Yhteystiedot Jäsensivut

Jalkapalloilun uusi sydän

jalkapalloilun

Tammelan stadion Tampereen ytimessä aloittaa pian uuden elämän. UEFA-pelien tasoinen stadion ja sen yhteyteen rakennettavat asunnot valmistuvat ensi vuonna.

Tampereen Tammelassa on vuodesta 1931 sijainnut jalkapallostadion, Paltsu. Perinteikäs stadion on saamassa uljaan seuraajan, jonka työt ovat jo pitkällä. Pohjola Rakennus rakentaa sekä uuden Tammelan jalkapallostadionin että kaksi taloyhtiötä sen yhteyteen. Tammelan stadionin kortteli toteutetaan IPT-hankkeena, jonka osapuolia ovat Pohjola Rakennus, YIT, JKMM Arkkitehdit ja Tampereen kaupunki. IPT-hanke muodostuu neljästä eri osaprojektista: Kalevan puistotien puoleiset asunnot (YIT), Salhojankadun puoleiset asunnot (Pohjola Rakennus) alatilan pysäköinti ja kauppakeskus (YIT) ja stadion allianssimallilla (Tampereen kaupunki, Pohjola Rakennus ja JKMM).

- Koko IPT-hankkeen toteutusmuoto oli kehitysvaiheeseen lähdettäessä kaikille osapuolille uusi. Kehitysvaiheen aikana kuitenkin hankemuodosta ja erilaisista tavoitteista johtuvat hankkeen rosoisuudet on saatu hiottua, kommentoi projektipäällikkö Lauri Piiroinen Pohjola Rakennukselta.

Kehitysvaiheen alkaessa ensimmäisen suuremman haasteen yhteistoiminnalliselle toteutusmallille aiheutti koronapandemia. Piiroinen toteaa, että pandemian vielä ollessa käynnissä on samalla koettu rakennusalan poikkeuksellinen suhdannetilanne ja vielä Ukrainan sota, josta aiheutuvat haasteet on aivan oma lukunsa koko IPT-hankkeessa. Kehitysvaiheen aikana on selvitetty muun muassa eri osaprojektien välisiä kiinteistörajoja sekä osaprojektien välisiä urakkarajoja. Toteuttamisen haasteet tulevat alueen yhteensovittamisesta, sillä koko rakennusalueella on kahdeksan eri työmaata. - Lisäksi YIT:n ja Pohjolan yhteistyön merkitys on ollut jo hankekehitysvaiheessa tärkeä ja korostunut entisestään toteutusvaiheessa, sanoo aluevastaava Ossi Hakala

Suunnitelmat elivät alkuvaiheessa paljon

Piiroinen toteaa, että haasteita on riittänyt ratkottavaksi niin stadionin ja alatilan välisissä rajoissa, kuin myös asuntojen ja stadionin välillä. - Kehitysvaiheen alussa on löydetty ratkaisu, jonka avulla stadion on saatu irrotettua rakenteellisesti asuntohankkeista.

Stadionin rakennesuunnittelusta vastasi Ramboll. - Päädyttiin ratkaisuun, jolla stadion erotetaan 50 mm kaikesta asuntorakentamisesta. Tällä pienennetään riskejä runkomelun ja muun äänen kantautumisesta, ja samalla rakenteet ovat riippumattomia toisista hankkeista. Sen myötä rakentamisaika on vapaampaa ja jos joskus myöhemmin tulee muutoksia, on mahdollista purkaa jokin rakenne ilman että se vaikuttaa muihin rakennuksiin, sanoo vastaava rakennesuunnittelija Ilkka Mikkola.

Vastaava teräsrakennesuunnittelija Simon de Neumann toteaa, että stadion on nyt selkeästi oma rakenteensa, mikä on vaikuttanut voimansiirtoreitteihin. Voimia on pitänyt tuoda toista kautta alas maahan. - Iso rakenteellinen muutos piti kehittää esimerkiksi riippukattoon. Se oli alun perin ankkuroitu asuintaloihin ja kuilujen kautta maahan. Koska asuinrakenteet irrotettiin, on pitänyt asentaa jokaiseen kulmaan iso tukitorni, joka vie sitten vaakakuorman maahan.

