vauriotilanteessa. Suurien jännevälien myötä vaakasidevoimat kertyivät laajalta alueelta välipohjan ja pilarin liitokseen johtaen suuriin rasituksiin liitoksissa. Vaakasidevoimien luotettava siirtyminen tasolta pilareille ja seinille vaati siis huolellista suunnittelua ja innovatiivista detaljiikkaa.
Rakennuksen stabiliteetti vaati erityishuomioita, kun kantavia ja jäykistäviä pystyrakenteita oli verrattain vähän ja jännitykset liitoksissa oli suuria. Toisaalta vaakasidevoimien hallintaan suunnitellut liitokset auttoivat myös ulkoisten vaakavoimien hallinnassa. Välipohjien TT-laattojen päälle valetulla pintalaatalla jäykistettiin tasot ja rajoitettiin värähtelyä, koska TT-laattojen keskinäisillä hitsiliitoksilla ei saavutettu riittävää jäykkyyttä. Pintalaattojen tarve vaikutti myös rakentamisjärjestykseen, sillä ne täytyi valaa jo rakennusaikaisen stabiliteetin säilyttämiseksi.

Betonielementtirungon takia kantavaa terästä on Hypessä verrattain vähän, toki ilman terästä ei tämäkään betonirakenne pystyssä pysyisi. Betoniterästen ja liitososien lisäksi Hypen katolla sijaitsevaa uima-allasta kannattelee 19 t painava, 23 m pitkä ja 1,78 m korkea hitsattu kotelopalkki ja rakennuksen sisälle rakennettiin 150m2 kokoinen parvitaso teräsrakenteisena rungon asennusten jälkeen.

Rakennuksen käyttötarkoituksen takia myös teräksiset kaiteet ovat merkittäviä täydentäviä rakenneosia henkilöturvallisuuden kannalta. Korkeat tilat vaativat myös lähes poikkeuksetta väliseinien tukirakenteeksi teräsrungon ja myös IV-kuilujen ympärillä olevat pvp-seinät tuettiin teräsrungoilla. Teräsrakenteita on lisäksi käytetty pääsisäänkäynnin korkean aulatilan julkisivun tuentaan, katoksiin ja muun muassa sekundäärisiin portaikkoihin.
Elias Klasila, Vastaava rakennesuunnittelija, Sweco
Hybridiareena Hype
Rakennuttaja/omistaja
KOy Kivenlahden Sport Center
Arkkitehtisuunnittelu
L Arkkitehdit Oy
Pääsuunnittelija Harri Koskinen
Rakennesuunnittelu
Sweco Finland Oy
Osastopäällikkö Elias Klasila
LVIA-suunnittelu
LVI-insinööritoimisto Meskanen Oy
Sähkösuunnittelu
Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy
KVR-urakoitsija
Fira Rakennus Oy
Perustusurakoitsija
NOBE Rakennus Oy
Teräsurakoitsija
Lai-Teräs Mäkinen Oy
Elementtitoimittaja
Lai-Teräs Mäkinen Oy
Elementtitoimittaja
Parma Oy
Elementtiasennus
NOBE Rakennus Oy
LVI-urakoitsija
Saipu Oy
Sähköurakoitsija
Aro Systems Oy
Automaatiourakoitsija
Fidelix Oy
Sprinkleriurakoitsija
Bravida Finland Oy











