Granlund on ottanut strategisen askeleen rakennesuunnitteluun

Tänä vuonna Granlundille tulee ikää 65 vuotta. Erityisesti talotekniikan osaamisestaan tunnettu perinteikäs yritys on viime vuosina kasvanut vakuuttavasti markkinatilanteesta huolimatta ja samalla on avattu polkuja uusiin suuntiin. Erityisenä kasvualueena on nyt rakennesuunnittelu. Yritys on laajentunut sekä rakennesuunnittelun että arkkitehtisuunnittelun puolelle yritysostoilla ja rekrytoinneilla.

Toimitusjohtaja Pekka Metsi toteaa, että vahvan markkina-aseman ja vahvojen asiakkuuksien pohjalle on helppo rakentaa uusia kerroksia. ”Meillä on tietyt keihäänkärjet ja Suomen parhaat asiakassuhteet. Pystymme tarjoamaan kiinnostavia mahdollisuuksia arkkitehdeille ja rakennesuunnittelijoille. Mutta ajattelemme myös, että kun lähdemme kasvamaan uudella alalla, lähdemme täysillä. Meidän pitää tulevaisuudessa olla sen sektorin paras ja halutuin toimija.” Granlundin toiminta on jo nyt erittäin monipuolista. ”Mallimme on ollut aina tarjota parasta ja osaavinta palvelua. Samalla synergiat hyvien asiakassuhteiden kautta tuovat uusia mahdollisuuksia myös rakennesuunnittelulle”, Metsi sanoo.

Teräsrakenteet lähellä sydäntä

Eero Mikkola aloitti Granlundilla rakennesuunnittelun liiketoimintajohtajana ja johtoryhmän jäsenenä viime joulukuussa. Hän vastaa rakennesuunnittelun kehittämisestä uudis- ja korjausrakentamisessa. Uusi tehtävä on osa Granlundin strategista askelta rakennesuunnittelun vahvistamiseksi. Mikkolaa houkutteli Granlundille yhteiseen tekemiseen sitouttava omistuspohja, kestävän rakentamisen kehityspanostukset ja innovatiivinen ote. “Asioita uskalletaan tehdä uudella tavalla. Ja nythän minulla on työpöydällä tavoite, että olemme tulevaisuudessa Suomen top-5- toimija rakennesuunnittelun alalla. On ainutkertainen mahdollisuus päästä kehittämään tällaista.”

Mikkolan tausta rakennesuunnittelun parissa on vahva ja kokemuksen kautta on tullut arvostus terästä kohtaan. ”Teräsrakenteet ovat omaa kompetenssiani ja suhtaudun niihin hankkeisiin aina mielenkiinnolla.” Rakennesuunnittelun markkina Suomessa on Mikkolan arvion mukaan ollut aika stabiili viimeiset vuodet. ”Suomessa on muutama iso, vahva toimija ja sitten joukko huomattavasti pienempiä yrityksiä. Granlundilla on tavoitteena kasvaa isojen toimijoiden kantaan ja keskittyä korkeaan laatuun. Näemme merkittävää potentiaalia itsenäisissä paikallisissa toimipisteissä, joilla on kuitenkin ison organisaation tuomat vahvuudet”, Mikkola sanoo. Metsi näkee vahvan luottamuksen paikalliseen osaamiseen Granlundin erityisenä kilpailutekijänä. ”Meillä on ison firman hyvät puolet, mutta myös pienen firman joustava palvelukyky. Emme rakenna turhia byrokratioita ja keskitettyä johtamista, vaan enemmän matalaa hierarkiaa ja paikallista vastuunkantoa. Totta kai jaamme tietoa ja resursseja, mutta kaikkein tärkein voimavara on kuitenkin se paikallinen tiimi. Siellä on vahva mandaatti viedä toimintaa omalla näkemyksellä eteenpäin. Paikallisesti olemme generalisteja, ja valtakunnallisesti meillä on sitten lisäksi nämä tietyt, erittäin vahvat segmentit, kuten sairaalat, datakeskukset ja korjausrakentaminen.”

Mikkola toteaa, että pienemmissä yksiköissä voi olla hankalaa erikoistua kovin pitkälle, jolloin tekijöiden pitää osata vähän kaikkea. ”Toisaalta, kun osana isoa organisaatiota on mahdollista myös erikoistua pidemmälle, ei sillä toimipaikan sijainnilla ole merkitystä. Esimerkiksi teräsrakennesuunnittelu ei ole paikkakuntasidonnaista. Samalla tietysti verkostojen pitää toimia, jotta huippuosaajat pääsevät sparraamaan toisiaan.” Monien yritysjärjestelyjen jälkeenkin Granlund toimii pääosin partnerimallilla. ”Viime vuonna toimintaamme tuli mukaan kansainvälinen sijoittajataho ICG. Päätimme kuitenkin, että jatkossakin Granlund-partnerit omistavat yrityksestä selkeän enemmistön. Sijoittajataho ennen kaikkea vahvistaa mahdollisuuksiamme vähän isompiinkin yritysjärjestelyihin ja kansainvälistymiseen. ICG toi meille lisää rahoitusosaamisia ja kansainvälisiä verkostoja”, Metsi kertoo. Kasvu jatkuu kotimaassakin edelleen myös yritysjärjestelyillä. ”Niissä meillä on kaksi yksinkertaista periaatetta: haluamme, että vain hyvät yhtiöt yhdistyvät kanssamme ja katsomme aina, että niiden omistajat sitoutuvat myös Granlundin omistamiseen. Yksi tärkeä mittari meille on sekin, että Granlundiin liittyvä yritys pärjää paremmin kuin aiemmin”, Metsi sanoo.

Hyvä rakennesuunnittelu edistää kestävää kehitystä

Rakennesuunnittelu nivoutuu myös tiiviisti kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen. Mikkola näkee, että rakenteiden hiilijalanjälkeen voidaan vaikuttaa paljonkin. ”Valitaan oikeat materiaalit ja optimoidaan rakenteet sellaisiksi, mitä rakennus kulloinkin vaatii. Eli ei aiheuteta päästöjä tarpeettomasti.” Hiilijalanjälkeä osataan jo laskea hyvin, ja lähitulevaisuuden suuntaus liittyy vahvemmin kiertotalouteen. ”Siihen liittyy rakennusosien uudelleenkäyttö. Teräksellä on tässä etu, koska materiaalina sen kierrätettävyyden aste on lähestulkoon sata”, Mikkola sanoo. Rakenteiden uudelleenkäyttö on Mikkolan mielestä tärkeämpi asia kuin ehkä vielä on kunnolla oivallettu. ”Uusille rakennuksille määritetään tavanomaisesti 50 vuoden käyttöikä. Elinkaarensa aikana rakennuksen käyttötarkoitus voi muuttua tai sinne tehdään muista syistä tilamuutoksia. Tämä avaa jo lyhyellä aikavälillä merkittäviä mahdollisuuksia kiertotalouden näkökulmasta.”

Kun Granlundilla on jo valmiiksi vahva ote korjausrakentamiseen ja energiatehokkuushankkeisiin, rakennesuunnittelu on helppo yhdistää kokonaisuuteen. ”Hankkeet alkavat olla todella haastavia, ei vähiten vastuullisuuden vaatimusten vuoksi. Jos pystymme tarjoamaan mahdollisimman kokonaisvaltaisen ratkaisun, se palvelee asiakasta, ja se palvelee myös koko alaa”, Mikkola sanoo. -JP