Yhteystiedot Jäsensivut

juho

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on korostanut Suomen sijaintia tämeren pussinperällä Venäjän naapurissa. Se on Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemen mukaan jo näkynyt investointeihin liittyvissä keskusteluissa, suomalaisyritysten selkeästi myönteisenä Nato-kantana ja korostuneena tarpeena pitää huolta Suomen kilpailukyvystä. Inflaatio ja rahan hinnan nousu vaikuttavat myös esimerkiksi rakentamiseen.

Brutaali hyökkäys Ukrainaan tulee heijastumaan myös talouselämään vielä pitkään, arvioi Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. Vaikutukset näkyvät logistiikassa, missä myös merikuljetusten turvallisuus Itämerellä on Suomen kannalta elintärkeää, sekä energian hinnassa ja raakaaineiden kuten teräksen ja komponenttien saatavuudessa ja hinnassa sen lisäksi, että Venäjään liittyvä liiketoiminta loppuu. Sodan aiheuttama ruokapula voi johtaa etenkin kehittyvissä maissa jopa nälästä aiheutuviin mellakoihin, niistä johtuviin poliittisiin ja turvallisuusmuutoksiin sekä heijastua kaikkialle maailmaan.

- Sisäisen perusinframme toiminta on yrityselämämme ja kilpailukykymme yksi elinehto, minkä takia emme ymmärrä, että hallitus leikkasi taas juuri siihen liittyviä investointeja. Yhdessä turvallisuuden kanssa infra on osa-alue, josta valtiovallan ei pitäisi säästää. Sen sijaan muualla tarvitaan säästötoimia, koska nolla- tai miinuskorkojen aika on päättymässä. Jos velkaa vain lisätään ja samalla korot nousevat, valtion velanhoitokulut alkavat kasvaa eksponentiaalisesti. Se taas vie väkisin mahdollisuudet käyttää rahaa muuhun. Sote-sektori, jonka uudistus ei nyt heti ainakaan näytä tuovan toivottuja säästöjä, kuuluu toimintoihin, jossa palvelut pitäisi voida tuottaa aiempaa edullisemmin, Romakkaniemi arvioi.

- Elinkeinoelämässä teollisuudella menee vielä hyvin, mutta vaikea sanoa, kuinka pitkään tämä tilanne jatkuu. Raaka-aine- ja komponenttipula esimerkiksi tulevat pahenemaan vielä, mitä terästuotannossa pahentaa Ukrainan ja Venäjän isojen tehtaiden poistuminen markkinoilta. Osasyynä tilanteeseen on ollut Kiinan tiukka asenne koronaan, minkä näkyi esimerkiksi Sanghain sulkemisena. Nyt rahan hinnan kallistuessa etenkin velkaantuneet yritykset, jotka eivät voi viedä eri tavoin nousseita kuluja helposti hintoihin, ovat selkeästi riskiryhmässä. Rakentamisessa aloituksia harkitaan nyt varmasti aiempaakin tarkemmin eri tekijöistä johtuen, Romakkaniemi jatkaa tilannekatsausta.

- Venäjä-riskin laukeaminen näkyy sinne päin panostaneissa toimijoissa. Kauppakamarien myöntämien vientiasiakirjojen ja alkuperätodistusten määrä on pudonnut Venäjälle 86 ja Ukrainaan 75 prosenttia. Mutta vastapainoksi Ukrainan jälleenrakentaminen luonee aikanaan paljon uusia mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille, hän lisää. 

- Tutkimuksissa kansalaisten inflaatio-odotukset ovat nyt korkeat. Näillä odotuksilla on taipumus alkaa toteuttaa itseään. Pelkona on, että mennään isoihin palkankorotuksiin, jolloin kustannukset ja hinnat nousevat sekä asemamme verrokkimaihimme Pohjoismaihin, Saksaan ja Hollantiin nähden heikkenee. Verotus ja vähintäänkin siihen kohdistuvien korotuspaineiden vähentäminen kuuluvat yhteiskunnallisiin toimiin, joilla julkisen vallan pitää pienentää takamatkamme ja ottaa kilpailuetua, hän toteaa.

