Sähkötalo-hanke on osa Tampereen yliopiston toimitilaohjelmaa. Peruskorjaus, laajennus ja muutoshanke palvelee erityisesti tekniikan- ja luonnontieteiden, informaatioteknologian ja viestinnän sekä lääketieteen ja terveysteknologian tiedekuntien tutkimusta.
Yliopistolle on tehty aikaisemmin Sähkötalossa mittavia aiempia investointeja, kuten puhdastilat ja mikroskopiakeskuksen ja siksi on todettu luontevaksi koota kokeellisen tutkimuksen ympäristöt juuri Sähkötaloon. Rakennuksen kokonaisvaltaisella kehittämisellä tavoitellaan teknisiä, toiminnallisia, tilallisia ja hankintoihin kohdistuvia synergioita, jotka säästävät rakentamiskustannuksia. Pitkällä tähtäimellä löydettävät synergiat säästävät resursseja ja tukevat monialaista ja laadukasta tutkimusta. Hankkeen rakennuttamisesta vastaa Suomen Yliopistokiinteistöt Oy ja pääsuunnittelusta Arkkitehtitoimisto Helamaa & Heiskanen Oy
Hankkeen eteneminen
Kohde toteutetaan vaiheittain vuosien 2024 – 2027 aikana. Ensimmäisten vaiheiden osalta rakentamisen on alkanut keväällä 2024. Ensimmäinen vaihe käsittää peruskorjattavia alueita sekä uudisosan, joka syksyllä pidetyssä nimikilpailussa on saanut nimen Noodi. Ensimmäisen vaiheen rakentaminen saadaan valmiiksi syksyllä 2026. Uudisosa Noodiin sijoittuvat kaikki teknisesti vaativimmat laboratoriotilat.
Rakennus
Rakennushankkeen tavoitteena on päivittää Hervannan kampuksella olevat kokeellisen tutkimuksen ympäristöt tämän päivän vaatimusten tasolle uudistamalla ja keskittämällä sekä Hervannan kampuksella sijaitsevia että sinne keskustakampukselta siirtyviä kokeellisen tutkimuksen toimintoja ja tiloja saman katon alle. Tilankäyttöä tehotetaan ja yhteiskäyttöä ja yhteistyötä kehittämällä toiminnat saadaan mahtumaan aiempaa pienempiin, mutta toimiviin neliöihin. Uudisosa Noodi koostuu lähes pelkästään laboratoriotiloista. Ne on suunniteltu mahdollisimman modulaarisina niin, että toiminnan muunneltavuus ja muuntojousto on mahdollisimman suurta. Rakenteilla oleva uudisosa muodostuu valoisasta ulkokehästä ja pimeästä sisäkehästä. Se mahdollistaa erilaisten tutkimustilojen sijoittamisen kunkin olosuhdevaatimuksia vastaavalle vyöhykkeelle. Kohteessa on varsin runsaasti toimintoja, jotka vaativat ehdotonta pimeyttä.
Teknisesti ja toiminnallisesti saman tyyppiset tutkimustilat sijaistevat toistensa läheisyydessä. Myös tämä tukee myöhempää muutos- ja kehitystarvetta. Rakennus on pilari-palkkirakenteinen ja pääosa seinistä on kohtuullisesti muunneltavia levyseiniä. Uudisosan kerroskorkeus 5 m mahdollistaa toimintaan kuuluvien suurien laitteiden sijoittamisen tiloihin. Laitteiden huomattava paino, erilaiset tärinää aiheuttavat ja tärinättömyyttä vaativat tutkimusinfrat ja haalaustarpeet asettavat rakennukselle erityisiä vaatimuksia. Uudisosan julkisivut ovat puuelementtejä, runko teräbetonia ja palkit teräksisiä matalaleukapalkkeja.
Vastuullisuus
Suunnittelussa ja rakentamisessa huomioidaan turvallisuus-, terveellisyys- ja ympäristötavoitteet. Kohteelle uudisosalle haetaan BREEAM-ympäristösertifikaattia, jonka tavoitetaso uudisosalla on excellent-taso. Kohteessa toteutetaan myös mittavasti rakennusaineiden uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. Sähkötalon alkuperäisten julkisivujen pintarakenne on alumiinilevyä. Vaikka julkisivuja joudutaan nyt monelta osin korjaamaan ja uusimaan säilytetään ja palautetaan alkuperäinen alumiinilevy peruskorjattavien osien julkisivuun. Purettujen osien alumiinilevyt on kerätty talteen ja niitä uudelleen käytetään mm. purettujen osien takaa paljastuvien uusien julkisivujen pintamateriaalina. Kohteen purettavat rakennusosat on hankeen aikana kartoitettu ja kaikki käyttökelpoinen käytetään uudelleen joko itse rakennuksessa tai kierrätetään eteenpäin.
Laajuus
Kohteen kokonaislaajuus kaikkine vaiheineen on n. 27 000 brm2, josta uudisrakentamisen osuus on noin 8 750 brm2.
Maria Ahokas, Arkkitehti SAFA, Arkkitehtitoimisto Helamaa & Heiskanen Oy
Haku:
Avaa näköislehti:
Lisää artikkeleita:
Oletko kiinnostunut TRY:n toiminnasta tai haluatko mainostaa TRY:n viestintäkanavissa? Ota yhteyttä ja saat lisätietoa eri mahdollisuuksista.