Pohjola Rakennuksen työmaapäällikkö Tuomas Nieminen toteaa, että kattorakenteiden liikkeet kuormituksen vaihtuessa varsinkin pohjois- ja eteläpäädyissä vaikuttavat suunnittelu- ja toteutusratkaisuihin. - Olemme pyrkineet suunnittelijoiden ja tuotannon kanssa yhdessä kehittämään ratkaisut, joilla koko runkorakenteesta tulisi toimiva, mutta myös työmaalle toteutettava kokonaisuus.

Ainutlaatuinen riippukatto

Katto riippuu kiertymättömän teräsvaijerin varassa. Sen alla on lasiseinä, joka jo itsessään on erikoisuus. Stadionin erikoisin rakenne on 100 metrin pituinen riippukattosilta. Se on erikoinen rakenne talonrakennusalalla, mutta de Neumannin mukaan tässä tapauksessa paras tapa toteuttaa arkkitehdin suunnittelema muoto ja visio.

malli1

Riippukatto tukeutuu reunoilla oleviin betonikuiluihin, jotka ottavat katosta syntyvän vaakakuorman. Vaakakuorman pystykomponentti kumoutuu kuilujen painolla. Vaakakomponenttia vasten on kaksi puristettua teräsdiagonaalia molemmilla reunoilla. Teräsrakenteita pitkin vaakakuorma johdetaan päätykatsomoiden betonirakenteelle, puristukseksi. Teräsrakenteiden tasapainottavaksi vaakakuormaksi alemman tason betonirakenteessa on jälkijännitetyt punokset ottamaan vetovoiman. Riippukattojen 100 m pitkät jänteet mahdollistavat pohjois- ja eteläkatsomoiden rakentamisen ilman kantavia pilareita (Kuva: Ramboll)

- Riippukatto voi liikkua tuulen mukana, toki vähän, mutta enemmän kuin yleensä talonrakennusalalla, sanoo de Neumann.

Mikkola kuvailee, että kaapelikatossa vaakasiirtymät ovat keskellä todella suuria, puhutaan 100 millistä. - Seinä on suunniteltu niin, että se pystyy nivelellisesti kääntymään aina katon mukana. Samoin on suunniteltu kattoliittymä. Siellä on pitkä hahlo, jossa kaapelikatto liikkuu, eli lumikuormista siirtymät ovat useampaa sataa milliä. Katon muoto pääsee myös muuttumaan lumen sijainnin mukaan, jolloin kaarevuus ei ole enää sama. Kaapeli muuttaa muotoaan ja pääsee liikkumaan hahlossa, niin ettei se kuormita sitten lasiseinän pilareita.

malli2

Kaakkoisnurkan jäykistävä kuilu, johon punainen riippukatto sekä sininen teräksinen puristussauva liittyvät. Oikealla näkyvät itäkatsomon ulokekatto sekä katsomon teräsrakenteet ja vasemmalla lasijulkisivun teräspilarit (Kuva: Ramboll)

Suomessa ei de Neumannin mukaan yleensä tehdä tällaisia rakenteita, koska lumesta tulee suuret pystykuormat. - Projektissa meillä on tosi hyvä FEMlaskentatiimi, vetäjänä Matti Pirinen, joka on laskenut kaikki kuormat, jotka tulevat kaapelin kautta. On tehty myös käsilaskelmat varmistamaan, että laskelmat ovat oikean suuntaiset. Vaikka lunta tulisi paljonkin, se saa jäädä katolle, joka kestää sen.

malli3

Itäkatsomon kattorakenteen vetotankojärjestely rakennuksen reunassa. Katto on ulokkeena pääpilareiden varassa ja vetotangot kannattavat etureunaa ja on ankkuroitu rakennuksen takareunassa maahan (Kuva: Ramboll)

malli4

Stadionin nurkka, jossa riippukatto liittyy puristussauvana toimivaan teräsrakenteeseen ja betonikuiluun. Sivuilla näkyy pohjois- ja itäpään katsomorakenteet (Kuva: Ramboll)