Nato-jäsenyys ja USA-kumppanuus tärkeitä yrityksille

Venäjän aggressiot ovat Romakkaniemen mukaan jo vaikuttaneet ulkomaisten osaajien haluun tulla Suomeen sekä tuoneet uusia kysymyksiä esille investointiasioissa. Tässä hän kertoo näkemyksensä olevan erilaisen kuin Valtioneuvoston suunnalta tulleet arviot. - Sekä Venäjän aloittama sota, Venäjän mahdolliset toimet Itämeren alueella, jota pitkin 90 prosenttia ulkomaankaupastamme kulkee, sekä Nato-keskustelu vaikuttavat yhdessä paljon arvioitaessa Suomeen liittyviä maariskejä. Yritysmaailma näkeekin Natojäsenyyden meille erittäin tärkeänä osana turvallista toimintaympäristöä. Turvallisuus ja vakaus ovat yrityksille tärkeitä asioita, jotka pitää osata myydä eri sijoitusvaihtoehtojen välillä miettiville toimijoille. Nato-jäsenyys on tärkeä osa niitä, Romakkaniemi tähdentää.

- On myös nopeasti tehtävä vihreä siirtymä ja irrottauduttava Venäjän liekanarusta ja Putinin raakalaismaisen sodan tukemisesta luopumalla öljyn, sähkön, kaasun ja ydinpolttoaineen ostosta Venäjältä. Olkiluoto 3:n käyttöönotto, Baltic Connector, uusi kelluva LNG-terminaali ja muualta tuotava öljy ja sähkö mahdollistavat irtaantumisen, mutta Venäjän eristämisen takia energian jo alkanut hintapiikki jatkuu. Tuulivoiman lisäyksen ja muualla jo kaupalliseen toteutukseen etenemässä olevien pienydinvoimaloiden rakentamisen kautta voisimme nousta jopa sähkön nettoviejäksi, vaikka omakin sähkön kulutuksemme väistämättä tulee kasvamaan.

- Energiatuotannon kapasiteetin kasvatus ei tarvitsisi julkista tukea. Riittää, että poistettaisiin turhat esteet, että voisimme tarjota yrityksille puhdasta ja toimitusvarmaa sähköä edullisesti. Se kompensoisi erinomaisesti logistisessa pussinperässä olemisestamme tulevaa haittaa. Toinen asia, jossa pitäisi tehdä samoin, on työperäinen maahanmuutto. Miten voikaan olla hankalaa tulla Suomeen tekemään työtä. Kaikkineen on hyvä muistaa, että kyllä yritykset panostavat, jos yhteiskunta ei ole liikaa tiellä ja toimintaympäristö on kilpailukykyinen, Romakkaniemi muistuttaa.

- Pitkällä aikavälillä Kiinan ja USA:n välinen taloussota tarkoittaa sitä, että globaali avoimuus on kääntymässä eristäytyneisyydeksi. EU on tässä sodassa yrittänyt istua aidalla osapuolten välissä, mutta aikaa myöten meidän on pakko valita puolemme. Liberaali USA eikä autoritaarinen Kiina on meille luonteva kumppani. Meidän on pyrittävä uudelleen saamaan aikaan vapaakauppasopimus USA:n kanssa sekä poistamaan sellaiset typeryydet kuin Trumpin Euroopalle määräämät terästullit.

- Yrityksissä on eri syistä selvästi alettu miettiä globaalia toimintaympäristöä ja omaa toimintaa uudelleen. Yksi osa sitä on toimitusketjujen rakentaminen uudelleen niin, että ketjua on hajautettu ja tuotu ainakin osittain lähemmäksi omaa toimintaaluetta. Toimitusvarmuudesta ollaan valmiita maksamaan korkeampaa hintaa, mikä luo omalla tavallaan mahdollisuuksia Suomelle, ja sitä kautta toivon mukaan uutta työtä myös teräsrakentajille, Juho Romakkaniemi pohtii. -ARa