Datakeskuksista miljardiluokan piristysruiske rakentamiseen

Rambollin arvion mukaan Suomen datakeskuskapasiteetti voi kasvaa nykyisestä noin 360 megawatista peräti 1,5 gigawattiin vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa noin kahdeksan miljardin euron rakennusinvestointeja – ja lisäksi moninkertaisia, usein näkymättömiä laiteinvestointeja. ”Karkeasti voidaan sanoa, että 100 megawatin datakeskus tarkoittaa noin miljardin euron rakentamista. Sen päälle tulee 2–4 miljardia euroa laitteistoihin, joita ei yleensä lasketa mukaan investointilukuihin”, Antti Poikola sanoo.

Laajemmassa kuvassa potentiaali on vielä tätäkin suurempi. Elinkeinoelämän keskusliiton vihreiden investointien listauksessa datakeskushankkeita on lähes sata, ja niiden yhteenlaskettu rakentamisen arvo nousee jopa 25 miljardiin euroon. Kaikki listalla olevat hankkeet eivät välttämättä toteudu ja tästä johtuu ero arvioiden suuruudessa. Datakeskusten nopea kasvu ei ole sattumaa, vaan perustuu Suomen ja Pohjoismaiden rakenteellisiin vahvuuksiin. Keski-Euroopan perinteiset datakeskuskeskittymät kärsivät jo kapasiteettipulasta: sähköverkko on täynnä ja tonttimaasta on pulaa.

Suomessa tilanne on toinen. ”Keskeisin etu on sähkön saatavuus ja erityisesti fossiilittomaan tuotantoon perustuva sähkö”, Poikola korostaa. Lisäksi liittymät saadaan nopeasti, ja kustannustaso on kilpailukykyinen: Suomessa sähkön keskihinta oli viime vuonna Euroopan alhaisin. Tämä on keskeinen kilpailutekijä energiaintensiiviselle datakeskustoiminnalle. ”Pohjoismaat ovat tällä hetkellä Euroopan vahvimmin kasvava datakeskusalue.”

Siinä missä Keski-Euroopassa sähköliittymän saaminen voi kestää jopa kahdeksan vuotta, Suomessa se onnistuu parhaimmillaan alle kolmessa vuodessa. Viileä ilmasto tukee energiatehokasta jäähdytystä, ja teollisuudesta vapautuneet alueet tarjoavat valmista infrastruktuuria. Datakeskukset kytkeytyvät laajempaan teolliseen murrokseen. ”Datakeskusteollisuus on vahvasti teollisuutta. Suomessa se voi osittain korvata poistuvia paperi- ja metsäteollisuuden sijainteja, joissa on valmiiksi hyvä sähköinfra. Siksi tästä puhutaan myös vihreänä siirtymänä – asioita tehdään yhä enemmän biteillä”, Poikola kuvaa

Teollinen mittakaava yllättää rakentamisessa

Tällä hetkellä Suomessa on arviolta 30–50 datakeskusta, mutta Googlen Haminan datakeskuksen ja muiden suurten kohteiden osuus kapasiteetista on merkittävä. Uusia keskuksia on rakenteilla kymmeniä, ja yksittäisten hankkeiden koko kasvaa jatkuvasti. Rakennusteknisesti ja hankkeiden tiukan aikataulun osalta datakeskukset muistuttavat suuria teollisuusrakennuksia. ”Volyymi on asia, joka yllättää monet – materiaalien ja tekijöiden saatavuus nousee keskiöön”, Antti Poikola sanoo.

Materiaaleja, kuten teräsrakenteita, tarvitaan suuria määriä, ja toimitusketjun on toimittava saumattomasti. Kaiken on oltava oikeaan aikaan työmaalla, sillä aikataulut ovat erittäin tiukkoja. Työmailla voi olla samanaikaisesti satoja työntekijöitä, ja asennuskapasiteetin on pysyttävä materiaalivirtojen tahdissa. Teräsrakenteiden osalta tämä korostaa esivalmistuksen, logistiikan ja nopean asennuksen merkitystä. Myös pintakäsittelyn ja valmiusasteen on oltava korkealla – työmaalle ei voi tuoda puolivalmiita ratkaisuja odottamaan.

Projektikulttuuri poikkeaa perinteisestä rakentamisesta. Kaikki määritellään tarkasti ja sopimuksista pidetään kiinni. ”Jos sopimuksessa lukee, että jokainen työpäivä alkaa turvallisuuskatsauksella, se myös tehdään. Aikataulut ja sanktiot ovat kovia, mutta samalla tekeminen on erittäin hyvin organisoitua”, Poikola kuvaa. Suunnittelussa korostuu myös muuntojoustavuus. Teknologian kehittyessä esimerkiksi jäähdytysratkaisut muuttuvat nopeasti, mikä voi kasvattaa laitteiden painoa ja kuormia.

”Yhteen räkkikaappiin voi tulla nestejäähdytyksen yleistyessä tulevaisuudessa merkittävästi enemmän massaa kuin aiemmin”, Poikola kertoo esimerkin muutoksista. Vaikka hankkeita on paljon, niiden toteutuminen ei ole itsestään selvää. Datakeskukset rakentuvat vasta, kun keskeinen asiakas sitoutuu hankkeeseen. ”Projekti voi olla pitkälle suunniteltu ja luvitettu, mutta odottaa silti ankkuriasiakasta. Se on usein se tekijä, joka lopulta laukaisee investointipäätöksen sekä hankkeen nopean käynnistämisen ja läpiviennin”, Poikola sanoo.

Digitalisaation kasvu tuo vakautta rakennusalalle

Datakeskusten kasvun taustalla on ennen kaikkea tekoälyn nopea kehitys ja kilpajuoksu datan jalostuksesta digitalisaation kiihtyessä. Euroopan datakeskuskeskittymissä kapasiteetti on jo lähes täynnä, ja uusia sijainteja haetaan pakon edessä. Suomalaisen rakennusalan asema datakeskushankkeissa on samalla vahvistunut nopeasti. Kotimaiset toimijat ovat nousseet yhä keskeisempiin rooleihin ja viime aikoina jopa pääurakoitsijoiksi. Osaamista pitää kuitenkin edelleen vahvistaa. ”Osaaminen on kehittynyt nopeasti, mutta uusia toimijoita tarvitaan mukaan ja oppimaan alan käytännöt”, Antti Poikola sanoo.

Poikola korostaa, että datakeskukset eivät ole vain kertaluonteisia rakennusprojekteja, vaan pitkäkestoisia kehityskohteita. Rakentaminen etenee vaiheittain vuosien ajan, mikä tuo jatkuvaa työtä ja investointeja. ”Kun datakeskus tulee alueelle, rakentaminen jatkuu usein pitkään laajennusten muodossa.” Pysyvät työllisyysvaikutukset datakeskuksen käytön aikana ovat myös merkittäviä. Sadan megawatin datakeskus työllistää suoraan noin 100–150 henkilöä ja saman verran kumppanien kautta.

Rakennusalalle datakeskukset ovat tällä hetkellä harvinainen kasvun lähde. ”Datakeskusrakentaminen on yksi selkeimmistä valonpilkahduksista alalla juuri nyt, ja niiden rakentaminen on kasvussa”, Antti Poikola tiivistää. Miljardiluokan investoinnit, teollinen mittakaava ja tiukka toteutuskulttuuri tekevät datakeskuksista keskeisen osan suomalaisen rakentamisen lähivuosien näkymää – ja samalla uuden, nopeasti kasvavan markkinan erityisesti teolliseen rakentamiseen ja teräsrakenteisiin keskittyville toimijoille. – SH