Kansainvälisiä otteluita Tammelaan

Osan haasteista on aiheuttanut se, että stadionin on tarkoitus olla kelpoinen kansainvälisiin peleihin. Se asettaa vaatimuksia muun muassa yleisömäärästä. Stadion rakennetaan vastaamaan kategoriaa, jossa katsojia pitää mahtua 8000. Piiroinen kokee, että katsomokapasiteetin kasvattaminen on hyvä esimerkki kehitysvaiheen aikana tehdystä työstä. - Suunnittelun edetessä alkoi näyttää mahdolliselta, että stadionille olisi lisättävissä parvikatsomo, jonka tuoma lisäkapasiteetti mahdollistaisi UEFA:n neloskategorian vaatimusten täyttymisen ja mahdollisuuden järjestää korkeamman tason kansainvälisiä tapahtumia. Kaupungille laadittiin erillisselvityksenä vaihtoehtoinen ratkaisu stadionis-ta. Näin vietiin poliittiseen päätöksentekoon hankesuunnitelmasta kaksi vaihtoehtoista ratkaisua, joista päättäjät pääsivät valitsemaan. Siihen nähden millaisen lisäsatsauksen katsomon kasvattaminen tässä vaiheessa vaati, oli se mielestäni ehdottomasti järkevä toteuttaa. Jälkikäteen sen lisääminen olisi ollut huomattavasti vaikeampaa.

malli5

Kuva: Johanna Paasikangas

Yleisömäärän lisäys myötävaikutti kohteen toisen erikoisuuden suunnitteluun. - Itäkatsomon katto roikkuu teräspylonista. Simon kehitti voimajärjestelmän, jolla pylon saatiin sijoitettua tehokkaasti lähelle takareunaa, mainitsee projektinjohtaja Johan Rosqvist Rambollilta. - Jos katsomopaikkoja olisi tarvittu vähemmän, ja yläkatsomoja ei olisi tarvinnut lisätä, rakenteiden suunnittelu olisi ollut helpompaa. Kun asuintaloja ei voinut hyödyntää, tuli tämmöinen vetotankoinen järjestelmä. Se myös lisää vähän joustavuutta, mikä puolestaan tuo lisähaastetta, de Neumann kommentoi.

Kamerapaikkoja stadionilla on tärkeämpien otteluiden varalta myös paljon, mikä osaltaan on vienyt katsomopaikkoja. Mikkola toteaa, että toisella puolella katsomorakenteet ovat kuitenkin melko normaalit. - Se puoli on normaalisti tuettu, on ontelolaatta- tai teräsliittorakennetta. Tosin ihan pelkällä WQ-palkilla ei ole päästy, vaan siihen on tehty ulokerakenteita. Aluksi tähänkin haluttiin pylonikattoa, mutta kustannussyistä todettiin, että tästä tulee normaalimpi, alhaalta päin kannatettava. Ulkopuolelta katsottuna se näyttää melko samanlaiselta, paitsi että täällä ei ole niitä vetotankoja.

Ramboll on suunnitellut myös valaisimet. - Tämän luokan stadionilla on tarkkaan määritelty, miten valokeilojen pitää tulla. On pääpylväät, ja sen lisäksi tulee myös iso määrä valoja kattorakenteisiin, jotta valokeila kentällä on oikea, Mikkola kertoo. Yksi haaste on saada sijoitetuksi valaistuksen vaatimat kaapelimäärät. - Tähänkin tulee aika paljon erilaista liitososaa. Kaapelit on pitänyt saada näkymättömäksi, sillä ulkonäkövaateet ovat tiukat. Viereen tulee korkeat asuintalot, joista on tänne paraatinäkymät, Mikkola kommentoi.

Stadionin kattorakenteisiin tulee erityisiä rakenteita, jotka liittyvät korttelin yhteensovitukseen. - Sieltä tulee alatilan talotekniikan poistoja. Vesikatto tulee olemaan reunoilla yhtenäinen, se jatkuu samalla geometrialla asuntoihin, Mikkola sanoo.

Ihmisten liikkumista varten on neljä pääreittiä, rakennuksen nurkkien kautta. Yleisö tulee sisälle porteista ja siirtyy kerrosta ylemmäs. Jokaisessa nurkassa on pitkät, paikallavalettavat portaat ja siellä ovat myös hissit liikuntarajoitteisille. - Pelaajat tulevat sisälle länsipuolelta, asuntojen läpi. Pukuhuoneet ovat stadionin puolella, mutta pääsisäänkäynti sinne on kadulta. Myös tässä on tehty rakennusten yhteensovitusta, Mikkola kertoo.

malli6

Rambollin Simon de Neumann, Ilkka Mikkola ja Johan Rosqvist kertoivat, että Tammelan stadioniin on tarvittu paljon laskentatyötä (Kuva: Johanna Paasikangas)

Tuhat tonnia terästä

Tammelan stadionin teräksisen rungon toimittaa Teräselementti. - Pelikentän yläpuoliset teräsosat valmistettuna ja asennettuna ja myös betonielementtien asennus kuuluvat meidän toimeksiantoomme. Samoin katsomorakenteet kattoineen, ja siihen kuuluu päädyt, jotka ovat erikoisempia. Niiden vaijeritoimitukset asennuksineen kuuluvat myös meidän urakkaamme, samoin julkisivun teräspilarit. Kaikkiaan tähän menee noin 1000 tonnia terästä, kertoo Teräselementin vientijohtaja Mikael Rinne

Teräselementille asennusurakoitsijana toimii Temacon Finland oy. Rinne toteaa, että yhteistä aiempaa kokemusta on, ja Temacon on ennenkin tehnyt vaativia urakoita. - Olemme jo tarjousvaiheessa miettineet yhteistyössä asennusurakoitsijan kanssa, miten tämä tullaan tekemään.

Stadionille tuleva vaijerikatto on sellainen rakenne, ettei sellaisia ole Suomessa tehty. Teräselementti päätyi tilaamaan vaijerin Sveitsistä, jossa vahvoja vaijereita käytetään esimerkiksi vuoriston köysiradoilla. - Vaijerin ja katon liitos on merkittävässä roolissa toimivuuden kannalta. Siihen olemme käyttäneet erityisen paljon panoksia, jotta olemme saaneet aikaiseksi toimivan ratkaisun, Rinne kertoo. Vaijerikatto toimii vetotankoulokkeiden varassa. - Yläpää on kiinnitetty kuiluihin ja alapäät isoihin, halkaisijaan yli metrin suuruisiin pilareihin, jotka haarautuvat sarviksi. Ne ovat levyrakenteisia, hitsaamalla tehty. Muutenkin kattojen rakenteissa on monenlaisia erikseen suunniteltuja rakenteita, Rinne kuvailee.

malli7

Kuva: Johanna Paasikangas

Myös tavanomaisia ratkaisuja löytyy Rinteen mukaan jonkin verran. - On liittopilareita ja teräsristikoita, normaaleja hitsattuja palkkeja, valssattuja palkkeja, putkipalkkirakenteita ja länsipuolella monimuotoisia välipohjapalkkeja.

Asennuspäällikkö Tero Manu Temaconilta sanoo, että projekti on sijaintinsa puolesta haastava, kun työ tehdään kaupungin ydinalueella.. - Esimerkiksi vaijerin asentaminen paikoilleen on vaatinut paljon suunnittelua, muun muassa tilanpuutteen vuoksi. Miten se avataan, miten sitä tulee käsitellä ja miten se nostetaan ylös. Paikalleen nosto tapahtuu monen koneen yhteisnostona.

malli8

Teräselementin Mikael Rinne, Pohjola Rakennuksen Lauri Piiroinen ja Temacon Finlandin Tero Manu ovat tehneet tiivistä yhteistyötä kuukasia, ja hyvällä yhteistyöllä on löydetty ratkaisut haastaviin paikkoihin (Kuva: Johanna Paasikangas)

Haastava paikka Manun mukaan on, kun terärakenteita ruvetaan asentamaan ilmassa olevien vaijereiden päälle. - Terärakenteiden jäykistäminen ja asennusjärjestys on tärkeässä roolissa. Asennusjärjestyksen ideoinnista suuri kiitos kuuluu Teräselementin asennuspäällikkö Arto Koskelalle.

Haasteita ovat tuottaneet myös stadionin sivuilla sijaitsevat kerrostalotyömaat. Painavien kappaleiden asennusnostot on suunniteltava huolella ja ne ovat usein kahden nosturin yhteisnostoja. - Ja henkilönostot eivät pääsääntöisesti onnistu kerrostalojen puolelta, vaan ne joudutaan tekemään sieltä kentän puolelta. Perustuksissa on niin paljon asuintalojen tekniikkaa, että se on rajannut aluetta. Yhtenä joukkueena tässä rakennetaan, ja sen ansiosta ratkaisuja on löytynyt, Manu toteaa.

Rakenteissa on jonkin verran erityistoleransseja ja terästoimitukseen on tarvittu paljon laskemista. - Esimerkiksi itäkatsomon katossa on niin monia osia eri suuntiin, että laskelmat ovat vaatineet paljon työtä, kun mitoitukset eivät menen standarditoleranssin piiriin. Kun on erilaisia taitteellisia palkkeja, pitää tehdä aihioita erikseen ja kokoonpanohitsaaminen on työläämpää. Toki on vaatinut myös kuljetussuunnittelua, että tällaiset kappaleet on saatu mahtumaan, Rinne sanoo. Manu lisää, että kolmiopilareista lähtevät ”harakanvarpaat”, joihin vaijerit kiinnittyvät, vaativat paljon tarkkuutta, mukaan lukien vaativat työmaahitsit. Yli 20-millinen levy hitsataan läpi työmaajatkoksena ja työ on toteutusluokaltaan EXC3.

malli9

Kattoa varten on toteutettu monimuotoisia teräsrakenteita (Kuva: Johanna Paasikangas)

Pienelläkin häiriöllä suuri vaikutus naapuriin

Maanrakennusvaiheen jälkeen työt ovat edenneet työmaalla pääosin suunnitellussa aikataulussa. Maanrakennusvaiheessa ongelmia ja aikatauluviivettä aiheutti rikkonainen kallio. - Perustusvaiheen ja runkovaiheen yhteensovitus muiden työmaiden kanssa on sujunut hyvässä yhteisymmärryksessä ja yhteistyössä. Yhteensovittamisen tärkeys työmaiden kesken on korostunut töiden edetessä, Pohjola Rakennuksen Nieminen sanoo.

Piiroinen toteaa, että kun näin monimuotoisena kokonaisuutena rakennettavan hankkeen yksittäisen osaprojektin yksittäiseen työvaiheeseen tulee häiriö, aiheuttaa se aina kerrannaisvaikutuksia myös muille osaprojekteille. - Ilman jatkuvaa laadukasta yhteistyötä eri osapuolten kesken ei rakentaminen olisi tällaisessa hankekokonaisuudessa mahdollista.

Yhteistyö sekä suunnittelussa että toteutuksessa saavat tunnustusta myös Rambollilta. - Yhteensovitusta arkkitehdin kanssa on tapahtunut riittävän ajoissa, jotta on saatu suunnitelmat ulos ja toteuttajat ovat päässeet tekemään omat suunnitelmansa ja hoitamaan resurssinsa kuntoon. Teräselementti on ollut aktiivinen ja pyytänyt meiltä suunnitelmia ajoissa. Olemme tyytyväisiä, kun teräsrakentaminen on oikealla polulla, de Neumann kiittää.

Rinne korostaa myös yhteistyön vahvuutta. - Se on toiminut ja koko porukan, kaikki- en osapuolien kesken on ollut hyvin avoimet keskustelut. Jos on koettu jokin asia hankalaksi, siitä on yhdessä puhuttu ja on lähdetty yhdessä ratkomaan. Manu on samaa mieltä. - Mainitsisin vielä Tuomas Niemisen kädenjäljen, joka näkyy työmaan organisoinnissa. Olemme pystyneet nopeallakin aikataululla ratkomaan työmaan asioita. -JP

malli10

Kiertymätön teräsvaijeri on painavilla keloilla. Käsittelyssä tulee olemaan omat haasteensa (Kuva: Johanna Paasikangas)

malli11 ramboll mainos

ramboll mainos

tähän saa helposti väliä ja kehyksiäkin kuville

temacon


teräselementti